Sosiologia kuuluu hallinnollisesti yhteiskuntatieteiden ja filosofian laitoksen sosiologian yksikköön. Sosiologian kiinnostuksen kohteita ovat mm. yhteiskunnan rakenne ja sen muutos, instituutiot ja yhteisöt sekä sosiaaliset verkostot. Sosiologia tuo usein esiin myös yhteiskunnan epäkohtia ja hallitsevista käsityksistä poikkeavia tulkintoja sosiaalisille ilmiöille.
Sosiologian opiskelu
Sosiologiaa opetetaan Suomessa monessa yliopistossa. Helsingin yliopistossa, Joensuun yliopistossa, Jyväskylän yliopistossa, Kuopion yliopistossa, Lapin yliopistossa, Tampereen yliopistossa, Turun yliopistossa ja Åbo Akademissa voi suorittaa maisterin tutkinnon sosiologia pääaineena.
Kansalaisyhteiskunnan tutkimus, sosiaaligerontologia (ikään ja elämänkulkuun liittyvä tutkimus), talouden sosiologia ja ympäristösosiologia kuuluvat sosiologian suuntautumisvaihtoehtoihin. Sosiologian opinnoissa voit perehtyä myös perhesosiologiaan tai kaupunkisosiologiaan. Väestötieteessä keskitytään ennen kaikkea suuriin väestöprosesseihin, kuten syntyvyyteen, kuolleisuuteen ja muuttoliikkeeseen.
Työelämässä
Tavoitteena on, että sosiologian opiskelijat valmistuvat asiantuntijoiksi, jotka pystyvät itsenäisesti hankkimaan ja erittelemään tietoa yhteiskunnan ilmiöistä sekä muokkaamaan ja käyttämään sitä hyväksi eri tehtävissä. Sosiologeiksi valmistuneet ovat viime vuosina sijoittuneet työelämään hyvin. Perinteisesti sosiologit toimivat yliopistoissa opetus- ja tutkimustehtävissä tai tutkijoina ja suunnittelijoina valtion ja kuntien tutkimuslaitoksissa. Julkinen hallinto ja sen projektit ovat edelleen tärkeä työllistäjä, mutta viime aikoina on ollut havaittavissa sosiologien työkentän ja ammattikirjon laajentumista. Sosiologeja työskentelee nykyään esimerkiksi tiedotuksen, tiedonvälityksen, markkinoinnin ja henkilöstöhallinnon tehtävissä.
