Uudistimme ammatinvalintatestimme – kokeile uutta testiä täällä!

Ammattilaisen haastattelu: Upseeri

Jaakko Mussaari opiskeli upseeriksi Maanpuolustuskorkeakoulussa ja työskentelee tällä hetkellä Porin prikaatin esikunnassa huolto-osastolla sektorinjohtajana viiden alaisen esimiehenä.

Julkaistu: Lokakuu 2016

Nimi: Jaakko Mussaari

Ikä: 38

Ammatti:  Upseeri

Koulutus: Sotatieteiden kandidaatin ja maisterin tutkinto

Oppilaitos: Maanpuolustuskorkeakoulu


Jaakko Mussaari opiskeli upseeriksi Maanpuolustuskorkeakoulussa ja työskentelee tällä hetkellä Porin prikaatin esikunnassa huolto-osastolla sektorinjohtajana viiden alaisen esimiehenä. Alalla työskentely on Jaakon mukaan monipuolista, vaihtelevaa ja sopivan haastavaa. Jo opiskeluaikana koettu upseeriveljeys sekä vahva yhteisöllisyydentunne ovat kulkeneet mukana koko työuran ajan.

Kesäkessusta upseeriopiskelijaksi

Käytyään varusmiespalveluksen Jaakko aloitti syksyllä 1999 konetekniikan diplomi-insinööriopinnot silloisessa Tampereen teknillisessä korkeakoulussa. Paikka insinööriopintoihin oli varmistunut jo ennen armeijaa, mutta varusmiesvuoden aikana ajatukset tulevaisuuden suhteen selkiytyivät ja upseerin ura alkoi houkutella toden teolla.

– Ensimmäisen opiskeluvuoden aikana kiinnostus voimistui, ja keväällä hakeuduin Panssariprikaatiin määräaikaiseksi kouluttajaksi eli ”kesäkessuksi”, Jaakko kertoo.

Kokemus oli positiivinen, ja sen rohkaisemana Jaakko päätti hakea Maanpuolustuskorkeakouluun ja kouluttautua upseeriksi. Hakuprosessi alkoi hakemuksen tekemisellä, jonka jälkeen kaksi kolmasosaa hakijoista kutsuttiin kolmipäiväisiin pääsykokeisiin.

– Kokeissa mitattiin ja arvioitiin fyysistä suorituskykyä, psykologisia ominaisuuksia, kielitaitoa, matemaattisia taitoja sekä erilaisia ryhmätyötaitoja. Itse pääsin muistaakseni sisään varasijojen alkupäästä, Jaakko virnistää.

Kadettikurssille otettiin tuolloin sisään 125 hakijaa, eli noin kolmasosa kaikista hakijoista. Nykyään hakijoita on vuosittain reilu 700 ja aloituspaikkoja noin 150.

Jaakon upseeriopinnot alkoivat heti vuoden 2000 syksyllä ja kestivät neljä vuotta.

– Koulutus sisälsi sopivassa suhteessa monipuolisia ja sivistäviä ammattiin liittyviä teoriaopintoja sekä käytännön tekemistä. Lisäksi sain hyvät valmiudet ensimmäisiin työtehtäviini sekä sodanajan tehtäviin, joita upseerikoulutuksessa painotetaan vahvasti, Jaakko kertoo. 

– Varsinaisen koulutuksen lisäksi opiskeluvuosilta mieleeni jäivät vahvat upseerikoulutuksen perinteet ja arvot sekä ammatillinen yhteenkuuluvuus ja upseeriveljeys.

Reippaan tekemisen meininkiä

Palveluspaikat jaetaan opintomenestyksen perusteella puolustushaaroittain ja aselajeittain.

– Saimme valita tulevat palveluspaikkamme opiskelumenestyksen perusteella linjoittain ja opintosuunnittain. Jokaisella eri puolustushaaralla (maa-, meri- ja ilmavoimat) sekä maavoimien aselajilla (jalkaväki, tykistö, pioneeri, viesti, ilmatorjunta jne.) oli määrätty määrä palvelupaikkoja eri joukko-osastoissa. Itse valitsin lähimpänä silloista kotipaikkaani Turkua sijaitsevan Porin Prikaatin Säkylässä, jossa minut määrättiin Panssarintorjuntakomppaniaan joukkueenjohtajaksi.

Kyseinen yksikkö oli Jaakolle tuttu jo aiemmasta työharjoittelusta.

– Tiesin, että siellä vallitsee hyvä yhteishenki ja reippaan tekemisen meininki, joten sinne oli mukava mennä, Jaakko muistelee.

Seuraavien yhdeksän vuoden aikana Jaakko palveli samassa yksikössä myös linjanjohtajana ja yksikön päällikkönä. Lisäksi hän toimi joukkoyksikön esikunnan toimistoupseerina sekä kansainvälisen Libanonin UNIFIL-operaation esikuntaupseerina.

Mukavassa porukassa työnteko maistuu

Tällä hetkellä Jaakko työskentelee Porin prikaatin esikunnassa huolto-osastolla sektorinjohtajana, ja hänellä on viisi alaista. Tavallinen työpäivä kestää kahdeksasta neljään, ja siihen sisältyy kolmen vartin ruokatunti.

– Meillä on käytössä joustava työaika, joka mahdollistaa työnteon itselle parhaalla rytmillä ja työpäivärakenteella. Perusyksikössä eli varusmiehiä kouluttavassa yksikössä työpäivä puolestaan rytmittyy pitkälti varusmiesten päiväjärjestyksen mukaan, Jaakko opastaa.

– Työssäni parasta on sen monipuolisuus ja haastavuus. Työ on vaihtelevaa ja työyhteisö mukava. Raskainta työurani aikana on ollut runsas harjoitusten ja reissujen määrä, koska olen joutunut olemaan paljon poissa kotoa, hän jatkaa.

Jaakko suoritti lukukaudella 2014–2015 esiupseerikurssin, joka on lyhyt jatkokurssi upseeriopinnot käyneille.

– Vaihtoehtona olisi ollut pyrkiä opiskelemaan jatkotutkintoa yleisesikuntaupseerikurssille, joka kestää pari vuotta ja vastaa laajuudeltaan lisensiaatintutkintoa. Työtehtävät poikkeavat jatkossa hieman toisistaan sen mukaan, mikä kurssi on suoritettu. Jatkotutkinnon käyneillä on mahdollisuus edetä puolustusvoimien ylimpiin virkoihin saakka, Jaakko kertoo.

Koulutus vaatii suoraselkäisyyttä, rehellisyyttä ja johtamiskykyä

Jaakon mukaan Puolustusvoimissa työskentely tarjoaa erittäin monipuolisen, mielenkiintoisen ja tänä päivänä myös hyvin kilpailukykyisen vaihtoehdon työ- ja urakehitysympäristönä.

– Alasta kiinnostuneiden kannattaa ehdottomasti tutustua Maanpuolustuskorkeakoulun sekä Puolustusvoimien nettisivuihin tai ottaa rohkeasti yhteyttä suoraan MPKK:n opintoasiainosastoon, Jaakko rohkaisee.

– Useimpiin upseerin tehtäviin vaaditaan keskenään samankaltaisia ominaisuuksia; sopeutumiskykyä, luonteenlujuutta, rehellisyyttä ja suoraselkäisyyttä, hyvää fyysistä suorituskykyä, hyviä sosiaalisia taitoja sekä tietysti johtamiskykyä. Jos sinulta löytyy näitä ominaisuuksia, upseerikoulutus voi olla sinunkin juttusi, Jaakko vinkkaa.


Tutustu turvallisuus- ja maanpuolustusalan koulutuksiin

Tutustu myös muiden ammattilaisten haastatteluihin


Mainokset