Toinen kouluviikko yliopistolla on alkanut. Viime viikko olikin poikkeuksellisen "raskas" sillä luentoja oli vielä lauantainakin. Onneksi koulupäivät päättyvät keskimäärin jo puolilta päivin, joten sitä herääkin ihan mielellään aamulla aikaisin kouluun kun tietää, että loppupäivän voi viettää ihan muissa merkeissä. Kouluviikko sujui kaiken kaikkiaan hyvin, vaikka pientä väsymystä olikin aamuisin ilmassa, sillä heräsimme aamuisin jo kukonlaulun aikaan, sillä yliopistolla ensimmäiset luennot alkavat jo klo 8.20. Aamuruuhkat ovat vaihdelleet päivästä toiseen ja maanataina matkamme kesti skoottereilla lähes 40 minuuttia kun parhaimpina päivinä matka taittui vajaassa 20 minuutissa. Liikenteeseen alkaa onneksi jo tottua pikkuhiljaa sekä tiet ja paikat käyvät tutuksi.
Yliopisto-opinnot ovat alkaneet hyvin, vaikkakin paikalliseen opetuskulttuuriin ja tapoihin kestää oma aikansa tottua. Mielenkiintoisimmat luennot ovat mielestäni olleet indonesian kielen, bahasan, opinnot. Vaikka uuden kielen opetteleminen tuntuu oudolta lukiovuosien jälkeen, olen innoissani siitä, koska pääsemme käytännössä testaamaan taitojamme näiden vajaan 4 kuukauden aikana. Paikalliset ovat ällistyneitä ja kiinnostuneita meidän puhuessa heille bahasaa. Kukapa suomalainen ei olisi iloinen ulkomaalaisen puhuessa meille edes vähän suomen kieltä. Hymy nousee väkisinkin kasvoille. Lauantain ekskursiossa pääsimme ostoksille markkinoille tekemään ostoksia bahasaksi, mikä oli oikein mielenkiintoista. Meidän piti ostaa hindulainen temppeliasu, jota tulemme käyttämään tämän viikon ekskursiossa meidän vierailessamme temppelissä. Indonesian kielen lisäksi opiskelemme täällä mm. kansainvälistä turismijohtamista, Indoneisan ja Kaakkois-Aasian kulttuuria, historiaa ja tapoja, kauppalakia ja oikeusjärjestelmää.
Arkipäivän rutiineihin kuuluu yliopistolla käymisen lisäksi yleensä auringossa oleskelua ja jotain muuta aktiviteettia kuten lenkkeilyä tai esimerkiksi surffausta. Viime viikolla kävimme tyttöjen kanssa Kuta Beachilla kokeilemassa surffausta ensimmäisen kerran koskaan. Annika oli tosin surffannut muutaman kerran aikaisemmin, mutta me muut olimme vielä kokemattomia. Aluksi en ollut niin innoissani surffauksesta, mutta reilun tunnin maalta käsin katsottuna ja tyttöjä valokuvatessani, päätin lähteä testaamaan taitojani. Ilman sen suurempaa opetusta lähdin ennakkoluulottomasti veteen. Mahtavaa fiilistä ei pystynyt pilaamaan edes kirvelevä suolavesi silmissä tai bikineissä oleva hiekka. Tunne siitä, että pystyy ns. ylittämään itsensä, on mahtava. Menemme ehdottomasti uudelleen, sillä Balihan on tunnetusti surffajien paratiisi. Ihan vielä surffaajaksi en itseäni kutsuisi, mutta muutaman kuukauden päästä ilmaus on ehkä todenmukaisempi.
Loppuviikolla suuntaamme pidennetyn viikonloppureissumme Balin itäpuolella sijaitsevalle Lombokin saarelle ja erityisesti sen kolmelle kuvankauniille paratiisisaarelle, Gili saarille. Bungalowmajoitusta rannalla, rentoa elämänmenoa upeassa ympäristössä -tätä kaikkea kuuluu meidän tulevaan viikonloppuun. Kirjoittelen taas uusia kokemuksia rikkaampana.