KOULUTUSUUTINEN 10.9.2014
Suomessa kouluttaudutaan pitkään
Taloudellisen yhteistyön ja kehityksen järjestön OECD:n (The Organization for Economic Co-operation and Development) vuosittainen koulutusjärjestelmien vertailuraportti (Education at a Glance) on julkaistu.
Raportissa on vertailtu muun muassa OECD-maiden ja kumppanimaiden väestön koulutustasoa, koulutettujen työllisyyttä, koulutuskustannuksia, sekä koulutukseen osallistumista. Lisäksi julkaisussa on analysoitu kansainvälisten arviointitutkimusten, kuten PISA-tutkimuksen ja aikuistutkimus PIAAC:n tuloksia.
Myöhäinen valmistuminen ja työelämään siirtyminen huolestuttaa
Vertailussa käy ilmi, että Suomessa 15–19-vuotiaista nuorista koulutuksessa on 86 prosenttia, mikä on hiukan OECD-maiden keskiarvoa korkeampi, kun taas 19-vuotiaat nuoret ovat vertailun keskiarvoa harvemmin koulutuksessa. Jälkimmäiseen vaikuttaa osin Suomen asevelvollisuus, mutta enemmän se, että harvempi toisen asteen suorittanut suomalaisnuori pääsee suoraan jatko-opiskelemaan. Tänä vuonna voimaan tulleet, ensi kertaa jatko-opiskelupaikkaa hakevia suosivat uudet säännökset, voivat muuttaa jatkossa vertailun tuloksia.
20–29-vuotiaista suomalaisista koulutuksessa on 40 prosenttia, mikä on OECD-maista toisiksi korkein tulos. Vain Tanskassa osuus on suurempi. Nuorten korkea koulutustaso on hyvä, mutta suhteellisen myöhäinen valmistuminen ja siirtyminen työelämään on huolestuttavaa.
Varhaiskasvatuksessa Suomi jäljessä
Yksi Euroopan Unionin koulutuspoliittisia tavoitteita on saada vähintään 95 prosenttia kaikista lapsista, nelivuotiaista koulun aloittamisikään asti, varhaiskasvatuksen piiriin. Tällä tarkoitetaan päiväkotia, jossa koulutetut lastentarhanopettajat hoitavat kasvatuksellista tehtävää. Suomessa ei päästä lähellekään tavoitteeseen, johtuen osittain siitä, että perhepäivähoitoa ei lasketa varhaiskasvatuksen piiriin. Kuitenkin tilastokeskuksen arvion mukaan Suomessa päästäisiin vain noin vajaaseen 70 prosenttiin, jos perhepäivähoito otettaisiin vertailuun mukaan.
Koulutustaso hidastunut
Suomessa nuorempien ikäluokkien kouluttautuminen on aina ollut verrattain korkealla tasolla, mutta kasvu on selkeästi hidastunut viime vuosina. Kuitenkin pelkän perusopetuksen varassa olevan aikuisväestön osuus Suomessa on selvästi OECD-maiden keskiarvoa pienempi.
Lähteet: minedu.fi