Sivuston käyttötapa: Mobiili

Hyppää matkailualan kelkkaan!

Julkaistu 9.1.2019 Koulutusliitteessä   TEKSTI: Aurea Kling

Matkailuala

Suomi, tuo harvaan asuttu, metsillä ja järvillä rikastettu Pohjoismaa, jonka maine turvallisena ja rauhallisena valtiona on kiirinyt ympäri maailmaa. Kaiken lisäksi YK meni ja raportoi vuonna 2018, että Suomessa elää maailman onnellisin kansa. Ei ihme, että Suomi kiinnostaa ja sen potentiaali matkailumaana on havaittu aina Aasian maita myöten.

Perinteinen Suomi-kuva on pitkään ratsastanut puhtaan luonnon, joulupukin ja Lapin lumikinosten harjalla. Talvimatkailu on edelleen tärkeä osa Suomen matkailukulttuuria, mutta pikkuhiljaa jalansijaa saavat myös muut vaihtoehdot. Kaiken kaikkiaan matkailuala on kansainvälisten suuntauksien ja suhdanteiden riepottelema ala, eikä Suomi ole tässä poikkeus. Talouden suhdanteet, globalisaation tuomat muutokset, teknologinen kehitys ja matkailutrendien vaihtelu ulottuvat vaikutuksineen myös tänne Pohjolaan.

Monipuolinen ja merkittävä matkailuala

Suomalaista matkailualaa ja sen työmahdollisuuksia ei sovi aliarvioida, sillä se on jo nyt suurempi kuin elintarviketeollisuus ja lähes yhtä suuri kuin perinteisinä aloina pidetyt maa-, metsä- ja kalatalous. Matkailu myös lisääntyy vauhdilla ympäri maailmaa.

Vaikka Suomi jää naapureidensa jalkoihin heikommin tunnettuna matkakohteena, ei se alan kehityksessä tyhjin käsin jää. Matkailualan lupaavat näkymät on havaittavissa myös täällä Pohjolassa. Vuoden 2017 aikana yöpymisten määrä kasvoi Suomessa 5,3 prosenttia edellisvuoteen, ja vuosi 2018 pisti vieläkin paremmaksi – alkuvuonna yöpymisten määrä kaikissa majoitusliikkeissä kasvoi 2,5 prosenttia verrattuna edellisvuoteen. Matkailuala on hyvässä nosteessa, mikä ennakoi positiivisia työllisyysnäkymiä.

Matkailuala työllistää Suomessa noin 140 000 työntekijää, mutta huimien arvioiden mukaan matkailuala luo jopa 40 000 uutta työpaikkaa vuoteen 2025 mennessä. Tulevaisuus näyttää siis valoisalta, vaikka kasvava suosio ja matkailijoiden muuttuvat tarpeet asettavat haasteita alalla toimiville.

Kuluttajille tarjottavat valmiit matkailupalvelut vaativat monen eri alan osaajan ammattitaitoa ja työpanosta. He yhdessä luovat matkaajille toimivan elämyskokonaisuuden.

Jotkut Suomen paikkakunnat ovat vetovoimaisempia kuin toiset. Joillain seuduilla matkailu on koko alueen elinvoiman edellytys, toisilla se jää muiden elinkeinojen varjoon. Myös vuodenajat vaikuttavat etenkin kotimaiseen matkailuun – hellivät kesäkelit ja loma-aika saavat suomalaisten matkailuhalut liikkeelle, kun talviaika taas on etenkin lapinmatkailijoiden sesonkiaikaa.

Matkailuala työllistää monenlaista osaajaa

Keskeisimmät matkailun toimialat Suomessa ovat majoitus- ja ravintolapalvelut, mutta muita etenkin sesonkiluontoisia työllistäjiä ovat huvipuistot, hiihtokeskukset, festivaalit sekä muut ohjelma- ja tapahtumapalvelut.

Matkailualan vaikutukset työllisyyteen ja elinkeinorakenteeseen ulottuvat kuitenkin välillisesti vielä pidemmälle, sillä alan liitännäisiä elinkeinoja ovat esimerkiksi liikennepalvelut, turvallisuusala, rakennusala ja päivittäistavarakauppa.
Matkailualan kysyntä vaikuttaa myös viestintä- ja markkinointialoihin. Etenkin markkinointi kulkee käsi kädessä matkailualan kysynnän ja kasvun kanssa, sillä se on merkittävä osa palveluiden ja matkakohteiden mainontaa ja brändäystä.

Suomimatkailun monet kasvot

Suomi erottuu matkakohteena erityisesti puhtaan luonnon ja luonnonilmiöiden sekä talvimatkailumahdollisuuksien vuoksi. Visit Finlandin tekemän tutkimuksen mukaan Suomessa vierailevista matkailijoista voi havaita kuusi matkailijatyyppiä; luonnonilmiöihin keskittyvät matkaajat, retkeilijät, aktiivilomailijat, mukavuudenhaluiset matkustajat sekä kaupunki- ja lifestylematkaajat.

Suomi on erityisen vahvoilla luonto- ja aktiivilomailijoiden keskuudessa, mutta myös mukavuuksia ja rentoa oleilua kaipaavien matkustajien määrä on kasvussa. He ovatkin yksi Suomi-matkailun nousevista kohderyhmistä.
Kaupunki- ja lifestylematkaajat taas ovat suuri ryhmä maailmanlaajuisesti. Suomi on jäänyt tunnettujen ja isompien tovereidensa varjoon, mutta toisaalta Suomen kaupungit voivat tarjota elämyksiä ja mahdollisuuksia, joihin suurkaupungit eivät kykene. Paikallisuus, lyhyet välimatkat ja luonto ovat myös Suomen suurimpien kaupunkien vahvuuksia.

Vaikka kaupunkimatkailu on yksi alan kestosuosikeista, halutaan matkan aikana entistä enemmän myös rentoutua, rauhoittua ja hiljentyä. Suomessa matkailijat voivat saada kerralla sekä kaupunkiloman että luontoelämyksiä. Pienet välimatkat saattavat kohota aiempaa suuremmaksi valtiksi, sillä yhden matkan aikana voi kätevästi tutustua vaikkapa sekä Pohjois- että Etelä-Suomeen tai pienempiin rannikkokaupunkeihin.

Eksotiikan etsijät ja kotimaan karavaanarit

Suomeen virtaa erityisesti venäläisiä ja aasialaisia turisteja, mutta myös Euroopan maista kuten Saksasta, Ruotsista ja Iso-Britanniasta saapuu Pohjolan luonnosta ja kulttuurista kiinnostuneita matkailijoita.

Eksoottinen Lappi lumipeitteineen ja poroineen on ollut jo pitkään suosittu matkakohde paitsi kotimaanmatkailijoiden, myös ulkomaisten vierailijoiden keskuudessa. Joulupukin kotipaikka ja pohjoinen päämaja vetää kävijöitä veturin lailla, ja on yksi Suomen nopeimmin kasvavista matkakohteista.

Myös pääkaupunki Helsinki houkuttelee entistä enemmän vierailijoita. Vuonna 2017 pääkaupunkiseudulla rekisteröitiin historiallisesti yli viisi miljoonaa yöpymiskertaa. Turisteja vierailee toki myös muissa kaupungeissa, kuten Tampereella, Turussa, Porissa ja Lappeenrannassa. Lappi ja eksoottiset lumikinokset eivät siis ole maamme ainoita vetonauloja, sillä kysyntä urbaanille kaupunkimatkailulle tapahtumineen ja kulttuurielämyksineen on nousussa. Venäjältä saapuu lisäksi paljon yhden päivän turisteja kaakkoisalueiden kaupunkeihin ostoksille ja kylpylälomille.

Kaikki matkailijat eivät suinkaan tule ulkomailta, vaan kotimaanmatkailu on olennainen osa matkailukuttuuria. Rekisteröidyissä majoituksissa yöpyvien suomalaisten määrä on jopa kolminkertainen ulkomaalaisiin verrattuna!

Matkailutrendien aallonharjalla

Matkailuala on yhteiskunnallisesti herkkä ala, joka elää jatkuvan muutoksen, kehityksen ja vaihtuvien trendien keskellä. Se, mikä vielä viime vuonna oli ”in”, voi tänä vuonna olla jo menneen talven lumia. Matkailuala vaatii työntekijöiltään jatkuvaa reagointikykyä ja valppautta, jotta asiakkaiden muuttuviin tarpeisiin voidaan vastata. Mitä paremmin tulevat trendit pystyy vainuamaan, sitä nopeammin ja onnistuneemmin ne saadaan jalkautettua paikalliselle tasolle.

Siinä missä aikaisempina vuosikymmeninä hakeuduttiin yksinkertaisille pakettimatkoille ja kierreltiin nähtävyyksiä uskollisesti kartta kädessä, on nykyään vaatimuksena entistä erilaisempien ja sykähdyttävämpien elämysten kokeminen.

Eroon turisti-imagosta

Yksi viime vuosien suurimmista trendeistä on ”live like locals” -matkustus, jossa turistit pyrkivät elämään ja kokemaan matkaympäristön mahdollisimman paikallisesta näkökulmasta.

Kenties Airbnb-majoituksen räjähdysmäisesti kasvanut suosio myös Suomessa selittyy sillä, että yöpyjät haluavat kokea matkan uudesta näkökulmasta.Turistit eivät enää halua olla turisteja, tai ainakin välttävät leimautumista sellaisiksi. He haluavat sulautua paikalliseen kulttuuriin.

Trendin pyörteisiin opastava Like locals -nettisivu kehottaa turisteja ”välttämään turistiloukut” ja ohjaa matkailijoita paikallisten asukkaiden suosiossa oleviin kohteisiin. Esimerkiksi Helsingin osalta löytyy listoja pienemmistä paikallisten suosimista ravintoloista ja kahviloista aina erilaisiin kauppoihin, baareihin ja aktiviteetteihin. Myös esimerkiksi My Helsinki -sivusto ohjaa ja auttaa turisteja paikallisiin elämyksiin, ja samankaltaisia sivustoja löytyy toki muidenkin kaupunkien elämyksistä.

Elämyshakuisuus näkyy myös kiihtyvänä kiinnostuksena ruokaan ja hyvinvointipalveluihin. Ravintoloihin ei mennä enää vain täyttämään vatsaa, vaan ne ovat matkakohteita siinä missä muutkin nähtävyydet. Ruoka kytkeytyy usein paikallisiin tuottajiin, kulttuuriin ja tarinoihin, ja on siksi matkailijoiden suosiossa. Suomalaisten ravintoloiden vahvuuksia ovat pohjoismaiset ainekset kuten marjat, kalat ja villiruoka, jota tuhansien hehtaarien metsät tarjoavat.

Kestävä matkailu ja digitaalisuus polttavia puheenaiheita

Matkustusalan tulevaisuuden megatrendinä niin alan ammattilaisten kuin matkustajienkin keskuudessa on kestävyys. Polttava kysymys on, miten matkustaa ympäristöä säästäen ja kehittää palveluita kestävämmäksi.

Matkailijoiden odotetaan kiinnittävän kestävyyteen ja ekologisuuteen tulevaisuudessa entistä enemmän huomiota ja tekevän päätöksiä ekologisuus edellä. Myös palveluntarjoajat hotelli- ja ravintola-alasta aina matkanjärjestäjiin saakka joutuvat pohtimaan omaa toimintaansa ja arvojaan. TEM:in raportin mukaan massa- ja liikaturismin uhka kohdistuu sesonkiaikoina myös Suomeen, mikä haastaa kestävyyden ylläpitoa.
Myöskään digitaalisuuden merkitystä ei ole syytä unohtaa, sillä teknologian kiihtyvä kehitys ulottaa verkkonsa myös matkailualan palveluiden piiriin. Digiaika vaikuttaa erityisesti yritysten palveluprosesseihin aina varausjärjestelmistä tiedonsaantiin ja markkinointiin asti. Palveluntarjoajien on pysyttävä kehityksen mukana ja kehitettävä omia palvelujaan asiakkaiden tarpeiden mukaan.

Kilpailu eri palveluiden kesken saattaa ratketa juuri digipalveluiden käyttöystävällisyyteen, sillä nopeisiin ja mutkattomiin verkkopalveluihin tottunut asiakas voi vaihtaa lennosta toiseen palveluun, jos ensimmäinen vaihtoehto ei pelitä toivotulla tavalla. Sosiaalinen media on myös tärkeä tiedonvälitys- ja markkinointikanava.

Tulevaisuuden osaajaksi matkailualalle?

Matkailuala on asiakas- ja ihmiskeskeisestä työstä pitävän nappivalinta. Työnkuva ja työympäristö voi muuttua nopeasti, ja eteen voi sattua uusia ja yllättäviäkin tilanteita. Pienestä ei kannata hermostua ja maltti on alalla valttia!

Avoimuus, suvaitsevaisuus ja ymmärrys vieraita kulttuureita kohtaan ovat olennaisia asiakkaita kohdatessa, hyvää kielitaitoa unohtamatta. Matkailualan ammattilaisen työn tulos näkyy paitsi liiketoiminnan kehityksenä, myös tyytyväisinä asiakkaina.
Koska matkailuala koostuu useiden eri palveluketjujen toiminnasta, yhteistyö eri tasojen kesken on lähes jokaisen palvelun edellytys. Alalla on paljon sesonki- ja kausiriippuvaisia töitä, etenkin hiihtokeskuksissa sekä huvi- ja vesipuistoissa. Tämän takia osa-aika- ja pätkätyöt ovat yleisiä.

Matkailualalla riittää koulutusvaihtoehtoja. Alalle hakeutuva voi valita opiskelun kansanopistossa, ammattikoulussa tai korkeakoulussa. Erikoistumis- ja suuntautumisvaihtoehdot vaihtelevat koulutuksen ja tutkinnon tason perusteella.
Matkailualan koulutus valmistaa opiskelijoita osaaviksi ammattilaisiksi, jotka hallitsevat ammatin vaihtuvat työnkuvat ja toisinaan ailahtelevan luonteen. Opinnoissa tehdään usein paljon ryhmätöitä ja projekteja sekä tutustutaan työelämään käytännön harjoittelujaksoilla. Kansainvälisyyttä, rohkeutta ja kokemusta on mahdollisuus kerryttää opintojen aikana esimerkiksi vaihto-oppilaaksi lähtemällä.

Ammatillinen koulutus

Ammattikouluissa ympäri Suomea voi opiskella matkailualan perustutkinnon. Tutkinnon suorittanut voi työskennellä esimerkiksi matkailupalvelujen tuottajana tai matkailuvirkailijana. Perustutkinnon suorittaminen kestää noin kolme vuotta ja sen voi suorittaa myös ylioppilaspohjaisena. Lisäksi osassa ammattikouluja voi erikoistua maaseutu- ja luontomatkailuun.

Erityisesti ravitsemuksesta ja asiakaspalvelusta kiinnostuneelle löytyy oma vaihtoehtonsa. Niistä innostunut voi suorittaa ammatillisessa koulutuksessa Ravintola- ja catering-alan tai Matkailualan perustutkinnon, joissa voi suuntautua kokin, tarjoilijan tai vastaanottovirkailijan tehtäviin. Alan tutkinnon voi suorittaa myös aikuisiällä näyttötutkintona tai oppisopimuksella.

Korkeakoulututkinto

Ammattikorkeakouluissa voi suorittaa matkailu- ja ravitsemusalan tutkinnon, jolloin tutkintonimike on restonomi. Opinnot kestävät yleensä 3,5 vuotta. Koulutuksessa voi erikoistua esimerkiksi hotelli- ja ravintola-alaan, liikkeenjohtoon, elämysmatkailuun tai palvelujen tuottamiseen ja johtamiseen.

Yliopistotasolla matkailualan opiskelun tavoitteena on tarjota opiskelijalle laaja ja kattava kuva matkailu- ja ravitsemusalasta ilmiönä. Matkailualalla tarvittavia ja hyödyllisiä osa-alueita, kuten johtamista, voi opiskella esimerkiksi osana kauppatieteiden opintoja. Lapin yliopisto puolestaan tarjoaa Matkailututkimuksen tutkinto-ohjelman, jossa voi opiskella matkailun tutkijaksi ja alan ilmiöiden asiantuntijaksi.

Lähteet: TEM.fi, Visitfinland.fi, Matkailijayhdistys.com, Ammattinetti.fi, Helsinginuutiset.fi, Visit-plus.com

Viimeksi päivitetty: 13 helmi 2019

Nämäkin voisivat kiinnostaa sinua:

Viimeksi päivitetty 7.5.2018

Luonnontieteellinen ala

Luonnontieteellistä työtä tehdään useilla aloilla, joita ovat muun muassa kemia, fysiikka ja biologia. Tutustu luonnontieteellisen alan työhön, työllisyyteen ja siihen, mitä alalle haluavan kannattaa opiskella!

Teemat: Opiskelu , Työelämä
Lue lisää
Viimeksi päivitetty 22.1.2019

Yrittäjä on oman menestystarinansa rakentaja – miten pääsee alkuun?

Yrittäjyys sekä pelottaa että houkuttaa. Menestyksekkäät yrittäjätarinat ja yrittäjän vapaus taas houkuttelevat monia. Miten rakennetaan oma menestystarina yrittäjänä?

Lue lisää
Viimeksi päivitetty 6.6.2018

Koulutusmessut

Koulutusmessut ovat loistava tapa saada käytännöllistä tietoa, vinkkejä ja neuvoja suoraan oppilaitoksilta, työelämästä, järjestöiltä ja muilta asiantuntijatahoilta. Täältä löydät kiinnostavia paloja koulutusmessutarjonnasta.

Lue lisää
Tilaa uutiskirje
Tilaa kuukausittain ilmestyvä uutiskirjeemme, niin saat ajankohtaista tietoa koulutusmaailmasta ja hakuajoista.