Kansanopistot
Suomessa on 87 kansanopistokampusta eri puolilla maata. Niistä 71 on suomenkielisiä ja 16 ruotsinkielisiä. Kansanopistojen koulutukset ovat useimmiten yleissivistäviä eli vapaatavoitteisia kuten kielten, taideaineiden tai kasvatusalojen koulutukset.
Kansanopistojen ainevalikoima vaihtelee vuosittain. Suosituimpia ovat kieli- ja taidekoulutukset sekä humanistisiin ja yhteiskunnallisiin aineisiin keskittyvät koulutukset. Useimmissa kansanopistoissa opiskelijan on mahdollista opiskella myös avoimen yliopiston aineita.
Koulutukset kansanopistossa
Kansanopistojen pitkäkestoiset koulutukset alkavat useimmiten elo-syyskuun vaihteessa ja päättyvät huhti-toukokuussa. Lukuvuoden kestävien koulutusten lisäksi tarjolla on myös yhden lukukauden tai sitä lyhyemmän ajan kestäviä koulutuksia. Kansanopistoon ei ole yläikärajaa, joten se on avoin kaikille! Pääsyvaatimukset ovat koulutuskohtaisia, mutta yleisenä edellytyksenä on joko peruskoulun oppimäärä tai lukio tai lukiota vastaavat tiedot.
Pitkien opintolinjojen kesto vaihtelee, mutta useimmiten niiden opinnot vievät yhden lukuvuoden.
Pitkiä opintolinjoja ovat muun muassa:
- Kansanopistojen omat linjat, joilla voi opiskella esimerkiksi yhteiskunnallisia aineita, viestintää, kieliä, taideaineita tai hoitoalaa. Linjoilla on usein mahdollisuus opiskella myös yliopistollisia arvosanoja avoimina yliopisto-opintoina. Maahanmuuttajille on omia opintolinjoja.
- Ammatillisen koulutukset linjat, joista valtaosa tarjoaa opintoja vapaa-ajan toiminnan ja liikunnan ohjaamiseen. Kansanopistoissa voi opiskella muun muassa lastenohjaajaksi, nuoriso-ohjaajaksi, media-assistentiksi tai viittomakielen ohjaajaksi.
- Linjat, joilla voi suorittaa peruskoulun oppimäärän, kymppiluokan tai lukio-opintoja. Lukiolinjoilla voi opiskella sekä yksittäisiä aineita että ylioppilastutkinnon.
Kuinka hakeminen tapahtuu?
Kansanopistojen linjojen hakuajat ja pääsyvaatimukset vaihtelevat opistoittain ja linjoittain. Yleensä hakuajat sijoittuvat keväälle ja kesälle. Opiskelijaksi haetaan esimerkiksi vapaamuotoisella hakemuksella, opiston omalla hakulomakkeella tai yhteishaussa. Lyhytkursseille ilmoittaudutaan yleensä suoraan oppilaitokseen.
Pääsyvaatimukset riippuvat kansanopistoista. Joillekin linjoille vaaditaan peruskoulun oppimäärä, lukio-opinnot tai lukiota vastaavat tiedot. Yläikärajaa kansanopistossa opiskelulle ei ole.
Kansanopistossa kohtaa ihmisiä ympäri Suomea, joskus myös ulkomailta. Suurin osa opetuksesta annetaan suomeksi tai ruotsinkielisissä opistoissa ruotsiksi. Kansanopiston mahdollinen englanninkielinen opetustarjonta kannattaa tarkistaa oppilaitoksen nettisivuilta.
Mitä kansanopistossa opiskelu maksaa?
Perusopetuksen koko oppimäärän suorittaminen kansanopistossa on opiskelijalle pääsääntöisesti maksutonta. Arvosanojen korottajat ovat ns. aineopiskelijoita eivätkä he ole oikeutettuja opintotukeen. Vapaatavoitteisten koulutusten opintomaksut sisältävät opetuksen lisäksi usein ruoan, mahdollisen asumisen opiston asuntolassa sekä tarvittaessa muut palvelut kuten materiaalihankinnat.
Maksut vaihtelevat koulutuksittain ja opistoittain. Lukio-opetus on maksutonta lukion koko oppimäärän suorittaville. Aineopiskelijoilta peritään sen sijaan maksuja. Kansanopistojen antama ammatillinen peruskoulutus on pääosin maksutonta. Mahdollisista maksuista saa lisätietoa kansanopistoista.
Vietä välivuosi kansanopistossa
Jos opiskelupaikka yliopistosta tai ammattikorkeakoulusta ei tänä vuonna auennutkaan, ei kannata suinkaan heittää välivuotta hukkaan, vaan se kannattaa ehdottomasti käyttää tehokkaaseen opiskeluun. Tähän muun muassa kansanopistot ovat erinomainen vaihtoehto kouluvuosien jälkeen.
Kansanopistoissa voit mm. suorittaa avoimen yliopiston kursseja, hankkia hyvät valmiudet pääsykokeisiin lukuisilla eri aloilla tai nähdä millaista on unelma-ammatin opiskelu käytännössä. Vuosi kansanopistossa parantaa siis mahdollisuuksiasi opiskelupaikan saamisessa ja jopa vauhdittaa opintojesi alkutaipaletta. Monet kansanopistot järjestävät vuoden kestäviä koulutuksia, jotka kestävät tavallisimmin syksystä kevääseen. Opistovuoden aikana prepataan tietoja ja taitoja pääsykokeita varten!
Yliopistoon pyrkiville kansanopisto on oiva vaihtoehto välivuodelle, sillä suurin osa kansanopistoista antaa opetusta avoimen yliopiston aineissa. Valikoima vaihtelee niin opiston kuin myös vuoden mukaan. Tarjolla on mm. kasvatusalan, kielten, psykologian ja viestinnän opintoja. Avoimen yliopiston opinnot voivat olla väylä yliopisto-opintoihin tai ne voivat toimia opiskelijan täydennyskoulutuksena ja yleissivistyksen laajentajana. Yliopisto-opintojen yhdistäminen kansanopisto-opintoihin voi myös monipuolistaa omaa koulutusta.
Kansanopistokoulutusten rahoitus
Pääsääntö on se, että kansanopistossa järjestettävät opinnot oikeuttavat opintotukeen. Avoimen yliopiston opintoja opiskeltaessa on kuitenkin tärkeää, että opiskelija on nimenomaan kansanopiston opiskelija, eikä avoimen yliopiston opiskelija. Oikeus opintotukeen kannattaa tällaisessa tilanteessa varmistaa aina oppilaitokselta.
Kansanopisto-opintoihin pätee yleinen opintotuen myöntämisen edellytykset. Opintotukea myönnetään siis vain päätoimisten opintojen ajaksi.
Lyhytkurssit
Kansanopistojen lyhytkursseilla voi keskittyä esimerkiksi kielten ja tietotekniikan opiskeluun, parantaa kädentaitoja tai tutustua eri kulttuureihin. Tarjolla on myös viestintäkursseja, eläkeläistoimintaa ja koko perheen kursseja. Lyhytkurssien pituus vaihtelee viikonlopusta muutamaan viikkoon.
Ylioppilaaksi myös kansanopistosta
Kansanopistolukiot ovat päivälukioita, jotka on tarkoitettu peruskoulun suorittaneille nuorille ja aikuisille. Kansanopistolukiossa voi suorittaa lukion oppimäärän sekä ylioppilastutkinnon. Kansanopistolukiot tarjoavat usein asumismahdollisuutta kampuksella.
Lähde: Kansanopistot.fi
Mitä eri ammatteja on olemassa, ja mitä niissä voi tienata? Entä miten eri aloille voi kouluttautua?