Materiaalitekniikan maisterikoulutus

Tavoite

Materiaali-insinöörit ratkovat yhteiskunnan ongelmia kilpailukyvyn ja materiaalien suorituskyvyn parantamiseksi käyttäen vahvaa perusosaamista fysiikan, kemian ja muiden luonnontieteiden alueilta. Koulutusalana materiaalitekniikka sijoittuu konetekniikan ja luonnontieteiden rajapinnoille. Se ei ole yhtä teoreettinen kuin esimerkiksi teknillinen fysiikka, mutta ei myöskään yhtä laskennallinen kuin konetekniikka. Tosiasiahan on, että kaikki modernin yhteiskunnan tuotokset koostuvat viime kädessä erilaisista materiaaleista. Yhteiskunnallisiin ilmiöihin kuten materiaalien kierrätykseen, energian tuotantoon ja liikenteen päästöihin liittyvät merkittävät haasteet ovat ensisijaisesti ratkaistavissa uusilla materiaalitekniikan innovaatioilla. Merkittävimmät yhteiskunnan ongelmat kuten esimerkiksi materiaalien kierrätys, energian tuotanto ja liikenteen päästöt ovat ensisijaisesti ratkaistavissa uusilla materiaalitekniikan innovaatioilla. Tule opiskelemaan materiaalitekniikka ja ole osa ratkaisua!

Materiaalitekniikan DI-ohjelmaan voi hakea suoritettuaan tekniikan kandidaatin tai muun alemman korkeakoulututkinnon (esimerkiksi insinööri AMK), materiaalitekniikan alalta tai lähialalta. Diplomi-insinööritutkinnon opiskelu kestää kaksi vuotta. DI-ohjelmassa pääset perehtymään atomirakennetasolta lähtien materiaalien ominaisuuksien ja käyttäytymisen taustalla oleviin ilmiöihin. Pääset käyttämään elektronimikroskooppeja, röntgendiffraktometrejä, sekä monia muita tutkimusmenetelmiä. Erilaisilla itseäsi kiinnostavilla sivuainevalinnoilla voit tukea tutkintoasi ja uratavoitteitasi. Materiaalitekniikan diplomi-insinöörit ovat luovia monialaisia osaajia, jotka onnistuvat löytämään ratkaisuja haastaviin ongelmiin käyttäen luonnontieteisiin perustuvia menetelmiä. Yhdessä kehitämme tulevaisuuden monifaasiteräksiä, vähennämme teollisuuden päästöjä, kehitämme ympäristöystävällisiä pakkausmateriaaleja, paranamme tietokoneavusteista materiaalimallinnusta, suunnittelemme ja kehitämme biopohjaisia ja biohajoavia materiaaleja, kehitämme kevyitä ja kestäviä materiaaliratkaisuja kone- ja laitesovelluksiin sekä liikenteeseen, suunnittelemme uusia lääketieteen implantteja ja tehostamme materiaalien kierrätystä. Tutkinto antaa valmiudet työllistyä usealle teollisuuden alalle monipuolisiin asiantuntija- ja johtotehtäviin, mutta se mahdollistaa myös uran huippututkijana sekä teollisuuden R&D tehtävissä kuin myös yliopistoissa ja tutkimuskeskuksissa (esim. VTT).

Koulutuksen sisältö

Materiaalitekniikan kulmakivenä ovat laajat tiedot luonnontieteiden perusteista: fysiikasta, kemiasta ja matematiikasta sekä tekniikan eri osa-alueista. Materiaalitekniikka on itsessään monitieteinen ala ja siksi DI-tutkinnon taustaksi sopii erinomaisesti jokin muukin kuin materiaalitekniikan kandidaatin tutkinto tai AMK-tutkinto, esimerkiksi konetekniikka, bio- ja prosessitekniikka tai kemia. Tutkinnon yhteiset opinnot täydentävät alalla tarvittavaa matemaattista osaamista sekä kehittävät kieli- ja viestintätaitoja ja yhteistyötaitoja. Syventävät opinnot antavat opiskelijalle laajan ja syvällisen ymmärryksen valitusta alasta. Diplomityö tehdään liittyen syventävien opintojen alaan.

Opinnot koostuvat monipuolisista opetusmetodeista. Luento-opetuksen lisäksi materiaalitekniikka sisältää huomattavan määrän käytännön laboratoriotöitä ja harjoituksia. Opiskelussa asioita lähestytään usein ongelmakeskeisen oppimisen menetelmin. Opinnoissa saavutetulla teorian ja käytännön osaamisella voit toimia tulevaisuudessa asiantuntijatehtävissä. Materiaalitekniikan koulutus antaa myös erinomaiset valmiudet luoda uraa huippututkijana yliopistoissa, tutkimuskeskuksissa (esim. VTT) tai teollisuuden tutkimus- ja tuotekehitysorganisaatioissa DI-ohjelmaan hyväksytyltä opiskelijalta (esim. AMK-insinööri) voidaan edellyttää täydentäviä opintoja tarvittavien valmiuksien saavuttamiseksi. Täydentävät opinnot ovat suunniteltu niin, että opiskelija pystyy suorittamaan ne keskimäärin yhden lukuvuoden aikana. Täydentävät opinnot ovat pääsääntöisesti otettu huomioon soveltuvia pohjatutkintoja määriteltäessä.

Lähde: Opintopolku