Opintojen venyminen on yhä ongelma
Opintojen venyminen on yhä ongelmaTyöuria pitäisi pidentää sekä alku- että loppupäästä. Jälkimmäiseen tarjotaan lääkkeeksi eläkeiän nostamista, edelliseen valmistumisen nopeuttamista. Kumpikaan ei näytä toteutuvan. Kaksi tuoretta tutkimusta osoittaa, että opiskeluajat venyvät yhä sekä yliopistoissa että ammattikorkeakouluissa.
Yliopistoissa tuli vuonna 2005 voimaan kaksiportainen tutkintojärjestelmä. Aiemmin opiskelija oli kirjautunut suoraan maisterin papereiden hankkijaksi. Uutuus toi kandidaatin välitutkinnon. Uudistuksen piti lyhentää opiskeluaikoja, mutta tavoite ei ole toteutunut. Vain neljännes yliopisto-opiskelijoista valmistuu tavoiteajassa, viidessä vuodessa.
Kolmannes ei saa maisterin papereita edes pisimmässä mahdollisessa ajassa, seitsemässä vuodessa. Jopa viidesosa ei valmistu siinä ajassa edes kandidaatiksi. Huolestuttavat tiedot selviävät Juhani Rautopuron ja Vesa Korhosen tutkimuksesta. Siinä olivat mukana Tampereen molemmat yliopistot sekä Helsingin ja Jyväskylän yliopistot.
Samansuuntaisia ovat myös Riitta Kaliman väitöstyön tulokset. Hän selvitti ammattikorkeakouluissa opiskelevien tilannetta. Kun opinnot venyvät, ne uhkaavat myös jäädä kokonaan kesken. Vuonna 2008 keskeytti joka kymmenes ammattikorkeakoululainen.
Yhteinen selittäjä molemmissa tutkimuksissa on opiskelijoiden työssäkäynti. Kun opintorahalla ei elä ja lainan ottamista karsastetaan, ansiotyö houkuttelee. Työnteko taas haittaa opiskelua. Kursseja jää väliin, tenttejä rästiin ja opinnot pitkittyvät. Ja mitä enemmän ne pitkittyvät, sitä suurempi on todennäköisyys, ettei opiskelija enää palaa opinahjoonsa. Se voi kostautua. Tutkinnon puuttumisesta saattaa tulla myöhemmin ongelma. Kun opiskelijoita ei käskemällä saada pysymään luennoilla, on syytä selvittää, osapäiväopiskelun mahdollisuus. Oiva tutkimuskohde jollekin, joka ei ole vielä keskeyttänyt opintoja.
Lähde: Aamulehti.fi 16.10.2011
