Paluu koulun penkille

Johanna Häkkinen ja Sinikka Niemi tietävät, miltä tuntuu karistaa vanhat pölyt jaloista ja heittäytyä uuteen – eli vaihtaa alaa. Kysyimme kaksikolta, millaisia ajatuksia alan vaihtaminen on heissä herättänyt.

Julkaistu Koulutusliitteessä 3.1.2017

Paluu koulun penkille – opiskelu aikuisiällä

TEKSTI: Emma Niemi

Paluu koulun penkille

– Jos vanha työ alkaa maistua puulta, voi ratkaisu löytyä alaa vaihtamalla

Johanna, 47, ja Sinikka, 54, tietävät, miltä tuntuu karistaa vanhat pölyt jaloista ja heittäytyä uuteen – eli vaihtaa alaa. Kysyimme kaksikolta, millaisia ajatuksia alan vaihtaminen on heissä herättänyt ja millaista aikuisopiskelu on.

Johanna työskenteli aiemmin 14 vuotta Nokian palveluksessa, joista viimeiset seitsemän vuotta henkilöstöosastolla. Hän on aiemmalta koulutukseltaan matkailualan yo-merkonomi, ja lisäksi hän on opiskellut kansainväliseen kauppaan ja logistiikkaan liittyviä kurssikokonaisuuksia. Vuosituhannen alusta lähtien Johanna on opiskellut vaihtoehtoaloja työn ohessa. Vuonna 2010 hän aloitti kiinalaisen lääketieteen opinnot ja heti sen perään Qi&Body shiatsu -opinnot, jotka päättyivät viime kesänä. Nykyään hän tekee yrittäjänä klassisia akupunktio- sekä shiatsu-hoitoja.

– Olen ollut erittäin tyytyväinen päätökseeni kouluttautua uudelleen – päivääkään en vaihtaisi pois! Johanna hymyilee.

Sinikka puolestaan opiskeli nuorempana kauppatieteiden maisteriksi ja ekonomiksi. Yli 20 vuotta työurasta kului saman maahantuonti- ja markkinointiyrityksen palkkalistoilla eri tehtävissä myyntisuunnittelijasta tuotepäällikköön. Vuonna 2010 hän irtisanoutui päivätyöstään päästyään opiskelemaan englannin ja ranskan kielen kääntämistä Turun yliopistoon. Tänä päivänä hänellä on oma toiminimi Sanasini, jossa hän aloittelee käännöstöiden tekemistä.

– En halua eläkkeellä katua sitä, että tein huonolla fiiliksellä töitä kymmeniä vuosia, kun olisin voinut joka päivä olla tyytyväinen siihen, mitä teen, Sinikka kiteyttää mietteensä.

Mietitkö kauan alanvaihtoa?

J: Olen aina ollut kiinnostunut vaihtoehtoaloista ja opiskellut niitä työni ohella. Useaan otteeseen mietin, ovatko opinnot vain hyviä harrastuksia vai voisiko niistä tulla minulle uusi ammatti. Vuonna 2012 työnantajani tarjosi vapaaehtoisen lähtijän pakettia – en miettinyt kahdesti tarttuako tilaisuuteen!

S: Päätös vaihtaa alaa ei ollut impulsiivinen, vaan syntyi vuosien kypsyttelyn tuloksena. Viimeisinä vuosina kaipuu uuteen vahvistui. Tärkein syy alan vaihdokseen oli mielessä kummitteleva tunne siitä, etten viihtynyt enää työssäni. 

Miten läheisesi suhtautuivat alanvaihtoon?

J: Lähipiirini suhtautui alanvaihtoon positiivisesti ja kannustavasti. He tiesivät, että olin jo vuosia kouluttanut itseäni uudelle alalle, eikä päätös tullut puun takaa. Muistaakseni vain yksi ihmetteli, miten uskallan vaihtaa vakituisen työn epävarmaan yrittäjyyteen.

S: Läheiseni suhtautuivat päätökseen erittäin rohkaisevasti. Ilman puolisoni henkistä ja taloudellista tukea en olisi voinut lähteä koko prosessiin. Monet työkaverit ja tuttavat kertoivat ihailevansa päätöstäni ja haaveilevansa itsekin alan vaihdosta. Kielteisiä mielipiteitä ei korviini ole kantautunut.

Millaisia vaikutuksia alan vaihdolla voi olla taloudelle?

J: Oma alani ei onneksi vaadi suuria investointeja, ja maksan käyttämistäni tiloista niiden käytön perusteella. Mielestäni on hienoa, että vasta-aloittava yrittäjä on oikeutettu starttirahaan ja YEL-maksuista saa huojennusta ensimmäisten vuosien ajan. Arvonlisävero puolestaan on mielestäni kohtuuton, 24 prosenttia.

S: Alaa vaihtaessa tulot voivat pudota huomattavasti. Tulojen putoaminen vaikuttaa muun muassa kertyvään eläkkeeseen. Jos alan vaihdon motiivina on matala palkka tai huono työllisyysaste, kannattaa uusi ala valita huolella ja esimerkiksi asiantuntijan avulla.

Millaista on opiskella aikuisiällä?

J: Aikuisopiskelu oli minulle tuttua, koska olin opiskellut työn ohessa jo vuosia. Opintoni eivät liity millään tavalla ikään, ja olen aina ollut samalla lähtöviivalla muiden kanssa. Elämänkokemuksesta on toki toisinaan ollut hyötyä. Opiskelujen myötä ystäväpiirini on laajentunut ja samalla olen saanut kasvatettua kontaktiverkostoa.

S: Päätös palata koulun penkille oli ehdottomasti oikea! Viiden vuoden opiskelu inspiroivassa yliopistomaailmassa, jossa kaikki opettajat ovat alansa asiantuntijoita, oli vaivan arvoista. Yliopistossa on kaiken ikäisiä opiskelijoita, joten sulauduin hyvin joukkoon. Alun ryhmätöissä muut ehkä hieman arastelivat oman äitinsä ikäistä jäsentä, mutta se meni nopeasti ohi.

Millaisia haasteita olet kohdannut?

J: Jouduin sovittelemaan aikatauluja ja tasapainottelemaan perheen, työn ja opintojen välillä, mutta opinnot rullasivat onneksi hyvin. Kun lähdin Nokialta, vapautui opetusklinikkaseurannalle ja omien potilaiden hoitamiselle aikaa. Liiketoimintasuunnitelmaa ja kannattavuuslaskelmia tehdessäni laskin asiakasmäärän kasvun liian optimistisesti, ja markkinointia jouduin oppimaan kantapään kautta.

S: Itse opiskelu ei tuntunut haastavalta, koska pidän opiskelusta. Käännösteknologian kursseilla huomasin, että nuoremmilla opiskelijoilla on valmius omaksua ohjelmiin liittyviä asioita minua nopeammin. En ollut täysin varautunut siihen, kuinka työlästä kirjallisuuden kääntäjäksi pääseminen on.

Onko aiemmasta koulutuksesta ja työkokemuksesta ollut hyötyä?

J: Mikään koulutus ei koskaan mene hukkaan! Työkokemuksesta on ollut hyötyä monessa: opinnoissa käytetty englannin kieli oli valmiiksi hallussa ja tuutorointi onnistui asiantuntijatehtävissä hankitulla varmuudella. Kymmensormijärjestelmän osaaminen sokkona oli loistava apu luentomuistiinpanojen kirjoittamisessa, vaikka se saattaa kuulostaa hassulta! 

S: Monet nuorille uudet asiat kuten yhteiskuntaan, historiaan ja politiikkaan liittyvät aiheet olivat minulle itsestään selviä. Aiemmista kieliopinnoista on myös ollut hyötyä. Työelämästä olen oppinut mm. projektien hallintaa ja ryhmätyöskentelyä. Kauppatieteilijätausta auttoi yrittäjäksi ryhtymisessä, sillä ymmärrän liiketoiminnan perusteita.

Mitä kaipaat, mitä et?

J: Sain vanhassa työssäni paljon ystäviä. Näen heitä aika ajoin kahvikupposen tai lounaan merkeissä – usein tuntuu siltä, että aikaa tapaamisten välissä ei olisi ollutkaan! Kun kotona kerroin ottavani ”paketin”, tuolloin 8-vuotias poikani uteli: ”Äiti, tarkoittaako se sitä, ettei sinun tarvitse olla enää puhelinpalavereissa iltaisin?”

S: Kaipaan joskus työyhteisöäni, koska minulla oli vanhassa työpaikassani hyviä ystäviä. Olen kuitenkin pitänyt heihin yhteyttä. Ikävöin myös säännöllistä palkkatuloa sekä työnantajan järjestämiä koulutuksia ja virkistystapahtumia. En kaipaa säännöllistä työaikaa tai vuodesta toiseen samanlaisina toistuvia kaaosmaisia projekteja!

Mitä vinkkejä haluat antaa muille?

J: Ota selvää omasta alastasi – haastattele mahdollisia tulevia kollegoja ja verkostoidu. TE-keskuksesta saa hyvää ja asiantuntevaa palvelua, ja siellä voi käydä keskustelemassa omista mietteistä.

S: Alan vaihtamista harkitessa kannattaa uuteen alaan, sen työtehtäviin ja työllisyystilanteeseen tutustua huolella. Kun juttelee alalla työskentelevien kanssa, saa todenmukaisemman kuvan todellisuudesta. 

Johanna ja Sinikka ovat molemmat tyytyväisiä päätökseensä vaihtaa alaa, ja rohkaisevat muita muutosta kaipaavia tarttumaan tuumasta toimeen.

Tutustu Koulutusliitteeseen!


Mainokset