Julkaistu toukokuussa 2011
Mikko Kerttula (Valokuvaus)
Olin työskennellyt melkein kaksi vuotta kuorma-auton ratin takana. Tuolloin olin jo pitkään harkinnut valokuvausharrastukseni kääntämistä ammatillisempaan suuntaan. Ystäviltäni kuulin Inkeroisissa sijaitsevasta pienestä ja hyvästä opistosta. Pian löysinkin itseni jälleen koulunpenkiltä. Seuraavan vajaan vuoden aikana suoritin kokonaisuudessaan valokuvauksen kurssin ja jatkoin kuvallisen ilmaisun parissa. Koulun pienuus ei ollut haitta vaan pikemminkin etu. Tiivis yhteisö edesauttoi oppimisessa ja henki oli hyvä.
Nyt olen ensimmäisen vuosikurssin Lahden muotoiluinstituutin valokuvauksen opiskelijana. Muistelen kansanopistossa vietettyjä hetkiä lämmöllä ja erityisen positiivisin mielin. Ilman tuota yhdeksää kuukautta en olisi nykyiseen opinahjooni päässyt. Sain tarvitsemaani kannustusta ja tärkeää henkilökohtaista ohjausta opettajilta, jotka tönivät minua oikeaan suuntaan.
Monella nykyisellä luokkatoverillanikin on kansanopisto-opintoja takanaan. Enkä usko sen olevan sattumaa…
lkka Saastamoinen (Valokuvaus)
Olin valokuvaamassa erään ystäväni musiikkivideon kuvauksissa. Siellä tutustuin kamera-assistenttiin,
joka oli opiskellut ennen Aalto-yliopistoon pääsyä Kymenlaakson Opistolla valokuvausta. Hän kehui paikkaa hyväksi.
Lähetin kiireesti hakemukseni. Minulla oli vaihtoehtona myös Lahden kansanopisto, joka olisi ollut lähellä kotiani, mutta halusin muuttaa asuntolaan ja pois kaupungista, joten valitsin Kymenlaakson Opiston.
Vuosi Kymenlaaksossa oli minulle todella tärkeä. Hyvää opetusta, paljon puhumista, sopivasti tehtäviä. Vuodesta oli todella suuri apu kevään kouluhaussa. Saimme vapaasti työskennellä ja oleilla koulun alueella, kunhan vain pidimme hommat hallussa.
Vietin suurimman osan ajastani pimiössä huonetoverini Joel Lehtisen kanssa. Meillä oli hyvä yhteishenki. Jauhoimme valokuvista tuntikausia. Sisustimme huoneemme niin, että pystyimme katselemaan elokuvia videotykillä parisängystämme. Yhden seinistä teimme avoimeksi “ideaseinäksi”, johon sai piirtää tai maalata mitä vain.
Fanni Perälä (Graafinen suunnittelu)
Opiskelin Kymenlaaksossa graafista suunnittelua 2009-2010. Tykkäsin Kymenlaakson Opistosta tosdella paljon, vuosi oli varmaan elämäni parhaita. Sain ihan mielettömiä kavereita ja poikakaverikin löytyi! Opiskelu oli rentoa, opettajat myös. Neuvoa ja opastusta sai aina, jos tarvitsi. Pidimme myös ihan parhaita bileitä!
Opiskeluvuodesta jäi käteen tietysti ne ihanat kaverit ja muistot, mutta tietysti myös ihan huima edistys graafisen suunnittelun parissa: Adoben ohjelmien osaaminen (ainakin perustaitojen osalta), visuaalisen silmän kehittyminen ja tietenkin hieno portfolio, jota kelpaa näytellä!
Nykyään opiskelen Lahdessa Muotoiluinstituutissa graafisen suunnittelun linjalla. Vuosi Kymenlaakson Opistossa varmasti auttoi, sillä hain kerran aikaisemminkin ihan lukiopohjalta enkä päässyt, mutta Kymenlaakson Opisto -vuoden jälkeen paikka avautui, eikä edes rimaa hipoen!
Kannattaa ottaa Kyme-ajoista kaikki irti, sillä siellä on hyvä ja avoin ympäristö sekä välineet kokeilla kaikenlaista. Vuosi oli aivan huippuantia opettajia ja opiskelukavereita myöten!