Koulutukset, Yhteiskuntatiede, Yliopistot ja korkeakoulut

Lisää aiheesta Yliopistot ja korkeakoulut

Yliopisto ja korkeakoulu

Ammattikorkeakoulujen vakinaistamisen yhteydessä sanalla korkeakoulu alettiin tarkoittaa sekä yliopistoja että ammattikorkeakouluja. Pian tämän jälkeen osa entisistä korkeakouluista vaihtoi nimensä yliopistoksi. Valtioneuvoston asetuksen mukaan ammattikorkeakoulut määritellään korkeakouluiksi, kun yliopistot ja yliopistoja vastaavat korkeakoulut määritellään yliopistoiksi.

Yliopistoilla on itsehallinto eli autonomia. Yliopisto-opetus annetaan pääasiassa luentoina ja seminaariharjoituksina, teknillisellä alalla myös harjoitustöinä ja taiteellisella alalla alanmukaisilla tehtävillä. Etenkin ammattiin valmistaviin opintoihin kuuluu usein pakollista työharjoittelua. Aivan uusia oppimisen mahdollisuuksia avaa Internetin ja muiden uusien viestimien käyttö, jolloin puhutaan virtuaaliyliopistosta.

Yliopiston päätehtävät ovat tieteellinen tutkimus ja siihen perustuva ylin opetus. Yliopiston tutkimustehtävä on sama kuin tieteellisellä akatemialla. Suomessa 2000-luvulla tehty lainmuutos lisäsi yliopistoille niin sanotun kolmannen tehtävän, yhteiskunnallisen vaikuttavuuden. Tarkkaan ottaen tämä tehtävä on neljäs, sillä jo edellinen laki mainitsee yliopiston kolmantena tehtävänä "kasvattaa opiskelijoita palvelemaan isänmaata ja ihmiskuntaa".

Yliopistotutkinnot

Yliopistoissa ja korkeakouluissa voi suorittaa alemman tai ylemmän korkeakoulututkinnon. Ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaminen kestää useimmiten viisi vuotta tai kauemmin. Tutkinnon nimi on yleensä kyseisen alan maisteri. Jatkotutkintona voi suorittaa lisensiaatin tai tohtorin tutkinnon.

Yliopistot ja korkeakoulut päättävät itse opiskelijaksi ottamisesta. Yliopistoon valitaan yleensä todistusten sekä valintakokeen perusteella. Yliopistot laativat valintaperusteensa yleensä tiedekunnittain tai koulutuksittain - tarkat valintaperusteet löytyvät kunkin yliopiston koulutusesittelyistä. Tietyt säädökset ja valtakunnalliset tavoitteet säätelevät yliopistojen opiskelijavalintoja.

Yliopistossa opiskelu

Korkeakouluopiskelulle on tyypillistä vapaus suunnitella ja ohjata omaa opiskeluaan. Opiskelijana vastaat pitkälle omaan opiskeluusi liittyvistä valinnoista ja opintojesi etenemisestä. Hyvä työväline oman koulutusohjelman hahmottamiseen ja opintojen suunnitteluun on henkilökohtainen opiskelusuunnitelma, HOPS. Sen avulla voi tehdä valinnat suoritettavista opinnoista, pohtia omaa osaamista ja kehittymistarpeita sekä miettiä tulevia työtehtäviä. HOPS muuttuu ja tarkentuu sitä mukaa, kuin opiskelijan tiedot ja taidot karttuvat. Yliopistojen opintoneuvojat toimivat hyvänä apuna opintojen suunnittelussa - älä epäröi ottaa yhteyttä oman yliopistosi opintoneuvojaan kaikissa mahdollisissa kysymyksissä!

Onnea opintoihisi!

Lähteet: Wikipedia, Opetushallitus