Sosiaalitieteet, valtiotieteiden kandidaatti ja valtiotieteiden maisteri

Sosiaalitieteiden kandidaatin tutkinto koostuu perusopinnoista, aineopinnoista ja sivuaine-, kieli- sekä viestintäopinnoista. Perusopinnoissa opiskelija perehtyy suomalaisen yhteiskunnan rakenteisiin, sosiaalitieteiden peruskysymyksiin ja saa perustiedot sosiaalitieteellisen tutkimuksen tekemisestä. Sosiaalitieteen aineopinnot sisältävät yhteisiä opintoja ja menetelmäopintoja.

Sosiaalitieteiden kandidaattiohjelmassa ovat mukana sosiaalipolitiikan, sosiologian ja taloussosiologian oppiaineet, joista opiskelijat valitsevat maisterin tutkinnon pääaineen ennen kandidaatiksi valmistumistaan. Pääaineilla on joustavat kiintiöt. Tarvittaessa valintakriteerinä käytetään opintojen suoritusten määrää ja opintomenestystä.

Sosiaalitieteiden maisteriopinnot tehdään sosiologian, taloussosiologian tai sosiaalipolitiikan oppiaineissa:

• Sosiaalipolitiikan koulutuksen ja tutkimuksen painopistealueen muodostavat sosiaaliturvajärjestelmät ja niiden yhteiskuntapoliittisten vaikutusten arviointi. Erityistä huomiota kiinnitetään siihen, miten eri sosiaalipoliittiset ratkaisut vaikuttavat palveluiden saatavuuteen, tulonjakoon, köyhyyteen ja hyvinvointivaltion kannatusperustaan. Sosiaalipoliittiset ratkaisut ovat yhä enenevässä määrin kansainvälisiä. Siksi kansainväliset vertailut ja niihin liittyvät metodiset valmiudet ovat keskeisellä sijalla sekä oppiaineen tutkimustoiminnassa että opetuksessa.
• Sosiologian tutkimuksen ja opetuksen painopistealueita ovat sosiaalinen eriarvoisuus, yhteiskunnallinen muutos, yhteiskuntaluokat, koulutus, sukupuoli, asuminen, ulkonäkö, terveys ja hyvinvointi, poliittinen osallistuminen, väestö, perheet, maahanmuutto ja poliittinen talous. Opinnoissa yleinen yhteiskunnan tuntemus, taidot yhteiskunnan tutkimiseen ja teoreettinen osaaminen yhdistyvät erityisosaamiseen opiskelijan itse valitsemalla alueella.
• Taloussosiologia on sosiaalitiede, jonka avulla voidaan ymmärtää taloutta ja taloudellista toimintaa sosiaalisten verkostojen ja kulttuurin kautta. Taloussosiologian pääsuuntauksia ovat markkinat, verkostot ja kulutus. Taloussosiologian opintojen kautta opiskelija perehtyy erilaisiin taloudellisiin toimintaympäristöihin ja niiden keskeisiin piirteisiin. Oppiaineen opetus ja tutkimus on keskittynyt seuraaville aloille: kulutus ja kuluttajakäyttäytyminen, markkinat sekä sosiaaliset verkostot ja rakenteet.

Lisäksi sosiaalitieteiden opiskelijoilla on mahdollisuus hakea englanninkieliseen INVEST-maisteriohjelmaan, jossa tarkastellaan sosiaalista eriarvoisuutta ja hyvinvointia (ohjelmaan haetaan vuosittain yhteishaun aikataulujen ja valintaperusteiden mukaisesti).

Tavoitteet

Yhteiskunnat ovat jatkuvassa muutoksessa. Globaali kapitalismi siirtää työpaikkoja maasta toiseen. Teknologinen kehitys hävittää ammatteja ja luo uusia. Yhteiskuntaluokka näyttää välillä menettävän merkityksenä, välillä tulevan jälleen ajankohtaiseksi. Valtiot liittoutuvat ja purkavat liittojaan. Arvoliberalismi on kasvussa yhtäällä ja -konservatismi toisaalla. Väestön ikääntyminen harmaannuttaa yhteiskuntia. Muuttoliikkeet muuttavat paitsi väestörakennetta myös käsityksiä siitä, keitä ovat "me" ja keitä "muut". Internet avaa uusia kommunikaation, kuluttamisen ja poliittisen vaikuttamisen muotoja ja niin edelleen. Monenlaisen muutoksen keskellä on hämmästyttävää pysyvyyttä: vakaita instituutioita, pysyviä valtarakenteita ja totunnaisia ajattelun ja toiminnan tapoja. Sosiaalitieteet tarjoavat välineet ymmärtää yhteiskuntien muutosta ja pysyvyyttä: tietoja, teorioita ja tutkimustaitoja – monipuolista asiantuntijuutta.

Tutkimuksen ja opetuksen painopisteitä sosiaalitieteiden laitoksella ovat yhteiskunnallinen eriarvoisuus, hyvinvointi ja kulttuurinen vuorovaikutus. Kaikkia näitä tarkastellaan vertailevasta näkökulmasta.

Tutkinto tarjoaa valmiudet siirtyä sosiaalipolitiikan, sosiologian ja taloussosiologian maisteriopintoihin. Sen tarjoamaa perusosaamista tarvitaan kaikissa yhteiskunnallista tietoa soveltavissa ammateissa.

Lähde: Opintopolku