Sivuston käyttötapa: Mobiili

Työvoimakoulutus – väylä takaisin työelämään

Julkaistu 9.1.2019 Koulutusliitteessä   TEKSTI: Vilma-Riina Koppanen

Työvoimakoulutukset

Työpaikoilla ilmenee toisinaan työvoimavajausta, kun työmarkkinoiden kysyntä ja tarjonta eivät kohtaa. Tällöin jokin toimiala, tehtävä tai organisaatio ei löydä tarpeeksi päteviä työntekijöitä. Kohtaanto-ongelman paikkaamiseksi tulee työmarkkinoiden osaamista kohdentaa uudelleen. Tämä voidaan toteuttaa esimerkiksi koulutuksen keinoin. Tässä astuu kuvaan työvoimakoulutus.

Työvoimakoulutus tähtää työllistymiseen tai työmarkkinoilla pysymiseen. Työvoimakoulutusten järjestämiseen luvan saanut järjestäjä tekee koulutustarjontaa suunnitellessaan yhteistyötä alueensa työ- ja elinkeinoviranomaisen sekä ELY-keskuksen kanssa. Tällä varmistetaan, että koulutustarjonta vastaisi mahdollisimman hyvin työmarkkinoiden kysyntää ja auttaisi näin työttömiä ja työttömyysvaarassa olevia tehokkaasti uusille urille.

Työvoimakoulutuksesta puhuttaessa tarkoitetaan yleensä ammatillista, tutkintoon tähtävää koulutusta. Koulutuksen järjestäjänä on tällöin ammatillinen oppilaitos yhteistyössä työ- ja elinkeinopalveluiden kanssa. Yleensä tavoitteena on suorittaa perus-, ammatti- tai erikoisammattitutkinto, mutta kyseessä voi olla myös ammatillisesti suuntautunut, ei-tutkintoon johtava koulutus, kuten lupakoulutus. Työvoimakoulutuksessa hankittu uusi osaaminen ja mahdollisesti suoritettu tutkinto auttavat työttömäksi jäänyttä tai työttömyysuhan alla olevaa uuden työpaikan saamisessa.

Työttömät sekä henkilöt, joita uhkaa työttömäksi jääminen, ovat työvoimakoulutuksen ensisijaista kohderyhmää. Työvoimakoulutukset on tarkoitettu työikäisille. Opiskelijoiksi valitaan henkilöitä, jotka soveltuvat kyseessä olevaan koulutukseen ja sen tavoitteena olevaan työhön. Tämä tarkoittaa, että opiskelijan tulee sopia alalle taitojensa, ominaisuuksiensa ja terveydellisen tilansa perusteella.

Motivaatio on tärkeää

Työvoimakoulutuksen voi löytää TE-palveluiden sivuilta, työvoimakoulutuksia tarjoavien oppilaitosten tarjonnasta tai esimerkiksi Koulutus.fi-sivustolta. Kun sopiva työvoimakoulutus on löytynyt, haetaan siihen kätevästi mukaan täyttämällä hakulomake TE-palveluiden nettisivuilla. Vastaava TE-toimisto vastaanottaa hakemuksen, perustaa valintansa hakemuksiin sekä tarvittaessa soveltuvuuskokeisiin ja haastatteluihin, ja lopulta ilmoittaa päätöksestä hakijoille. Opiskelijavalinnassa arvioidaan koulutustaustaa, työkokemusta ja sitä, millainen vaikutus koulutuksella on hakijan työllistymiseen. Kiinnostus ja motivaatio opiskelua, opiskeltavaa alaa ja työllistymistä kohtaan ovat erittäin tärkeitä valintaan vaikuttavia tekijöitä.

Työvoimakoulutus tunnetaan myös nimellä työvoimapoliittinen koulutus. Läheisiä sukulaisia työvoimakoulutukselle ovat kasvupolitiikkaa ja työnvälitystä tukeva työelämälähtöinen koulutus eli Further Educated with Companies -ohjelmat (F.E.C.) ja RekryKoulutus.

F.E.C -ohjelmat ovat jatkokoulutusta, joka tähtää nopeaan työllistämiseen yhdistämällä työnhakijan ja osaavaa työvoimaa tarvitsevan työnantajan. Ohjelmat on suunnattu korkeakoulutetuille ja/tai asiantuntijatehtäviä hoitaneille työttömille ja työttömyysuhan alaisille henkilöille.

RekryKoulutus taas tarjoaa helpotusta työkokemuksen tai täsmäosaamisen puutteeseen. Se tarjoaa työnhakijalle tilaisuuden kehittää osaamistaan työelämän tarpeita paremmin vastaaviksi. Molempien koulutusten tavoitteena on vakituinen työpaikka.

Taloudellinen riski vai uusi mahdollisuus?

Työvoimakoulutus on tutkitusti tehokasta. Valtion taloudellinen tutkimuskeskus VATT on todennut, että ammatillinen työvoimakoulutus edistää hyvin myös vaikeammin työllistyvien eli pitkäaikaistyöttömien, vähän koulutettujen ja ikääntyvien työllistymistä.

Tehokkuudestaan huolimatta työvoimakoulutukseen osallistuminen mietityttää useita taloudellisten seikkojen vuoksi. Itse työvoimakoulutus on toki osallistujalle maksutonta. Mahdolliset koulutuksen aikana tarvittavat opiskelumateriaalit tulee kuitenkin yleensä maksaa itse. Lisäksi kuluja voi syntyä esimerkiksi matkustamisesta.

Investointi uuteen osaamiseen kannattaa kuitenkin lähes poikkeuksetta. Etuuksista kannattaa ottaa reippaasti selvää. Työvoimakoulutukseen osallistuvalla on oikeus samaan etuuteen kuin työttömänä. Työttömyysetuuden voi myös tietyin ehdoin saada korotettuna. Korotusosan maksamisesta päättää työttömyyskassa tai Kela. Työvoimakoulutukseen osallistuva voi myös saada kulukorvausta. Jos korvausta ei saa työttömyysetuuden maksajalta, TE-toimisto voi maksaa harkinnanvaraista kulukorvausta. Korvaus on pääsääntöisesti 9 euroa päivässä. Kulukorvaus nousee 18 euroon päivässä, jos koulutus järjestetään työssäkäyntialueen ulkopuolella.

Oletko motivoitunut palaamaan työelämään tai innokas uudelleenkouluttautumaan alalle, jonka työllisyystilanne on hyvä? Ei muuta kuin työvoimakouluttautumaan!

Lähteet: TE-palvelut, Valtioneuvosto, Työ- ja elinkeinoministerio, koulutus.fi, fec-rekry.fi, rekrytointikoulutus.fi, opintopolku.fi

Viimeksi päivitetty: 13 helmi 2019

Nämäkin voisivat kiinnostaa sinua:

Viimeksi päivitetty 7.2.2018

"Voin suositella aikuisopiskelua kaikille!"

Koulutusrahaston aikuiskoulutustuki luo taloudelliset edellytykset aikuisena opiskelulle. Lue Anne Helasjoki-Vesasen kokemuksia aikuiskoulutustuella opiskelusta.

Lue lisää
Viimeksi päivitetty 13.3.2019

Nuoret haaveilevat oman paikkansa löytämisestä

Vierailimme marraskuun lopussa Helsingin Messukeskuksessa Studia-messuilla, jotka ovat Suomen suurin opiskelu- ja uratapahtuma. Kysyimme messukävijöiltä, mitä opiskeluun liittyviä unelmia ja huolenaiheita heillä on.

Lue lisää
Viimeksi päivitetty 3.1.2019

Miksi opiskella aikuisena?

Yhä useammat palaavat aikuisiällä koulunpenkille. Miksi aikuisiällä opiskelu kannattaa? Lue, mitkä syyt ovat aikuisopiskelun takana!

Lue lisää
Tilaa uutiskirje
Tilaa kuukausittain ilmestyvä uutiskirjeemme, niin saat ajankohtaista tietoa koulutusmaailmasta ja hakuajoista.