Kansainvälisyys tärkeää opiskeluissa
- 20 prosentilla valmistuneista tulisi olla opiskelu- tai harjoittelukokemusta ulkomailta
Opetusministeriön korkeakoulujen kansainvälistymisstrategiassa asetetaan tavoitteeksi, että Suomeen syntyy aidosti kansainvälinen korkeakouluyhteisö, joka antaa valmiuksia työskennellä kansainvälisessä toimintaympäristössä. Yksi keskeinen tekijä tässä on erilaisten kansainvälisen liikkuvuuden ja yhteistyön mahdollisuuksien hyödyntäminen.
Suomesta ulkomaille lähtevien määrä on kasvanut vuosituhannen alusta lähes 2000 hengellä eli 26 prosentilla. Kasvu on kuitenkin ollut epätasaista eikä yhtä nopeaa kuin Euroopan unioniin ja sen koulutusohjelmiin liittymisen aikoihin 1990-luvulla. Suomalaisopiskelijoiden valmius lähteä yhä kasvavassa määrin ulkomaille ei ole itsestään selvää ja kansainvälisen vaihdon mahdollisuuksista ja hyödyistä tulee kertoa uudestaan jokaiselle opiskelijasukupolvelle.
Euroopan opetusministerit antoivat huhtikuussa 2009 Leuvenissa julkilausuman, jonka mukaan 20 prosentilla valmistuneista tulisi olla opiskelu- tai harjoittelukokomusta ulkomailta.
Tarve lyhytkestoisempiin ulkomaanjaksoihin
Kansainvälisen opiskelu- tai harjoittelujakson tiellä on edelleen esteitä. Yksi merkittävimmistä on perhe- ja työtilanne. Opiskelijavaihto ja kansainvälinen harjoittelu tarkoittaa tyypillisesti vähintään 3 kuukauden mittaista jaksoa ulkomailla. Perheelliselle, työssäkäyvälle opiskelijalle tämä voi olla liian pitkä aika. Korkeakouluopiskelijat eivät ole pelkästään lukiosta juuri valmistuneita nuoria, vaan heistä 26% on yli 30-vuotiaita.
Kansainväliseen liikkuvuuteen myös kolmea kuukautta lyhyempiä vaihtoehtoja kuten kesäkouluja tai intensiivikursseja, joissa opiskelijat eri maista kohtaavat. Kansainvälinen kokemus tulisi voida suorittaa pienemmissä osissa.
Myös kansainvälisen liikkuvuuden seurannassa keskitytään keräämään tietoja lähinnä yli kolme kuukautta kestävistä ulkomaanjaksoista. Lyhytkestoisemman liikkuvuuden merkitystä korkeakouluopintojen kansainvälistäjänä tukisi, mikäli myös niiden toteutumista korkeakouluissa seurattaisiin systemaattisemmin.
Suomi on houkutteleva kohdemaa
Suomeen saapuvien opiskelijoiden määrä 2000-luvun alusta on tuplaantunut. Syitä Suomen vetovoimaan on useita. Korkeakoulut tarjoavat paljon englanninkielisiä opintokokonaisuuksia eri aloilla. Vaihto-opiskelun infrastruktuuri toimii, asiat hoituvat ja ulkomaisista opiskelijoista pidetään huolta.
Vaihto-opiskelijoille suunnatun kyselyn mukaan Suomi koetaan myös kiinnostavana maana, jossa moderni teknologia ja nykyaikainen yhteiskunta yhdistyvät sopivan eksoottiseen ja erilaiseen kulttuuriin.
Aktiivisuus kansainvälisessä liikkuvuudessa on erilaista eri puolilla Suomea. Etelä- ja Länsi-Suomen oppilaitoksista opiskelijat lähtevät ulkomaille hieman aktiivisemmin kuin muualta Suomesta. Samalla pohjoisen oppilaitokset ovat erityisen aktiivisia vastaanottamaan ulkomaalaisia vaihto-opiskelijoita. Ehkä pohjoinen houkuttelee juuri erilaisuudellaan; kokemus Suomesta eksoottisena kohteena korostuu, mitä pohjoisemmaksi opiskelija menee.
Myös ammatillisessa koulutuksessa lähdetään vaihtoon
Suomalaisista ammatillisista oppilaitoksista lähti v. 2008 vaihtoon 5343 opiskelijaa ja niihin tuli 2510 opiskelijaa. Opintonsa samana vuonna aloittaneiden määrään suhteutettuna suomalaisten lähtijöiden määrä vastaa 11 % ja ulkomailta tulleiden määrä 5 % ammatillisessa koulutuksessa aloittaneista.
Pohjois-Suomi houkuttelee ulkomaisia opiskelijoita myös ammatillisiin oppilaitoksiin. Aktiivisin kansainvälisessä liikkuvuudessa on tekniikan- ja liikenteen koulutusala, jota opiskeli neljäsosa vaihtoon lähteneistä.
Vaihtojaksot ovat ammatillisessa koulutuksessa lyhyempiä kuin korkeakoulutuksessa. Pitkäkestoiseksi lasketaan yli kahden viikon mittaiset ja lyhytkestoisiksi sitä lyhyemmät vaihdot. Yleisin vaihdon tarkoitus on työssäoppiminen, jossa opiskelijat oppivat työpaikoilla.
Lähde: Miniedun artikkeli "Vaihto-opiskelu ja kansainvälinen harjoittelu korkeakouluopintojen kansainvälistäjänä"
(01.04.2010)