Varhaiskasvatuksen opettajakoulutus, kandidaatti ja maisteri

Varhaiskasvatuksen opettajakoulutuksen tavoitteena on antaa opiskelijalle laaja-alaiset valmiudet toimia varhaiskasvatuksen asiantuntijana. Tutkinnon suorittanut opiskelija ymmärtää lapsuuden, kasvatuksen ja opetuksen monimuotoisuuden osana kulttuuria ja yhteiskuntaa. Opiskelija tuntee lapsen luontaisen kehitysprosessin eri vaiheet ja ymmärtää niiden riippuvuuden sosiaalisesta ja kulttuurisesta vuorovaikutuksesta. Hän osaa tarkastella lapsen kehitystä ja oppimista sekä yksilöllisestä että yhteisöllisestä näkökulmasta. Lisäksi opiskelija osaa arvioida erilaisia oppimisympäristöjä ja vahvistaa niissä toteutuvaa pedagogista toimintaa elinikäistä oppimista edistävällä tavalla, hyödyntäen uutta teknologiaa pedagogisissa ratkaisuissaan.

Kandidaatin tutkinnon suoritettuaan opiskelija tuntee varhaiskasvatuksen ja esiopetuksen tavoitteet, sisällöt ja menetelmät. Koulutus kehittää opiskelijan taitoja havainnoida, suunnitella, toteuttaa ja arvioida varhaiskasvatuksen pedagogisia toimintoja, huomioiden lasten yksilölliset tarpeet ja kehitysvaiheet. Hän on omaksunut kriittisen ja analyyttisen tavan arvioida varhaiskasvatuksen ilmiöitä teoreettisesti ja soveltaa tätä tietoa tutkimuspohjaisesti opetustyössä. Varhaiskasvatuksen opettajakoulutuksessa suoritettu kasvatustieteen kandidaatin tutkinto antaa kelpoisuuden varhaiskasvatuksen opettajan tehtäviin varhaiskasvatuksessa ja siihen kuuluvassa esiopetuksessa. 

Kasvatustieteen maisterin tutkinto on laajuudeltaan 120 opintopistettä. Sen tavoitteellinen suorittamisaika on kaksi vuotta. Maisterin tutkinnon suoritettuaan opiskelijalla on varhaiskasvatuksen asiantuntijan vahva osaaminen. Hänellä on syvälliset tiedot ja taidot varhaiskaskasvatukseen liittyvistä moninaisista ilmiöistä, tieteellisen tiedon luonteesta, käsitteistä ja tutkimusmenetelmistä. Hän osaa perustella valintojaan ja ratkaisujaan tieteellisesti ymmärtäen teorian ja käytännön välisen suhteen. Opiskelussa henkilökohtaisen ymmärryksen kasvu yhdistyy varhaiskasvatuksen yhteiskunnalliseen merkitykseen elinikäisen oppimisen perustana ja myötätuntoisen, toisia arvostavan kulttuurin rakentajana. Maisteriohjelmasta valmistuneella on hyvät valmiudet akateemisen asiantuntijuuden ylläpitämiseen ja sen jatkuvaan kehittämiseen. 

Tutkinto antaa kelpoisuuden päiväkodin johtajan tehtäviin. Vuonna 2030 voimaan astuvan varhaiskasvatuslain muutoksen myötä päiväkodin johtajan tehtävään edellytetään kasvatustieteen maisterin tutkinto. Kelpoisuusvaatimuksena päiväkodin toiminnasta vastaavan johtajan tehtävään on kelpoisuus 26 tai 27 §:ssä tarkoitettuun varhaiskasvatuksen opettajan tai sosionomin tehtävään ja vähintään kasvatustieteen maisterin tutkinto sekä riittävä johtamistaito (varhaiskasvatuslaki 549/2018). 

Lähde: Opintopolku