KOULUTUSUUTINEN 26.04.2016
Pääsykoekirjojen ulkoaopettelusta tulisi päästä eroon
Opetusministeri Sanni Grahn-Laasonen haluaa uudistaa pääsykokeita korkeakouluihin. Ministeri ei kannata pääsykoekirjojen ulkoa pänttäämistä. Grahn-Laasonen aikoo ottaa toukokuun tulosneuvotteluissa puheeksi opiskelijavalintojen tehostamisen keinot yliopistojen kanssa.
Opetusmininsteri Sanni Grahn-Laasonen ei ole ajatuksiensa kanssa yksin. Myös VATT eli Valtion taloudellisen tutkimuskeskuksen tutkijat haluavat myös keventää pääsykokeiden toimintamallia. Pääsykoekirjojen lukemisen sijaan tilalle ehdotetaan uutta mallia, jossa kokeisiin ei voisikaan valmistautua opettelemalla ulkoa pääsykoekirjojen sisältöä. Opetusministeri aikoo vauhdittaa muutosta strategisella lisärahoituksella.
Mikäli tavoitteeseen ei päästäisikään, voitaisiin rahoitusta periä takaisin. Tarkoituksena olisi päästä eroon ylimääräisistä välivuosista, nopeuttaa siirtymää lukioista ja ammattikouluista korkeakouluihin, luopua tasa-arvoa heikentävistä valmennuskursseista sekä saada enemmän hyötyä irti ylioppilastutkinnoista korkeakoulujen valinnoissa. Grahn-Laasonen mainitsee tarkoittavansa ylimääräisillä välivuosilla liian pitkiksi venyneitä kokeisiin valmistautumisia. Opetusministeri ei kuitenkaan olisi täysin välivuosia poistamassa, sillä nuorten on löydettävä omat polkunsa.
”Vattin ehdotuksessa on nostettu oikeita asioita ja ongelmia esiin” tuumaa Suomen lukiolaisten liiton koulutuspoliittinen asiantuntija Annakaisa Tikkinen.
Samanaikainen ylioppilaskevät sekä jatko-opintojen suunnittelu voi olla hyvin rankkaa lukiolaiselle. Lukiolaisten liitto onkin hyvillään lisääntyneestä pääsykoerumba-keskusteluista. Vaikka Grahn-Laasosen mielestä yo-tutkinnolle tulisi antaa suurempi painoarvo haettaessa useammalla alalle, tulisi myös lukion ei-niin-vakavasti-ottaneille olla myös mahdollisuuksia. Ylioppilaskokeita on pyritty muokkaamaan entistä vertailukelpoisemmiksi eri vuosina eri aineissa. Tämä onkin yksi syy, miksi Suomen lukiolaisten liitto suosii ylioppilaskirjoitusten merkityksen nostamista. Liitto ehdottaa myös, että hakukohteita voisi olla enemmän kuin kuusi (nykytila) ja että ylioppilaskirjoitusten arvosanoja olisi mahdollista parantaa useammankin kerran.
Tikkisen mielestä ylioppilastutkinnon ei tulisi olla ainut väylä korkeakouluihin haettaessa. Hän myös huomauttaa, että Vattin tekemässä ehdotuksessa pääsykokeiden uudistamisessa ei ole huomioitu ammattikoululaisia ja alan vaihtajia. Yliopistossa työskennelleen Seinäjoen ammattikorkeakoulun rehtorin Tapio Varmolan ajatukset ovat yhteneväisiä Vattin tutkijoiden kanssa: korkeakoulun opiskelijavalinoissa uhrataan liikaa voimavaroja. Varmola on myös ammattikorkeakoulujen rehtorineuvoston Arenen puheenjohtaja. Hän ei kuitenkaan koe, että kaikista pääsykokeista voitaisiin luopua, sillä niillä on Varmolan mukaan pitkät perinteet sekä kova uskottavuus jo vanhastaan.
”Ehkä joskus 2020-luvulla pääsykokeista voitaisiin luopua, mutta esimerkiksi sosiaali- ja terveysalalla niitä varmaan vielä pidetään tarpeellisina soveltavuuden mittareina”, tuumaa Varmola. Oulun Yliopiston rehtori Jouko Niinimäki on myös sitä mieltä, että pääsykokeista luopuminen olisi järkevää. Niinimäki johtaa yliopistojen yhteistä yhdistystä, Unifia. Hän on samaa mieltä, että valmennuskurssien vähentäminen lisäisi tasa-arvoa. Niinimäki linjaa myös päällekkäisten ja samanaikaisten testausten hidastavan työelämään siirtymistä sekä lisäävän byrokratiaa.
Kaikilla aloilla ei kuitenkaan tulisi luopua pääsykokeista. Tekniikan ja matemaattis-luonnontieteellisten alojen valinnat voisi suorittaa perustuen ylioppilaskokeisiin yhtä enenevissä määrin. Testausta ja haastatteluja tulisi suosia terveystieteissä ja opettajankoulutuksessa. Ammattikoulun käyneistä liki neljännes opiskelee ammattikorkeakouluissa uusina opiskelijoina. Ammattikoulun suorittaneilla ei ole koetta, joka vastaisi ylioppilastutkintoa. vaan arvosanat ovat ennemminkin poistumassa, mikä vaikeuttaa karsintaa entisestään ilman korkeakoulujen omia pääsykokeita. Varmola kuitenkin muistuttaa ammattikorkeakouluilla olevan vahvoja perinteitä valintayhteistyössä ja esimerkiksi tekniikassa on yhteinen valintakoe.
Lähde: Helsingin Sanomat 21.04.2016 & VATT.fi 21.04.2016