Lisää aiheesta Journalistiikka / Kommunikaatio / PR

Journalistiikka on viestinnän oppiaine, joka tutkii mediaa ja journalismia sekä kouluttaa toimittajia joukkoviestimiin. Akateemisen journalistikoulutuksen perustana on näkemys, että journalismi ja tutkimus sijoittuvat samalle tiedon hankinnan, tulkitsemisen ja esittämisen jatkumolle ja siten tukevat toisiaan. Journalistiikkaa voi opiskella sekä yliopistoissa, ammattikorkeakouluissa että opintotasolla.

Kommunikaation ja PR:n perusta on yhdistelmä käyttäytymistieteistä, sosiologiasta, pedagogiikasta ja kielitieteistä. Sinä joka opiskelet informaation ja kommunikaation alalla opit kriittisesti analysoimaan eri medioita. Tulet myös oppimaan miten yrityksen identiteetti, imago ja kohderyhmä vaikuttavat yrityksen ulkoisen kommunikaation muodostumiseen. Kielestä tulee usein yksi tärkeimmistä työkaluistasi.

Journalistiikka, kommunikaatio ja PR aloina ovat hyvin laajoja ja monet valitsevatkin jo aikaisin erikoistua tiettyyn mediaan tai kohderyhmään. Alalla tarvitaan sekä laajaa osaamista, kattaen kaikki tekstien kirjoittamisesta yrityksen viestinnän suunnitteluun, että tiettyyn alueeseen erikoistuneita spesialisteja.

Journalistiikan opiskelu Suomessa

Journalistiikan oppiaineen ammatillinen tehtävä on kouluttaa journalisteja. Se korostaa sisällöllisesti vankkaa ja muotokieleltään rikasta asiajournalismia. Opetuksessa journalistinen sisältö nähdään ensisijaisena ja eri viestinten käytännöllis-tekninen hallinta apuvälineenä sen tuottamiseen ja välittämiseen. Journalistiikan koulutuksen voi Suomessa suorittaa yliopistossa tai ammattikorkeakoulussa viestinnän tutkinnon muodossa. Näiden lisäksi journalistiikkaa voi opiskella myös opintotasolla.

Yliopistossa voi opiskella joko humanististen tieteiden kandidaatiksi (3v.) tai

filosofian maisteriksi (5v.) ja saada alan työehtosopimuksen mukaisen toimittajan pätevyyden. Oppiaineessa on mahdollista suorittaa myös jatko-opintoja. Viestintää voi opiskella pääaineena Helsingin, Tampereen, Jyväskylän ja Vaasan yliopistoissa sekä Svenska social- och kommunalhögskolanissa. Tampereen yliopistossa opinnot ovat selkeimmin suuntautuneet journalismiin ja tähtäävät toimittajan ammattiin lehdistön, radion, television ja uusmedian palveluksessa.

Myös Ammattikorkeakouluissa voi opiskella viestintää ja suorittaa 4 vuotta kestävän medianomin (AMK) tutkinnon. Talouspainotteisessa toimittajakoulutuksessa tavoitteena on saavuttaa toimittajan työssä vaadittava laaja-alainen ammatillinen pätevyys. Opiskelijat saavat tarvittavat perustiedot viestinnästä, journalismista, taloudesta ja yhteiskunnan rakenteista sekä media-alasta. Koulutusohjelmasta valmistunut voi työskennellä journalistina lehtien, radion, television tai muiden viestintävälineiden palveluksessa.

Kommunikaation ja PR:n koulutus

Kommunikaation ja PR:n merkitys työelämässä on kasvanut - kaikki yritysten osakkeenomistajista asiakkaisiin tarvitsevat oikeaa informaatiota oikeassa tilanteessa.

Yliopistoissa annetaan yleisempää viestinnän koulutusta (viestintä, puheviestintä ja yhteisöviestintä), jossa tutkitaan sanomien välitystä ihmisten ja yhteisöjen kesken sekä käytännönläheistä toimitustyön koulutusta (tiedotusoppi, journalistiikka, kuvajournalismi). Viestinnän pääaineopintoja tarjotaan Helsingin, Tampereen, Jyväskylän ja Vaasan yliopistoissa sekä Svenska social- och kommunalhögskolanissa. Tampereen yliopistossa ja Svenska social- och kommunalhögskolanissa opinnot ovat suuntautuneet selkeimmin journalismiin, Turun yliopistossa voi opiskella sivuaineena mediakasvatusta, ja Åbo Akademissa Vaasassa voi opiskella toimittajaksi. Ammattikorkeakouluissa voi viestinnän koulutusohjelmassa suorittaa medianomin (AMK) tutkinnon.

Myös monet kansanopistot antavat koulutusta kommunikation ja PR:n alalle aikoville. Markkinointi-instituutti järjestää tiedotus- ja viestintätehtävissä jo toimiville ammatillista jatko- ja täydennyskoulutusta. Markkinointi-instituutin tiedottajan tutkinnon tarkoituksena on antaa valmiudet toimia tiedottajan tehtävissä.

Ammatteja

Tiedottaja

Tiedottajalla on keskeinen rooli organisaation viestinnän suunnittelussa ja organisoinnissa. Tiedottajan tavoitteena on informoida organisaation keskeisiä sidosryhmiä organisaatiosta ja sen toiminnasta. Tiedottajan omat resurssit ja osaaminen sekä organisaation koko ja viestintätehtävien määrä ja tarve vaikuttavat tiedottajan rooliin ja työtehtäviin. Esimerkiksi viestinnän johtotehtävissä työskentelevät ovat usein avainasemassa myös organisaation toiminnan johtamisessa ja strategiassa.

Tiedottajan tehtäviä ovat mm. tiedotteiden tuottaminen, artikkelien kirjoittaminen, asiakas- ja henkilöstölehtien, vuosikertomusten ja esitteiden toimittaminen sekä vastuu verkkoviestinnästä. Tiedottajat järjestävät myös erilaisia tilaisuuksia ja ovat yhteydessä tiedotusvälineisiin ja muihin sidosryhmiin. Tiedottajilta vaadittavat ominaisuudet vaihtelevat työtehtävien mukaan, mutta yleisesti voidaan todeta työssä tarvittavan oma-aloitteisuutta, tehokkuutta, järjestelykykyä, ulospäin suuntautuneisuutta ja kielitaitoa.

PR-konsultti

PR-konsultiksi kutsutaan henkilöä joka työskentelee organisaation ulkoisen viestinnän kanssa. Yritysten suhdetoiminta (Public Relations eli PR) on organisaation jatkuvaa toimintaa, joka pyrkii aikaansaamaan ja ylläpitämään organisaation ja sen yleisöjen välistä yhteisymmärrystä ja luottamusta. PR-konsultin tehtäviin kuuluu mm. yleisen mielipiteen, yleisön asenteiden ja yleisen mielenkiinnon kohteeksi nousevien teemojen ennakointi, analysoiminen ja tulkinta sekä sellaisten prosessien seuranta ja tukeminen, joilla organisaatio toivoo saavansa yleisön myönteiseksi tavoitteilleen. PR:n tehtäviin kuuluu myös sellaisten kampanjoiden suunnittelu ja toteutus, joilla organisaatio pyrkii vaikuttamaan yleisön mielipiteisiin.

Opiskelu ulkomailla

Monet suomalaiset koulut tarjoavat mahdollisuuden ulkomailla opiskeluun mm. vaihto-opiskelun muodossa. Jos kuitenkin haluat suorittaa koko viestinnän koulutuksen ulkomailla, ota siinä tapauksessa yhteyttä suoraan tiettyyn oppilaitokseen. Voit myös ottaa yhteyttä opintoneuvojaan saadaksesi apua todistusten, hakemusten ja muiden kysymysten kanssa.

Tulevaisuus

Toimittajien työllisyystilanne on heikentynyt viime vuosina pääasiassa liiallisen kouluttamisen vuoksi. Myös työpaikat sanomalehtien, radion ja television toimituksissa ovat vähentyneet ja määräaikaiset työsuhteet yleistyneet. Tiedottajien työllisyystilanne on vakaa, mutta suhdanneherkkä. Viestintäalalla on myös paljon projektiluonteisia tehtäviä, joihin työntekijät palkataan projektin ajaksi. Toimittajista noin neljännes on freelancereita, vapaita toimittajia, jotka tekevät työtä useammalle toimeksiantajalle. Freelancertyön yksi keskeinen ongelma voi olla palkkioiden pienuus.

Vahva työkokemus ja hyvä koulutus edesauttavat kuitenkin työllistymistä toimitus- ja tiedotustehtäviin. Viestintäalan tehtävissä tarvitaan nykyisin entistä enemmän moniosaamista ja uusimman tekniikan hallitsemista. Toimittajan on osattava tuottaa journalistista sisältöä eri medioihin.