Faktoja tutkintojen suorittamisesta sekä koulutuksen vaikutuksesta ansioihin
OECD (Organisation for Economic Co-operation and Development ,Taloudellisen yhteistyön ja kehityksen järjestö) julkisti tiistaina koulutusjärjestelmiä vertailevan vuosijulkaisunsa Education at a Glance (EAG). Julkaisu kertoo OECD:n jäsenmaiden koulutuksen tilasta ja kehityksestä pääosin vuodelta 2009.
Education at a Glance 2011:ssa esitellään ensi kertaa tietoa toisen asteen tutkinnon (lukio ja ammatillinen koulutus) suorittamisesta. Tavoiteajassa eli kolmessa vuodessa toiseen asteen tutkinnon suorittaneiden osuus Suomessa vuonna 2002 opintonsa aloittaneilla oli 69 prosenttia eli suurin piirtein OECD-maiden keskitasoa.
Tytöt suorittavat aloittamansa opinnot tutkintoon saakka poikia useammin. Lukiokoulutuksessa tutkinnon suorittaa loppuun useampi kuin ammatillisessa koulutuksessa. Tosin Suomen poikien tutkinnon läpäisy (67 prosenttia aloittaneista) oli OECD-maiden poikien keskiarvoa hieman korkeampi. Tytöillä läpäisy oli OECD:n tyttöjen keskimääräisellä tasolla.
Tutkinnon suorittaminen voi venyä monista eri syistä, ja siksi tarkasteluun otettiin myös tutkinnon suorittaneet vielä kaksi vuotta tavoiteajan jälkeen. Suomessa toisen asteen tutkinnon enintään viidessä vuodessa suorittaneiden osuus nousi 80 prosenttiin aloittaneista. Tulos on lähes sama kuin OECD-maissa keskimäärin.
Koulutus lisää ansioita
Korkea-asteen koulutuksen saaneet ansaitsivat OECD-maissa vuonna 2009 keskimäärin yli 50 prosenttia enemmän kuin toisen asteen koulutuksen saaneet. Koulutustasosta riippumatta ero sukupuolten välillä on olennainen. Naisten palkat olivat OECD-maissa keskimäärin 78 prosenttia miesten palkoista, Suomessa 79 prosenttia. Palkkatasa-arvon näkökulmasta tasa-arvoisin OECD-maa oli Slovenia.
Education at a Glancessa tarkastellaan myös perusasteen jälkeisen tutkinnon suorittaneiden palkkatasoa kansainvälisen ammattiluokituksen ISCOn kategorioiden pohjalta. Pilottitutkimuksessa on mukana neljä maata: Iso-Britannia, Kanada, Suomi ja Yhdysvallat. ISCOn yhdeksän luokkaa on koottu karkeammiksi luokiksi: johto ja asiantuntijat, toimisto- ja palvelutyöntekijät, koulutetut suorittavan työn tekijät, muut työntekijät.
Vaikka korkea-asteen tutkinnon suorittaneet toimivat samassa ammattiryhmässä kuin alemman tutkinnon suorittaneet, saivat he yleensä parempaa palkkaa kuin vähemmän koulutetut. Tämä johtuu todennäköisesti siitä, että koulutuksesta johtuen heidän oletetaan hallitsevan laajemmin erilaisia tehtäviä ja pystyvän sopeutumaan muuttuviin vaatimuksiin paremmin. Ero varsinkin johto- ja vaativissa asiantuntijatehtävissä oli kuitenkin niin suuri, että pelkästään tehtävien monimuotoisuus ei sitä selitä. Neljän maan tarkastelun alustavat tulokset viittaavat siihen, että eroja selittävät paljolti myös toimialat tai yritysten koot.
Lähde: Opetus- ja kulttuuriministeriön tiedote "Suomalaiset suorittavat toisen asteen tutkinnon samassa ajassa kuin OECD:ssä keskimäärin" 13.9.2011
