Sivuston käyttötapa: Mobiili

Folkloristiikka, kansatiede ja uskontotiede

Turun yliopisto
Yhteenveto
3+2 vuotta
Opintotukikelpoinen
Syksyllä
Viimeinen hakuaika: Yhteishaku
   
Päiväopinnot
Turku
Pääaineopinnot ja kandidaatin tutkinnot

Folkloristiikka, kansatiede ja uskontotiede

Tavoite

Folkloristiikka, kansatiede ja uskontotiede muodostavat yhteisen kulttuurien tutkimuksen hakukohteen. Hakukohteeseen otetaan vuosittain 35 opiskelijaa. Oppiaineiden yhteinen tutkimuskohde on inhimillinen kulttuuri. Jokaisella oppiaineella on siihen oma lähestymistapansa. Oppiaineita yhdistää myös etnografinen tutkimusote. Se on tiedon tuottamista kenttätyönä, esimerkiksi haastattelemalla ja havainnoimalla sekä niistä kirjoittamalla.

Tavoitteena on kouluttaa päteviä ja ammattitaitoisia kulttuurien tutkijoita ja asiantuntijoita sekä yliopistojen ja muiden oppilaitosten palvelukseen että myös laajemmin yhteiskunnan tarpeisiin. Opintojen myötä hahmotat kulttuurialan asiantuntijuutesi, työelämän vaatimukset ja mahdollisuutesi työllistyä.

Perusopinnot koostuvat kaikille yhteisistä pakollisista kursseista sekä oppiaineiden pakollisista ja valinnaisista kursseista. Perusopintojen laajuus on 25 op, mutta oppiaineryhmän sisällä sivuaineen perusopinnot voi suorittaa 15 op:n laajuisina.

Humanististen tieteiden kandidaatilla on tutkintoon kuuluvien perus- ja aineopintojen perusteella edellytykset alan kehityksen seuraamiseen ja hankkimansa tiedon soveltamiseen oman alan tehtävissä ja kansainvälisessä yhteistyössä. Tutkinnon suoritettuasi sinulla on valmiudet tieteelliseen ajatteluun, tieteellisiin työskentelytapoihin ja elinikäiseen oppimiseen sekä riittävä viestintä- ja kielitaito oman alasi tehtäviin ja kansainväliseen toimintaan. Lisäksi sinulla on edellytykset ylempään korkeakoulututkintoon johtavaan koulutukseen.

Filosofian maisterin tutkinnon suoritettuasi sinulla on oman tieteenalan hyvä tuntemus sekä valmiudet tieteellisen tiedon ja tieteellisten menetelmien soveltamiseen. Samoin sinulla on valmiudet toimia työelämässä oman alasi vaativissa asiantuntija- ja kehitystehtävissä ja kansainvälisessä yhteistyössä. Sinulla on hyvä viestintä- ja kielitaito alasi tehtäviin sekä kansainväliseen toimintaan.

Folkloristiikka tutkii kansanomaista perinnettä suullisissa, kirjoitetuissa, kuvallisissa ja digitaalisissa muodoissa. Kiinnostus kohdistuu niin esikirjallisten yhteiskuntien sanataiteeseen kuin erilaisiin nykypäivän ilmaisumuotoihin pienryhmien sanankäytöstä aina populaariin asti. Perinteenä välittyvien ilmiöiden kautta tarkastellaan sekä kansanomaisen viestinnän muotoja että niiden välittämiä tulkintoja maailmasta.

Folkloristiikka tarjoaa näkökulmia ja tieteellisiä menetelmiä osallistuvan kulttuurin sekä perinteeksi ja perinnöksi määrittyvien ilmiöiden tutkimukseen ja tämän tutkimuksen avulla saatavan tiedon ja taidon hyödyntämiseen yhteiskunnassa. Epävirallisen arkiviestinnän asiantuntijana folkloristilla on kyky havainnoida, tulkita ja ymmärtää nyky-yhteiskunnan monimuotoisuutta ja sen erilaisia viestinnän ja toiminnan tapoja. Mielenkiinto kohdistuu usein valtakulttuurin ja virallisten instituutioiden ulkopuolelle sijoittuvien ala- ja vastakulttuurien toimintatapoihin ja todellisuuskäsityksiin. Folkloristi kykenee osallistumaan yhteiskunnalliseen keskusteluun ja tarjoamaan ratkaisuvälineitä monenlaisissa yhteisöllisyyteen, identiteettiin, etnisyyteen ja kulttuuripolitiikkaan liittyvissä kysymyksissä.

Kansatieteen (European Ethnology) tarkoitus on tuottaa syvällistä ymmärrystä kulttuurisista prosesseista ja niiden dynamiikasta. Kysymys voi olla kuntaliitoksista, rautaesiripun vaikutuksista, alkuperäiskansoista, esineen elinkaaresta tai maahan- ja maastamuutosta. Keskeisenä tutkimuskohteena on arkielämä ja kulttuuri, jonka jäseneksi ihminen on kasvanut tai joutunut ja jossa hän elää. Kansatiede antaa laajan perspektiivin muun muassa kulttuuriseen taustaan, maanosamme kansoihin ja etnisiin ryhmiin sekä näiden kulttuuriseen monimuotoisuuteen.

Koska kansatieteilijä ymmärtää arkielämän ilmiöiden taustoja ja kehitystä, hän pystyy olemaan mukana yhteiskunnallisessa keskustelussa ja suunnittelussa. Kansatieteen opiskelijana opit tarkastelemaan kohdetta kriittisesti ja käyttämään kulttuurianalyyttistä näkökulmaa. Sen avulla arjen ilmiöt ja elämä näyttäytyvät uudella tavalla. Tarvitset tätä taitoa monissa ammateissa.

Uskontotieteen keskiössä on ihmisen uskonnollisuus ja henkisyys sen erilaisissa kulttuurisissa ja yhteiskunnallisissa muodoissa. Uskontotiede tutkii erilaisia uskomusperinteitä, uskonnollisia yhteisöjä ja yksilön uskonnollista ajattelua sekä kokemuksia niin länsimaissa kuin muissakin yhteisöissä eri aikoina. Uskontotieteilijöitä kiinnostavat myös ei-uskonnollisuus ja erilaiset ateistiset maailmankuvat. Uskontotiede on monitieteinen ja soveltuu siksi laaja-alaisesti kulttuuristen ilmiöiden tarkasteluun ja tulkintaan. Uskontotieteilijänä voit uskonnollisten aiheiden lisäksi esimerkiksi analysoida poliittisia väittelyitä, kehittää vastuullista yrittäjyyttä tai tarjota hyödyllisiä näkökulmia terveydenhoitoon ja ympäristöongelmiin.

Turun yliopiston uskontotieteestä valmistuu uskonnon ja kulttuurin ilmiöihin perehtyneitä tutkijoita, opettajia ja muita asiantuntijoita yhteiskunnan eri sektoreille.

Koulutuksen sisältö

Folkloristiikassa tutkitaan kansanomaisia ilmaisukulttuureita sekä henkisen kansankulttuurin historiaa ja nykypäivää Suomessa sekä kansainvälisesti. Tutkimuskohteena ovat yhteisöllisen kulttuurin jatkuvuutta ja variaatiota osoittavat ja niitä tuottavat ilmiöt kuten suullisen perinteen ja toisaalta internet-kulttuurin eri lajit, kulttuurisen ajattelun ja maailmankuvien pitkäkestoisuus, muistitieto, tapakulttuuri, kansanomaiset uskomukset sekä kansanomaisten tiedollisten mallien toistuvat piirteet.

Folkloristiikan perusopinnot koostuvat kansatieteen ja uskontotieteen kanssa yhteisistä pakollisista kursseista, oppiaineen pakollisista kursseista ja oppiaineiden tuottamista valinnaisista kursseista. Perusopinnot suoritettuaan opiskelija tuntee kulttuurien tutkimuksen yleiset perusteet sekä folkloristiikan erityisen näkökulman kulttuuriin. Hän on perillä tieteenalan perusterminologiasta, kysymyksenasetteluista ja yhteiskunnallisesta merkityksestä. Aineopinnot suoritettuaan opiskelija tuntee folkloristisen tutkimuksen erilaisia näkökulmia, metodologiaa ja tieteellisen tiedon tuottamisen perusasiat ja on harjaantunut käytännössä tutkimuksen tekemiseen.

Folkloristiikan syventävissä opinnoissa opiskelija keskittyy valitsemiinsa erikoisaloihin. Opintojen keskeisiä osia ovat seminaarityöskentely ja pro gradu -tutkielman kirjoittaminen sekä työharjoittelu. Tutkielmaprosessin aikana opiskelija harjaantuu tieteelliseen tutkimukseen ja saa samalla kokemusta työskentelystä ryhmässä ja projektin hallinnasta. Opinnot antavat sekä teoreettisia että käytännöllisiä valmiuksia henkisen kulttuurin ja sitä muokkaavien välitysprosessien laaja-alaiseksi ymmärtämiseksi.

Kansatieteen opetukselle ja tutkimukselle on ominaista kulttuurikäsityksen laaja-alaisuus ja ymmärtävä humanistinen tutkimusote. Se antaa tilaa yksilöllisille kokemuksille ja kulttuurin moniäänisyydelle eli kulttuurin jäsenten omille tulkinnoille. Aineistonhankinnalle on luonteenomaista kenttätyö eri muodoissaan sekä museokokoelmien ja erilaisten arkistomateriaalien käyttö.

Kansatieteen perusopinnot koostuvat folkloristiikan ja uskontotieteen kanssa yhteisistä pakollisista kursseista, oppiaineen pakollisista kursseista ja oppiaineiden tuottamista valinnaisista kursseista. Aineopinnoissa perehdyt kansatieteelliseen tutkimukseen käytännössä sekä tutkimuksen keskeisiin osa-alueisiin, metodologiaan ja näkökulmiin, joita opit soveltamaan omissa tutkimuksissasi. Kandidaatintutkielman avulla opit muun muassa selkeän argumentoinnin, lähdekritiikin ja opponoinnin taitoja.   

Syventävien opintojen aikana perehdyt erityisesti omaan tutkielmaasi liittyviin kansatieteellisiin ja muihin kulttuurisiin näkökulmiin. Syvennät sekä käsitystäsi kulttuurista ilmiöinä ja prosesseina että opit käyttämään analyysiin, tulkintaan ja esittämiseen tarvittavia työkaluja. Suoritat lisäksi harjoittelun, jonka suorittamismuodosta sovitaan ennalta professorin kanssa. Maisteriseminaarissa keskityt tutkielman ongelmanasettelun, ratkaisumallien sekä tutkielman osien hahmottamiseen ja työstät sen aikana valmiiksi tutkielman osia.

Uskontotieteessä tutkitaan uskonnollisia tai uskonnonkaltaisia ilmiöitä niiden kaikissa ilmenemismuodoissa. Uskontotieteellistä tutkimusta tai opetusta ei kuitenkaan rajata siihen, mikä yleisen ymmärryksen mukaan on uskontoa. Se soveltuu ja sitä sovelletaan kaikenlaisten kulttuuristen ilmiöiden ja merkitysten tarkasteluun.

Uskontotieteen perusopinnot koostuvat folkloristiikan ja kansatieteen kanssa yhteisistä pakollisista kursseista, oppiaineen pakollisista kursseista ja oppiaineiden tuottamista valinnaisista kursseista. Perusopinnoissa perehdyt kulttuurien tutkimuksen ja erityisesti uskontotieteen keskeisiin käsitteisiin ja näkökulmiin. Tutustut maailman uskontoperinteiden perustietoihin ja Suomessa vaikuttaviin uskontoihin sekä uskonnollistaustaisiin liikkeisiin.

Uskontotieteen aineopinnoissa laajennat uskontoperinteiden ja niiden tutkimuksen tuntemusta perehtymällä Euroopan uskontohistoriaan. Syvennät tietämystäsi uskontotieteen tutkimuksen näkökulmista ja metodologisista kysymyksistä. Harjoittelet soveltamaan oppimaasi tehden itse etnografiaa eli kenttätyöhön ja haastatteluun perustuvaa tutkimusta. Tutustut lisäksi tutkimuksen teon eettisiin kysymyksiin. Jos opiskelet opettajaksi, perehdyt teologian perusteisiin.

Uskontotieteen syventävissä opinnoissa keskeinen tavoite on pro gradu -tutkielman laatiminen sekä oman asiantuntijuuden ja työelämävalmiuksien kasvattaminen ja tarkentaminen. Syvennät tietojasi aiemmin oppimastasi ja harjaannut valitsemaan, käyttämään ja soveltamaan omaan tutkielmaasi liittyviä keskeisiä uskontotieteellisiä ja kulttuurisia tutkimuksenteon työvälineitä ja näkökulmia. Syventäviin opintoihin kuuluu myös Suomessa tai ulkomailla tehtävä työharjoittelu.

Opiskelua läpäisevät työelämävalmiuksien sekä tutkimuseettisten kysymysten pohdinta. Kiinnitämme erityistä huomiota tieteelliseen kirjoittamiseen, sen tapoihin ja hyviin käytäntöihin.

Hakeminen

Koulutukseen haetaan valtakunnallisessa yhteishaussa osoitteessa opintopolku.fi.

Tutkinto / todistus

Humanististen tieteiden kandidaatti ja filosofian maisteri

Turun yliopisto

Turun yliopisto

Turun yliopisto

Turun yliopisto on 25 000 opiskelijan ja työntekijän aktiivinen akateeminen yhteisö – kansainvälinen tutkimusyliopisto, laadukkaan suomalaisen korkeakoulutuksen tarjoaja ja kehittäjä sekä alueensa vahva suunnannäyttäjä. Vuonna 1920 perustetussa Turun yliopistossa on 7 tiedekuntaa ja 7 erillistä laitosta. Yliopistossa opiskelee n. 20...


Lue lisää oppilaitoksesta Turun yliopisto ja katso koulutustarjonta täältä

Yhteystiedot

Turun yliopisto

20014 Turun yliopisto

Arvioinnit

Folkloristiikka, kansatiede ja uskontotiede ei ole saanut vielä yhtään arviointia. Anna oma arviointisi.