Pohjois-Savon opiston opiskelija kertoo

Julkaistu toukokuussa 2014

Viittomakielen ohjaajaksi opiskelevan Mirkka von Bremenin haastattelu

Nimi: Mirkka von Bremen

Ikä: 26

Koulutus: Viittomakielisen ohjauksen perustutkinto

Oppilaitos: Pohjois-Savon Opisto

Miksi päätit opiskella viittomakielen ohjaajaksi?

Kävin vuonna 2005 Pohjois-Savon opistolla viittomakielen linjan ja sieltä sain tietoa niin viittomakielen tulkin kuin ohjaajankin koulutuksesta. Linjan suoritettuani lähdin Saksaan opiskelemaan. Yliopistossa opiskeleminen ei kuitenkaan tuntunut oikein minun jutultani, joten päätin hakea viittomakielen ohjaajan koulutukseen.  

Lisäksi minua on jo tosi pitkään kiinnostanut kuurojen maailma ja heidän kommunikointinsa. Opiskelujen myötä minulle on avautunut aivan uusi maailma, joka pitää sisällään viittomakielen lisäksi monta muuta kommunikointikeinoa.

Kerro koulutuksestasi ja pääsyvaatimuksista.

Kerron ensin pääsyvaatimuksista.  En tiedä tarkalleen, mitä tälle alalle hakevalta vaaditaan, mutta olemalla oma itseni pääsin opiskelemaan. Pääsykokeissa oli psykologiset soveltuvuuskokeet, psykologin haastattelu, ryhmätehtävä sekä yksi visuaalinen tehtävä. Pääsykokeista ei kannata stressata eikä kannata yrittää olla jotain muuta kuin mitä on. Viittomakielisen ohjauksen perustutkintoon voi hakea suoraan peruskoulusta. Meidän luokalla on lisäksi lukion käyneitä, muita jatko-opiskelijoita sekä ammatinvaihtajia.

Itse koulutus kestää kolme vuotta eli 120 opintoviikkoa. Sen aikana käydään koko ihmisen kehityskaari läpi: miten ihminen kehittyy eri osa-alueilla ja miten nämä kehitysvaiheet poikkeavat tai vaikeutuvat erilaisten vammojen takia. Lisäksi opiskellaan erilaisia kommunikointikeinoja, kuten viittomista, tukiviittomia, taktiiliviittomista, kommunikointikansioita ja -laitteita, PCS-kuvia ja vielä paljon enemmän. Me siis emme opiskele pelkkää viittomakieltä vaan kokonaisuudessaan kommunikoinnin tukemista, auttamista ja ohjaamista.

Tämän lisäksi opiskellaan yleisiä aineita kuten äidinkieltä, ruotsia, englantia ja matematiikkaa, eli toisen asteen koulutukseen kuuluvia kursseja. Työssäoppimisjaksojen yhteydessä suoritetaan näytöt, jotka ovat pakollinen osa viittomakielen ohjaajan tutkintoa. Olemme 5-6 viikkoa työelämässä harjoittelemassa sitä, mitä se meidän työmme todellisuudessa on.Koulutus Pohjois-Savon opistossa on tosi monipuolista ja paljon enemmän kuin osasin kuvitella. Opiskelu on hyvin käytännönläheistä, mikä on ollut oppimisen kannalta erittäin tehokasta.

Mikä on ollut parasta opinnoissasi? Mikä on ollut haastavinta?

Parasta on ehkä se, kun oppii jotain uutta melkein joka päivä. Huippua ovat myös olleet ne hetket kun olet luullut, että et ole sisäistänyt mitään oppimaasi ja sitten työssäoppimisjaksolla sinulle tullaan sanomaan, että toimit ihan kuin ammattilainen tai että sinulla on potilaan erityistarpeet huomioon ottaen ihan oikeat otteet.  Myös teorian onnistunut yhdistäminen käytäntöön on aivan mieletön kokemus.Totta kai mahtavaa on myös oppia uusi kieli (viittomakieli), joka on niin poikkeava tästä meidän puhutusta kielestämme. Hienoa on se, kun tunneilla oivallamme jonkun viittoman, joka on hyvin sidonnainen kuurojen kulttuuriin ja heille ns. puhekieltä.

Haastavinta on ollut ehkä se, kun täällä joutuu aika paljon pohtimaan ja tarkkailemaan omaa oppimisprosessia ja kehittymistä. Moni opettaja haluaa aina jonkunlaisen kirjallisen tuotoksen.  Toisaalta ne ovat auttaneet opiskelijoita oivaltamaan monia asioita itsestään, joten toisaalta hyödyllistä sekin.  

Oletko jo suorittanut työssäoppimisjakson?

Olen suorittanut tähän mennessä kaksi työssäoppimisjaksoa. Ensimmäinen oli vuoden 2011 keväällä päiväkodissa ja toinen nyt viime syksynä ala-koulussa. Molemmissa käytin itse jonkin verran tukiviittomia sekä pääsin seuraamaan ja toimimaan erityislasten kanssa.

Näillä jaksoilla olen oppinut paljon itsestäni ja tästä alasta. Työssäoppimisjakso on hieno mahdollisuus, joka kannattaa ottaa ihan tosissaan. Voit nimittäin saada näin jalan oven väliin ja mahdollisesti töitä sieltä omasta työssäoppimispaikastasi.

Minkälainen opiskelupaikka Pohjois-Savon Opisto on?

Pohjois-Savon opisto on pieni koulu, missä toimii tämä meidän opistomme sekä HUMAK:in Kuopion yksikkö. Meidän koulumme sijaitsee niin sanotusti metsän keskellä, mutta varsinkin keväällä ja alku-syksystä täällä on ihanaa olla ulkona. Joitakin harjoituksia teemmekin ulkona ja haasteita riittää kun sokeana ja kuurona yrität selviytyä maastossa. Onneksi on aina joku kaveri, joka opastaa.  

Opettajien ja oppilaiden yhteistyö on täällä tosi läheistä ja tiivistä. Opettajia on helppo lähestyä ja koko henkilökunta on aina mielellään auttamassa ja neuvomassa jos ei osaa tai tiedä eteenpäin. Meillä on täällä myös tosi hyvät ruuat ja huippu kirjasto, jossa on meidän alaan liittyen todella paljon kirjallisuutta.  Kaiken kaikkiaan Pohjois-Savon opisto on siis mahtava paikka ja mieluisa opiskeluympäristö!

Minkälaista asuminen opiston asuntolassa on?

Itse en asu asuntolassa, mutta olen kuullut että siellä on useimmiten tosi hauskaa. Totta kai siellä on välillä pieniä haasteitakin, mikä nyt on ihan luonnollista kun monta erilaista ihmistä jakaa keittiön, pesutuvan ja niin edelleen. Huoneissa asuu aina kaksi ihmistä ja heillä on oma kylpyhuone. Asuntola on ihan opiston yhteydessä eli aamulla ei ole kiire bussiin.

Minkälaisia tulevaisuuden suunnitelmia sinulla on?

Ihan ensimmäiseksi haluan valmistua ja sen jälkeen toivon saavani oman alan hommia. Vielä en ole ihan varma mikä ikäryhmä sopisi minulle parhaiten, mutta se varmaan selviää viimeisen harjoittelun myötä kun olen silloin tekemisissä aikuisten ja ikääntyvien ihmisten kanssa. Tällä hetkellä päiväkotimaailma tuntuu ehkä eniten omalta paikalta.

Odotan innolla mitä uutta viimeinen kouluvuosi tuo mukanaan ja jospa se ovi sieltä jostakin avautuisi. Luottavaisin mielin suuntaan kohti tulevia haasteita. Pohjois-Savon opistosta saa ihan huippuhyvät eväät, joilla varmasti pärjää viittomakielen alalla.


Mainokset