Diplomi-insinöörin koulutus on teknis-tieteellisen alan ylempi korkeakoulututkinto ja antaa mahdollisuuden moniin eri työtehtäviin. Koulutuksen sisältöön voi myös itse vaikuttaa painottamalla opintojen sisältöä ja harjoittelupaikkojen valintaa omien kiinnostusten mukaisesti. Maailma ympärillämme muuttuu koko ajan, joten tulevaisuudessa on olemassa tehtäviä, joita kukaan ei osaa vielä edes kuvitella.
Koulutusalat
Diplomi-insinöörin tutkinnon aloja ovat puunjalostus, kaivostekniikka ja metallurgia, kone-, sähkö-, rakennus- ja kemiantekniikka, sekä uudempina sähkötekniikasta eriytyneet tieto-, automaatio-, ja bioinformaatiotekniikka, sekä sähköinen media. Teollisuuden tarve saada tekniikkaa tuntevia kaupallisen alan osaajia yritysten johto- ja asiantuntijatehtäviin on synnyttänyt tuotantotalouden alan. Luonnontieteellisen tutkimustiedon soveltaminen tekniikan palvelukseen on synnyttänyt teknillisen fysiikan ja teknis-luonnontieteellisen koulutuksen. Tarkat koulutusalojen nimet vaihtelevat yliopistoittain.
Tutkinnon rakenne
Tutkinnon laajuus on yhteensä 300 opintopistettä, joista 180 kuuluu ensiksi suoritettavaan tekniikan kandidaatin tutkintoon (3 vuotta) ja 120 varsinaiseen diplomi-insinöörin tutkintoon eli maisteritason opintoihin (2 vuotta). Tämä sisältää opintojen lopuksi laadittavan diplomityön, jonka laajuus on 30 opintopistettä.
Tekniikan alan tutkintoihin kuuluu lisäksi harjoittelua, joka tavallisesti tulee hoidettua kesätöiden muodossa. Diplomityö päättötyönä vastaa muiden maisteritutkintojen pro gradu -tutkielmaa. Diplomityö voi olla joko tutkielmaluontoinen tai jonkin teknisen ongelman vaatima selvitystyö ja ratkaisu.
Missä voi opiskella?
Diplomi-insinöörikoulutusta Suomessa järjestää teknillinen korkeakoulu Espoossa, teknilliset yliopistot Tampereella ja Lappeenrannassa, Turun yliopisto sekä teknilliset tiedekunnat Oulun ja Vaasan yliopistossa sekä Åbo Akademissa. Suurin osa opiskelupaikoista jaetaan yliopistojen yhteisessä diplomi-insinööri- ja arkkitehtikoulutuksen yhteisvalinnassa.
Ulkomaille?
Jos haluat opiskella myös ulkomailla, tarjoaa diplomi-insinöörikoulutus siihen hyvät mahdollisuudet. Opiskelijavaihto-ohjelmaan osallistuminen on helpoin ja suosituin tapa lähteä määräaikaisesti ulkomaille. Suomalaiset oppilaitokset osallistuvatkin moniin erilaisiin vaihto-ohjelmiin, joiden lisäksi niillä saattaa olla omia vaihtosopimuksia.
Koulutuksen yleispätevyyden vuoksi myös opiskelun jälkeinen työnsaanti ulkomailta on hyvin mahdollista. Jos olet kiinnostunut suorittamaan koko diplomi-insinööritutkinnon ulkomailla, ota siinä tapauksessa suoraan yhteyttä kiinnostuksesi kohteena olevaan kouluun.
Diplomi-insinööri työelämässä
Diplomi-insinöörin työ on vaativaa asiantuntijatyötä. Diplomi-insinöörit sijoittuvat tyypillisesti asiantuntija- tai johtotehtäviin, mutta myös myynti-, koulutus-, ja tutkimustyöt ovat tavallisia. Diplomi-insinöörillä on ammatillinen valmius suunnittelutyöhön, mutta diplomi-insinöörin tieteellinen koulutus antaa myös laajemman näkökulman johtoa, kehittämistä ja myyntiä varten sekä tieteellisen jatkotutkinnon suorittamiseen. Diplomi-insinöörin jatkotutkintoja ovat tekniikan lisensiaatin (TkL) ja tekniikan tohtorin (TkT) tai filosofian tohtorin (FT) tutkinnot. Diplomi-insinööri voi myös anoa työkokemusehdon täytyttyä Euroopan Insinöörijärjestöjen liitto FEANI:lta Euroinsinööri -nimikettä.
Työtilanne
Diplomi-insinöörien työtilanne on useimmilla aloilla hyvä. Vastavalmistuneet työllistyvät koulutustaan vastaaviin ja hyvin palkattuihin tehtäviin, eli koulutusta ja suomalaista diplomi-insinöörin asiantuntemusta arvostetaan. TEKin tilastoista voit tutkia tarkemmin tämänhetkistä palkka- tai työllisyystilannetta.
Onnea opintoihisi!
