Välivuosi ulkomailla ei aina takaa oppimista
Ulkomailla vietettyyn välivuoteen suhtaudutaan usein varauksettoman myönteisesti. Välivuosi palkitsee, jos sen suunnittelee tiedostaen oman asenteen merkityksen oppimistuloksille.
Tyypillinen välivuosi käynnistyy, kun tuoreen valkolakin kantaja jää ilman jatko-opiskelupaikkaa. Moni saattaa myös itse hakeutua hengähdystauolle työstä tai opinnoista muissa elämän nivelkohdissa. Sivistys.net –sivuston artikkelissa Brittitutkija Helene Snee kehottaa välivuoden tarkkaan suunnitteluun, sillä oppimistulokset riippuvat aina matkan kontekstista.
Yhä useampi haaveilee välivuodesta ulkomailla
Ulkomailla vietetty välivuosi on suomalaisnuorison keskuudessa suosittu vaihtoehto esimerkiksi kotoiselle kansanopistovuodelle. Isossa-Britanniassa trendi on vielä näkyvämpi: siellä ulkomaanvuodesta on jo kehittynyt kulttuuri-ilmiö, eräänlainen siirtymäriitti ennen yliopisto- tai työelämää.
Välivuosi-ilmiötä tutkinut Helene Snee Manchesterin yliopistosta on tyytymätön ulkomaan välivuosista käytävään julkiseen keskusteluun. Hänen mukaansa taukovuosiin ja niiden etuihin suhtaudutaan kritiikittömästi.
Sneen mukaan välivuosia perustellaan kolmella oppimisannilla. Kaksi ensimmäistä ovat vieraisiin kulttuureihin tutustuminen ja "oman identiteetin löytäminen" matkailun myötä. Kolmas hyöty on työelämässä tarvittavien valmiuksien, kuten sosiaalisten taitojen, "väistämätön" kehittyminen haastavissa, uusissa olosuhteissa. Matkan hyödyllisyys riippuu aina matkalla olevan yksilön asenteesta ja mahdollisista oppimistilaisuuksista.
Kontekstista riippuen jokainen välivuosiin yhdistettävä hyöty on siis kyseenalaistettavissa. Kulttuurinen oppiminenkin voi olla näennäistä, jos kehitysmaiden vapaaehtoistyöllä vahvistetaan tahattomasti ajatusmallia länsimaiden paremmuudesta.
”On arveluttavaa, että esimerkiksi ammattitaidottomia länsimaisia nuoria käytetään opettajina kolmannen maailman kouluissa. Tähän sisältyy ajatus, että pelkästään länsimaisuus riittää auktoriteettiasemaan”, Snee analysoi.
Lähde: www.sivistys.net ( Helene Snee esittelee näkemyksiään Lifelong Learning in Europe -lehden juuri ilmestyneessä numerossa. Vuoden kolmannen numeron teemana on matkailu ja oppiminen)
