Taidekoulutus on laaja kulttuurialue ja se jaetaan useimmiten neljään eri opintoalaan: käsi- ja taideteollisuus, viestintä ja informaatiotieteet, teatteri ja tanssi sekä musiikki. Kulttuurikoulutus on erittäin laaja pitäen sisällään monia eri koulutuksia ja työskentelymahdollisuuksia. Helpottaaksemme koulutuksesi etsintää, olemme jakaneet Musiikin, Kuvataiteen ja Teatteri / Tanssin omiksi kategorioikseen joista voit lukea lisää klikkaamalla kyseistä kategoriaa.
Taiteen ja kulttuurin alalla työskentely on monien unelma, mikä tarkoittaa että kilpailu sekä opiskelu- että työpaikoista on kovaa. Ammatit taiteen ja kulttuurin alalla vaativat taidon lisäksi määrätietoisuutta ja kovaa työtä tavoitteita kohti. Alalla on lukemattomia suuntatumisvaihtoehtoja, ja koulutuksen jälkeen työmahdollisuuksia on monia. Tärkeisiin ominaisuuksiiin kuuluu luovuus, ongelmanratkaisutaidot sekä kyky hahmottaa visuaalista ympäristöä. Myös kielitaito ja oman osaamisen markkinointi auttavat menestymään alalla.
Taidekoulutus
Taidekoulutusta järjestetään eri opintotasoilla aina kansanopistoista yliopistoihin. Ammattikouluissa voi suorittaa kolmivuotisen käsi- ja taideteollisuusalan perustutkinnon, jonka suorittaminen tuottaa yleisen jatko-opintokelpoisuuden. Perustutkinnon suorittaneet voivat jatkaa opintojaan ammattikorkeakouluissa, joissa voi suorittaa esim. artenomin tutkinnon tai muotoilijan tutkinnon. Alalla on useita ammatti- ja erikoisammattitutkintoja. Yliopistotutkintoja voi taiteen alalla suorittaa esim. Taideteollisessa korkeakoulussa ja Lapin yliopistossa taiteiden tiedekunnassa.
Taideteolliselta alalta valmistuu esimerkiksi ympäristön ja esineiden muotoilijoita, elokuva-, puvustus-, lavastus- ja valokuvataiteen ammattilaisia, viestinnän ja uusmedian ammattilaisia, taiteen opettajia, kuvataiteen ammattilaisia, taidekäsityön mestareita ja taideteollisuuden tutkijoita. Tarkemmin eri koulutuksista ja kuvataiteen opiskelusta voit lukea lisää täältä - Kuvataide.
Kulttuurikoulutus
Perinne- ja kulttuuritieteet tutkivat kansankulttuuria eri puolilla maailmaa, sekä maaseudulla että kaupungissa, ennen ja nyt. Tutkimuskohteet vaihtelevat esineistöstä maailmankuviin ja alkuperäiskansoista nykyajan alakulttuureihin.
- Folkloristiikka eli perinteentutkimus käsittelee henkistä kansankulttuuria ja suullista perinnettä kuten kansanrunoutta, tapoja ja uskomuksia, mutta myös nykyperinnettä ja populaarikulttuuria.
- Etnologia eli kansatiede tutkii ihmisen yhteisön jäsenenä luomaa kulttuuria. Etnologia tarkastelee kulttuureja historiallisesta näkökulmasta ja keskittyy lähellämme oleviin kulttuuripiireihin.
- Kulttuuriantropologia tutkii yksilön ja yhteisön sekä eri kulttuurien välisiä suhteita. Kulttuuriantropologia painottuu vieraisiin kulttuureihin.
- Saamelainen kulttuuri keskittyy erityisesti saamelaista yhteiskuntaa ja kulttuuria koskevaan tietoon ja tutkimukseen, mutta myös muihin pohjoisiin kulttuureihin ja alkuperäiskansoihin.
- Uskontotiede tutkii maailman uskontoja ja muita henkisiä perinteitä kuten uskomuksia ja rituaaleja. Lisää uskontotieteestä löydät täältä - Uskontotiede.
Taide-ja kulttuurikoulutus - työllistyminen?
Kulttuurin alalta valmistuneet voivat työskennellä mm. erilaisissa museoissa, kulttuurihallinnossa, kirjastoissa tai media-alalla. Perinne- ja kulttuurialan tutkijat tekevät usein kenttätyötä. Erityisesti kulttuuriantropologia antaa valmiuksia kansainvälisiin tehtäviin, kuten kehitysyhteistyöhön tai maahanmuuttajien parissa tehtävään työhön.
Alta voit lukea lyhyesti musiikin sekä teatterin ja tanssin koulutuksista (lisätietoa opinnoista löydät kyseisistä alakategorioista).
Musiikki
Musiikkialan yliopistollisen koulutuksen tavoitteena on kouluttaa itsenäiseen taiteelliseen työhön kykeneviä taiteilijoita, pedagogeja ja musiikin asiantuntijoita. Musiikin korkeakouluopetuksen ja -tutkimuksen tehtävänä on myös suomalaisen musiikkikulttuurin kehittäminen ja kulttuuriperinteen vaaliminen. Musiikin alalla voi kouluttautua monin eri tavoin, esim. ammattikouluissa järjestettävän musiikin perustutkinnon kautta. Musiikin alalta valmistuneet työskentelevät yleensä muusikoina, orkesterin- tai kuoronjohtajina, säveltäjinä tai opettajina. Musiikin ammattilaiset toimivat myös hallinnollisissa tehtävissä sekä tutkijoina.
Teatteri / Tanssi
Teatteri- ja tanssialan perinteisiä ammatteja ovat olleet esimerkiksi näyttelijä, ohjaaja, koregrafi ja tanssija. Näiden rinnalle on nousemassa uusia ammatteja, joiden työkenttä ulottuu laaja-alaisesti ilmaisusta opettamiseen. Jotkut alan ammattilaiset tekevät uransa aikana niin tanssijan, koreografin kuin opettajankin töitä.
Ammattitanssijan ura on yleensä verrattain lyhyt ja monet aloittavat ammattiin tähtäävän harjoittelun jo hyvin nuorena. Teatterin alalla kouluttautuneet voivat näyttelemisen lisäksi työskennellä mm. teatterin ja muun ohjelmatuotannon tuotantoteknisissä tehtävissä.
Lue lisää aiheesta Taide / Kulttuuri
Ruotsivuosi
