Geologia

Yhtenä perusluonnontieteistä geologia käsittää maapallon ja muidenkin planeettojen elottoman ja elollisen luonnon kehityksen aina aurinkokuntamme syntyhetkistä nykypäivän luonnonilmiöihin. Maapallomme eri ympäristöt ovat rakentuneet geologisten prosessien kautta ja näiden ymmärtäminen on tullut yhä tärkeämmäksi ihmiskunnalle. Mineraalisten luonnonvarojen, öljyn ja juomaveden riittävyys, yhä intensiivisemmäksi käyvä rakentaminen, aluesuunnittelu ja luonnonsuojelu tarvitsevat tuekseen luotettavaa geologista tietoa.

Geologian tutkimuskohteina ovat maapallon rakenne ja kehitys sekä maapallolla vaikuttavat geologiset prosessit ja niiden tulokset. Koulutuksen keskeinen tavoite on antaa opiskelijoille näkemys maapalloa muokkaavista fysikaalis-kemiallisista ilmiöistä. Heitä opetetaan käyttämään geologista tietoa maa- ja kallioperän tutkimuksessa maastossa ja laboratoriossa sekä erilaisissa käytännön tehtävissä. Geologista tietoa opitaan soveltamaan laaja-alaisesti maankamaran luonnonvarojen etsimisessä, hyödyntämisessä ja suojelussa sekä toisaalta ympäristögeologisen suunnittelun piirissä.

Tavoitteet

Kolmivuotinen luonnontieteiden kandidaatin (LuK) tutkinto geologian pääaineessa antaa perusvalmiudet paitsi alan maisteriopintoihin, myös työelämään. Opinnoista saat laajan yleiskuvan maapallon geologisesta historiasta ja geologisista prosesseista: Opit tuntemaan kallio- ja maaperän ominaisuudet sekä koostumuksen – muun muassa kivien, mineraalien ja maaperäkerrostumien rakenteen sekä maankamaran geologisen kehityksen. Lisäksi perehdyt monipuolisesti geologian osa-alueisiin, kuten petrologiaan, sedimentologiaan ja stratigrafiaan, malmigeologiaan, pohjavesigeologiaan ja ympäristögeologiaan.

Filosofian maisterin (FM) tutkinnossa geologian pääaineessa erikoistut linjavalintasi mukaan joko kallioperägeologian tai maaperägeologian asiantuntijaksi. Turun yliopiston ja Åbo Akademin yhteisessä Geotalossa saat valmiudet vastata tieteen ja työelämän tarpeisiin kahden yliopiston koulutustarjonnan ja tutkimusyhteistyön tukemana.

Kallioperägeologia tutkii kallioperän koostumusta, rakennetta ja syntyä sekä kallioperässä olevia raaka-ainevaroja. Tutkinto-ohjelmasta valmistuessasi sinulla on laaja-alainen käsitys maankuoren ja maapallon kehityksestä ja kyky tuottaa ja soveltaa tietoja yhteiskunnan tarvitsemiin geologian alan asiantuntijatehtäviin.

Maaperägeologia tutkii maaperämuodostumien ja maa-ainesten esiintymistä ja ominaisuuksia sekä maaperän kehitykseen vaikuttaneita prosesseja. Keskeisenä pyrkimyksenä on ymmärtää jääkausiajan ilmaston ja ympäristön muutoksen vaikutusta maaperän ominaispiirteisiin. Maaperägeologi osaa soveltaa tietoa mm. pohjaveteen, maankäyttöön ja rakentamiseen, ilmastonmuutokseen, ympäristönsuojeluun sekä maa- ja kallioperän raaka-aineiden hyödyntämiseen liittyvissä ajankohtaisissa kysymyksissä.

Lähde: Opintopolku