Aikuiskoulutus
Etsi
Aihealue
Kysymyksiä
Viimeisimmät kysymykset aiheesta: Aikuiskoulutus
Tässä siis hiukan taustatietoja ja nyt varsinaiseen kysymykseeni: Aikuiskoulutus vai ns. nuorisoasteen koulutus? Ongelmani siis ei ole niinkään se mitä opiskella, vaan minkä väylän kautta tämä koulutus tapahtuisi. En mielelläni menisi enää nuorison sekaan, koska en jaksa epäkypsää menoa ja tarvitsen rauhan opiskella, ja siksi aikuiskoulutus tuntuisi sopivammalta vaihtoehdolta. Toisaalta olen ymmärtänyt niin että peruskoulusta valmistuneet ovat etusijalla am.oppilaitoksiin valittaessa eli toisin sanoen minun ikäiseni ylioppilaan olisi hankalampi edes päästä sisään(?)Aikuiskoulutuksen puolella ongelmana on taas rahoitusbyrokratia, koska en aio käydä töissä opiskelun ohella - joko opiskelen päätoimisesti tai en ollenkaan. Lisäksi aikuiskoulutus tuntuu suuntautuvan enemmän niille, joilla on jo työkokemusta/ammatti/vastaavia opintoja takana, ja niitä siis vain hiotaan, ja minullahan näitä ei ole ollenkaan.
Eli kumpi koulutustyyppi voisi olla parempi minulle? Tiedän, että lopullinen päätös on tietenkin minulla itselläni, mutta jotta tekisin oikean päätöksen, tarvitsen neuvoja. Päätavoitteeni on vain saada jokin ammatti ensi alkuun ja sen jälkeen mietin, onko suuntana työelämä vaiko lisää opintoja.
Hei,
Kiitos kysymyksestäsi. Ymmärrän hyvin, että 24-vuotiaana ei ehkä ole ihannetilanne aloittaa opintoja yhdessä 16-vuotiaiden nuorten kanssa. Siten aikuisopinnot voisivat olla parempi vaihtoehto sinulle.
Kun kyseessä on ammatillinen perustutkinto, niin aikuispuolella ei yleensä vaadita aiempaa kokemusta alalta. Aikuisopintoihin riittää usein, että hakija on kiinnostunut opiskeltavasta alasta. Sitten kun miettii ammattitutkintoa, niin niissä sitten useimmiten vaaditaan joko opiskelun tai töiden kautta hankittua kokemusta kyseiseltä alalta. Tämänkin kannalta voisit siis hakea opiskelemaan aikuisopintoihin.
Aikuisille suunnattuihin ammatillisiin perustutkintoihin sekä ammatilliseen lisä- ja täydennyskoulutukseen voi saada Kelan myöntämää opintotukea, jos opinnot ovat päätoimisia. Lisäksi on mahdollista hakea myös Koulutusrahaston myöntämää ammattitutkintostipendiä. Ammattitutkintostipendi myönnetään näyttötutkintona ammatillisen perustutkinnon, ammattitutkinnon tai erikoisammattitutkinnon suorittaneelle henkilölle. Ammattitutkintostipendi on 390 € suuruinen veroton kertakorvaus, jota tulee hakea vuoden kuluessa tutkinnon suorittamisesta.
Aikuiskoulutustuen saamisen kriteerejä sinä et täytä (mm. vähintään kahdeksan vuotta työelämässä). Lisätietoa aikuisopiskelijan rahoitusvaihtoehdoista löydät täältä.
Näiden tietojen pohjalta siis uskon, että aikuisopintoina suoritettava ammatillinen perustutkinto voisi sopia sinulle oikein hyvin.
Paljon tsemppiä sinulle päätöksentekoon ja opintoihisi!
Terveisin,
Maija Studentumilta
Olen elokuussa 2015 keskeyttänyt lähihoitajaopinnot. Olen kuitenkin kyseisessä koulussa vielä kirjoilla. Minulla on joulukuuhun asti aikaa ilmoittaa lopullinen eropäätökseni. Olen löytänyt kuitenkin toisen koulun, jossa voin monimuotototeutuksena käydä lähihoitajakoulutuksen loppuun. Voinko siis hakea uuteen kouluun/koulutukseen vaikka olen vielä kirjoilla edellisessä koulussa? Voiko se vaikuttaa opiskelijavalintaan? Näkevätkö he sen tiedon jostain kun lähetän hakemukseni tähän uuteen kouluun? Voinko siis jäädä ilman haastattelukutsua asian vuoksi?
Moikka!
Kiitos kysymyksestäsi!
Se, että sinulla on toisen asteen ammatilliseen tutkintoon koulupaikka, ei rajoita uuteen kouluun hakemista. Voit siis hyvin hakea toiseen koulutukseen, vaikka sinulla olisikin opiskelupaikka.
Korkeakouluihin haettaessa tulee käyttöön ns. ensikertalaiskiintiöt, jolloin korkeakouluhaussa on omat kiintiöt niille, joilla on jo aiempi korkeakouluopiskelupaikka. Tämä ei kuitenkaan ole vaatimus toisen asteen ammatillisissa koulutuksissa.
Kannattaa kuitenkin aina varmistaa tilanteesi suoraan siltä oppilaitokselta, mihin ajattelit hakea. Oppilaitoskohtaisia eroja hakuprosesseissa voi esiintyä jonkin verran.
Tsemppiä hakemiseen!
Terkuin,
Emilia
Studentum.fi
Hei,
Kiitos yhteydenotostasi Studentum.fi:hin!
Todennäköisesti tuo tarkoittaa sitä, että historian arvosanasi tulee olla ruotsin arvosteluasteikolla tasoa A tai 1a+b. Pystyt muuntamaan suomalaiset arvosanasi tällä laskurilla vastaamaan ruotsalaisten arvosanojen pistemääriä.
Kun saat jonkun tietyn pistemäärän arvosanastasi, pystyt muuttamaan sen "kirjain"-arvosanaksi seuraavan taulukon mukaisesti:
A – 20
B – 17,5
C – 15
D – 12,5
E – 10
F – 0
Eli kun täytät laskuria, laitat minimiarvoksi Suomen alimman arvosanan (4) ja maksimiarvoksi ylimmän (10). Alimpaan kenttään voit syöttää oman arvosanasi, ja näin saat luvun, joka se on ruotsalaiseksi arvosanaksi muunnettuna. Lukua vastaava kirjainversio sen sijaan löytyy ylhäältä.
En osaa sanoa, voiko avoimessa yliopistossa suoritettuja kursseja hyväksilukea tuossa tapauksessa. Ruotsalaisten yliopistojen sivuilla puhutaan pääosin toisen asteen koulutuksen arvosanoista, eli lukioarvosanoista, joten mieluummin suosittelisin käymään puuttuvat lukiokurssit esimerkiksi iltalukiossa. Laskurin mukaan näistä pitäisi saada arvosanat 9-10.
Suosittelen kuitenkin aina viime kädessä soittamaan haluamaasi yliopistoon Ruotsiin ja kysymään heiltä varmat vastaukset historian kursseihin liittyen.
Oikein paljon onnea hakuprosessiin!
Terkuin,
Emilia
Studentum.fi