Bolognan prosessi on uudistanut korkeakoulutusta Euroopassa
Lähes kaikissa eurooppalaisen korkeakoulualueen maissa on nykyään käytössä kolmiportainen tutkintorakenne, joka kattaa alemman ja ylemmän korkeakoulututkinnon sekä tohtorintutkinnon. Tavallisin malli on Suomessakin käytössä oleva 180 ECTS-pisteen laajuinen pakollinen alempi korkeakoulututkinto (kandidaatin tutkinto) ja 120 ECTS-pisteen laajuinen ylempi korkeakoulututkinto (maisterin tutkinto). EU:n komission tiedotusverkosto julkaisi keväällä 2010 ”Focus on Higher Education in Europe 2010”- raportin, joka käsittelee korkeakoulutuksen uudistamiseen tähtäävään Bolognan prosessin tuloksia.
Yhteensä 46 maata kattavan eurooppalaisen korkeakoulualueen (EHEA) luominen on tuonut mukanaan merkittäviä uudistuksia, joista korkeakoulutuksen laadunvarmistuksen lisääntyminen on huomattavin.
Samanlaiset opintojen mitoitusjärjestelmät
Opintojen mitoitusjärjestelmän (ECTS-pisteet) tarkoituksena on ollut vauhdittaa opiskelijaliikkuvuutta ja mitoittaa opiskelijan työmäärä vastaamaan opintojen tavoitteita. Opintopisteet ovat käytössä nykyisin melkein kaikissa maissa.
Korkeakoulututkintotodistuksen liite (Diploma Supplement, DS), joka kuvaa opiskelijan saavuttamia tietoja ja taitoja, on käytössä lähes 80 prosentissa eurooppalaisen korkeakoulualueen maista. Kansallinen tutkintojen viitekehys (NQF), joissa kansalliset tutkinnot on sijoitettu 8-portaiseen EQF-viitekehykseen, on täysin valmis kahdeksassa ja lähes valmis yhdessätoista maassa.
Opiskelijaliikkuvuutta seurattava tarkemmin
Yhtenä Bolognan prosessin perustavoitteena on ollut opiskelijaliikkuvuuden lisääminen, joka ei ole kansallisen tason koulutuspolitiikassa kuitenkaan saanut ansaitsemaansa huomiota. Monissa maissa tilastojen ja muiden liikkuvuutta koskevien tietojen keräämisessä on kehittämisen varaa. Itse liikkuvuuden tukeminen on vaihdellut alueen maiden taloudellisten resurssien mukaan.
Sosiaalisen tasa-arvon tukeminen
Korkeakoulutuksen rahoittamisessa nykyisen talouskriisin vaikutukset ovat näkyneet kahdella tavalla: joissain maissa on pyritty stimuloimaan talouskasvua lisäämällä korkeakoulutuksen rahoitusta, kun taas toisissa menoja on leikattu rajusti. Uutena ja merkittävänä haasteena korkeakoulutuksen kehittämisessä on sosiaalisen tasa-arvon toteutuminen, kuten alempaan sosioekonomiseen ryhmään kuuluvien ihmisten, vähemmistöjen tai vammaisten huomioiminen korkeakoulutuksessa.
Lähde: Opetushallitus 02.06.2010
