Opiskelijat maksavat ruokaostoksensa pikavipeillä
Velkakierre alkaa yleensä siitä, kun ei toimi ajoissa ensimmäisten velkojen hoitamiseksi. Ja se voi yllättää kenet tahansa, sillä mopo voi karata käsistä jo yhdellä pikavipillä. Etenkin opiskelijan velkaantuessa voi tuntua siltä, että ulospääsyä ei ole. Nuorten velkaantuminen ei ole lainkaan vähentymässä. Voisi kuvitella, että tavallinen tervejärkinen nuori ei ylitä tulorajojaan kulutuksessa. Eteen voi kuitenkin tulla yllättäviäkin tilanteita.
– Minulla on asiakkaita laidasta laitaan. Suurin osa on ihan tavallisia fiksuja opiskelijoita, joille on vain käynyt köpelösti, kertoo Riitta Virtanen.
Riitta Virtanen auttaa velkaantuneita nuoria Salossa vapaaehtoistyönään ja kiertää kouluissa puhumassa talousasioista suoraan ja oikeilla sanoilla. Hän kertoo tiedonpuutteen olevan yleinen syy velkaantumiseen. Nuoret eivät ymmärrä millaisia seurauksia laskujen maksamatta jättämisellä on, ja lisäksi kulutus on vallatonta.
Pikavipit pitäisi kieltää
– Pikavippilainat pitäisi kieltää lailla. En ymmärrä kuka niitä tarvitsee tässä yhteiskunnassa. Se on häikäilemätöntä bisnestä, jossa korot ovat huimia ja markkinointi yhä raaempaa, kommentoi Virtanen.
Hallitus on yrittänyt puuttua pikavippiongelmaan ja se on määrännyt, että 22–06 välisenä aikana ei pikavippejä saa myöntää. Moni nuorista on kuitenkin kertonut, että vippejä saa edelleen mihin tahansa vuorokauden aikaan. Ruotsissa tajuttiin jo ensimmäisen vuoden aikana, että pikavipit tulevat kieltää. Ruotsissa pikavippiä ei saa alle 30-vuotias.
Usein ajatellaan, että pikavippejä ottavat vain epätoivoiset tai huolettomat nuoret, jotka haluavat ylimääräistä tuhlausrahaa. Virtanen kuitenkin kertoo, että pikavipeillä maksetaan ihan ruokaostoksia ja muita pakollisia elinkustannuksia silloin, kun opintotuki ei muuten riitä. Eteen voi tulla esimerkiksi yllättävä lääkärin maksu.
Olivatpa syynä pikavipit, kulutusluotot, yllättävä työttömyys, sairastuminen, avioero tai toisen lainojen ottaminen omiin nimiinsä, niin velkaantuminen on pitkä ja rosoinen tie kulkea. Etenkin opiskelijalle.
– Kaikilla ei ole hyvätuloisia vanhempia, jotka maksavat, muistuttaa Virtanen.
Velat pyörittävät arkea
Pienikin velka voi yllättävässä tilanteessa suistaa oravanpyörään, joka vie luottotiedot mennessään. Elämästä voi tulla epätoivoista. Luottotiedoton ei voi ostaa osamaksulla eikä hän voi saada vakuutusta eikä puhelinliittymää. Asunnon vuokraaminen voi olla mahdotonta. Työnantaja voi vaatia, että luottotiedot ovat kunnossa. Usein työpaikkaa haetaan netin kautta pankkitunnuksilla, mutta luottotiedottomalle ei aina avata pankkitunnuksia tai pankkitiliäkään.
– Pahinta on se häpeä, jota velkaantuminen tuo tullessaan. Voimattomuus siitä, että miten pystyy maksamaan velkansa pois. Joskus siihen voi mennä vuosia, riippuen velan määrästä. Tunne siitä, että kuinka onnistuin näin velkaantumaan, voi aiheuttaa masennusta, huomauttaa Virtanen.
Velkaantunut ja luottotiedoton henkilö saa halveksivia katseita kuin ruton saanut, eikä sympatiaa heru. Kukaan ei vaivaudu kysymään, mistä velkaantuminen johtuu.
Miten veloista eroon?
– Velattomaan onneen ei ole oikotietä, painottaa Virtanen. Ratkaisu on työ, työ ja työ. On löydettävä työpaikka ja tehtävä töitä, jotta velat tulevat maksettua.
Jos on velkaa moneen eri paikkaan, niin yksi hyvä vaihtoehto on esimerkiksi vanhempien takaama pankkilaina.
– Joskus voi olla hankala myöntää vanhemmilleen olevansa liemessä, mutta kannattaa ainakin kysyä. On paljon helpompi maksaa yhtä velkaa kerrallaan kuin montaa eri velkaa.
Opintolaina ei ole paha velka
Opintolaina ei ole vaarallinen velka, koska se on valtion takaama ja sitä voi maksaa pienissä erissä takaisin. On kuitenkin muistettava, että opintotuen takaisin maksu alkaa juosta nopeasti valmistumisen jälkeen tai jos jättää opinnot kesken. Virtanen neuvoo, että opintoja ei missään nimessä kannata jättää kesken, sillä opinnot ovat tie työhön.
Virtanen haluaa korostaa, että on tärkeää tiedostaa oma velkataakkansa. Omaa kulutusta on muutettava sen mukaiseksi. Hän neuvookin nuoria suosimaan kestävää kehitystä, kuten kirpputoreja sekä kierrätyskeskusta.
Median mainonta vaikuttaa nuorten kuluttamiseen ja velkaantumiseen: halutaan kaikki nyt ja heti. Ostetaan liian suuri asunto ensiasunnoksi. Kulutetaan enemmän kuin tarvitsisi. Epävarman pätkätyön tekeminen ei helpota tilannetta.
– Lainoja tuputetaan jo nuorille ja opiskelijoille, Virtanen kritisoi.
Hän toivoo, että yhteiskuntamme suojelisi enemmän nuoria, ja että velkaneuvontaan löytyisi enemmän resursseja niin kunnallisella puolella kuin vapaaehtoistyön puolellakin. Kysyntää riittää.
Lähde: TaSa 5.5.2011
