Opiskele yliopistossa tai korkeakoulussa!
Opiskelun aloittaminen yliopistossa tai korkeakoulussa on suuri askel monien elämässä. Lukio-opiskeluun verrattuna opiskelu on selkeästi vapaampaa ja pitkälti opiskelijan omalla vastuulla, ja usein puhutaankin ns. "akateemisesta vapaudesta". Opintojen aloittaminen antaa sinulle mahdollisuuden hankkia uusia taitoja ja kokemuksia, tavata uusia ihmisiä ja ehkä muuttaa kotoa uuteen kaupunkiin. Opiskeluajasta tulee varmasti elämäsi hauskimpia vuosia! Lisäksi yliopisto- tai korkeakoulututkinnon jälkeen mahdollisuutesi vaativan työn saantiin kasvavat merkittävästi.
Yliopistoissa ja korkeakouluissa voit valita yksittäisten kurssien ja koulutusohjelman väliltä, tai halutessasi itse muokata oman opintokokonaisuutesi. Voit opiskella täysipäiväisesti, osa-aikaisesti tai jopa etänä. Mahdollisuuksia on monia!
Alta löydät listan kaikista Suomen yliopistoista ja korkeakouluista. Listaa seuraa tiivistetysti kaikki mitä tarvitset tietää yliopisto- ja korkeakouluopiskelusta. Onnea!
» Lue lisää yliopisto- ja korkeakouluopiskelusta Suomessa!
Opiskelu korkeakoulussa tai yliopistossa
Suomessa on tänä päivänä yhteensä 21 yliopistot ja korkeakoulut - kategoriaan kuuluvaa oppilaitosta. Kaikki yliopistot ja korkeakoulut siirtyivät uuteen tutkintojärjestelmään syksyllä 2005, tarkoituksena tutkintojen yhtenäistäminen Euroopan maiden välillä (nk. Bolognan prosessi). Kaikki uudet opiskelijat suorittavat nyt siis tutkintonsa uusien vaatimusten mukaan. Yliopisto- ja korkeakouluopiskelu on uudessa järjestelmässä jaettu seuraaviin kolmeen osaan:
- alempi korkeakoulututkinto (kandidaatti)
- ylempi korkeakoulututkinto (maisteri)
- lisensiaatin ja tohtorin tutkinnot, joihin voi jatkaa ylemmän korkeakoulututkinnon jälkeen.
Opiskelijat valitaan suorittamaan ylempää korkeakoulututkintoa, joka useimmiten on maisterin tutkinto. Ensin suoritetaan kuitenkin alempi, kandidaatin tutkinto. Farmaseutti- ja lastentarhanopettajakoulutus ovat poikkeuksia ja niissä opiskelijat valitaan suorittamaan alempaa, ammattitehtävään valmistavaa korkeakoulututkintoa. Lääketieteen ja hammaslääketieteen alalla suoritetaan suoraan ylempi korkeakoulututkinto, joka poikkeuksellisesti on nimeltään lisensiaatin tutkinto.
Miten pitkä koulutus on?
Useimmat koulutukset vaativat että opiskelet täysipäiväisesti. Suuri osa opinnoista tapahtuu kuitenkin itseopiskeluna mahdollistaen myös osa-aikaisen opiskelun. Tutkintojen laajuutta ilmaistaan opintopistein. Opiskelijan vuosittainen työmäärä on 1600 tuntia eli 60 opintopistettä (op). Alemman korkeakoulututkinnon laajuus on 180 opintopistettä ja se on tarkoitus suorittaa kolmessa vuodessa. Kaksivuotisen ylemmän korkeakoulututkinnon laajuus on pääasiassa 120 opintopistettä.
Alempi korkeakoulututkinto koostuu pääaineen ja yhden tai useamman sivuaineen opinnoista, kieliopinnoista sekä mahdollisista vapaista opinnoista. Tutkinto antaa perustan maisterin tutkinnon suorittamiselle. Ylempään korkeakoulututkintoon kuuluvat pääaineen syventävät opinnot, joihin sisältyy pro gradu -tutkielman teko, sekä mahdolliset muut opinnot.
Pääsyvaatimukset ja hakeminen
Yliopistot ja korkeakoulut päättävät opiskelijaksi ottamisesta. Yliopistoon valitaan yleensä todistusten ja valintakokeen perusteella. Yliopistot laativat valintaperusteensa yleensä tiedekunnittain tai koulutuksittain. Tarkat valintaperusteet löytyvät kunkin yliopiston koulutusesittelyistä. Tietyt säädökset ja valtakunnalliset tavoitteet säätelevät yliopistojen opiskelijavalintoja.
Kuka voi hakea?
Yliopisto- tai korkeakoulututkintoon hakevalla pitää olla suoritettuna jokin seuraavista tutkinnoista:
- ylioppilastutkinto, myös kansainväliset tutkinnot kelpaavat (IB, EB, RP)
- laajuudeltaan kolmevuotinen ammatillinen perustutkinto
- ammattikorkeakoulu- tai opistoasteen tutkinto
Lisäksi yliopistoon tai korkeakouluun voi hakea opiskelemaan, jos
- hakija on suorittanut yliopiston edellyttämät avoimen yliopisto-opetuksen opinnot
-
yliopisto katsoo, että hakijalla on riittävät tiedot ja taidot yliopisto-opintoja varten, esimerkiksi ulkomailla suoritetut opinnot
Yliopistot ja korkeakoulut siirtyvät sähköiseen hakuun. Palvelu löytyy osoitteissa www.yliopistohaku.fi ja www.universitetsansokan.fi. Keväällä 2009 yliopistojen päävalinnoissa haut järjestettiin ensimmäisen kerran valtakunnallisena yhteishakuna.
Huom! Yliopistoon ja korkeakouluun hakevan on noudatettava yhden paikan säännöstä, jonka mukaan voit vastaanottaa vain yhden korkeakoulututkintoon johtavan opiskelupaikan samana lukuvuonna alkavasta koulutuksesta.
Maksaako opiskelu?
Opiskelu yliopistoissa ja korkeakouluissa on ilmaista, tosin monissa yliopistoissa ja korkeakouluissa ylioppilaskunnan jäsenmaksun (sisältäen Ylioppilaiden terveydenhoitosäätiön (YTHS) jäsenmaksun) maksaminen on vaatimuksena tutkinnon suorittamiselle. Ylioppilaskunnan jäsenenä pääset kuitenkin osalliseksi moniin etuihin, kuten SYL:n opiskelijakorttiin, VR:n ja Matkahuollon opiskelija-alennuksiin, valtion ruokailutukeen sekä kaikkiin oman ylioppilaskuntasi tarjoamiin palveluihin. Maksu suoritetaan aina lukukauden alussa ja sen suuruus koko lukuvuodelle, oppilaitoksesta riippuen, on suurin piirtein 60- 100€. Lisäksi kannattaa huomioida kirjojen ja muun koulumateriaalin kustannukset, jotka saa kuitenkin hyvin kuriin esim. oppilaitosten kirjaston palveluja käyttämällä. Kun opiskelet yliopistossa/korkeakoulussa, olet tietyin vaatimuksin oikeutettu opintotukeen sekä opintolainaan. Näistä voit lukea lisää Kelan Internet-sivuilta.
Vastaamme mielellämme opiskeluun liittyviin lisäkysymyksiin, näitä voit lähettää osoitteeseen info@studentum.fi.
