Ammattikorkeakoulut

Hei!

Ja kiitos kysymyksestäsi.

Seksuaalineuvojakoulutusta tarjoavat Jyväskylän, Helsingin, Tampereen ja Turun ammattikorkeakoulut sekä alan järjestöt kuten Sexpo-säätiö ja Väestöliitto.  Esim. Metropolia-ammattikorkeakoulu sekä Väestöliitto tarjoavat seksuaalineuvojan koulutusta juuri Helsingissä. Seksuaalineuvojan koulutus on 30 opintopisteen arvoinen ja opinnot kestävät noin vuoden. Seksuaaliterapeutin koulutus suoritetaan seksuaalineuvojan koulutuksen jälkeen ja se on niin ikään 30 opintopisteen arvoinen.

Tsemppiä koulutukseen!

Terveisin,

Anssi, Studentum.fi

Hei,

Ja kiitos kysymyksestäsi! Kaksoistutkinnon suorittamisella ei ole suurta merkitystä ammattikorkeakouluun haettaessa. Tosin tällöin sinulla on vahvat perusteet kahdesta tutkinnosta ja tästä tiedosta voi tottakai olla hyötyä haettaessa. Merkonomi/lähihoitaja on täysin samalla viivalla lähihoitajan kanssa, kun haetaan sairaanhoitaja-koulutukseen. Hakija saa pisteitä aiemman koulumenestyksen perusteella, mutta suurempi painoarvo on kuitenkin valintakokeella.

Toivottavasti näistä on apua!

Terveisin,
Anssi, Studentum.fi

Hei,

Kiitos kysymyksestä!

Ensinnäkin, peruskoulun jälkeen yhdeksänneltä luokalta kukaan ei voi hakea suoraan ammattikorkeakouluun. Korkeakoulukelpoisuuden saamiseksi jokaisen on käytävä toisen asteen tutkinto. Toisen asteen tutkinnolla ja korkeakelpoisuuden antavalla tutkinnolla tarkoitetaan jotain seuraavista tutkinnoista:

• lukion oppimäärä ja/tai ylioppilastutkinto
• International Baccalaureate -tutkinto (IB)
• Eurooppalainen ylioppilastutkinto (EB)
• Reifeprüfung-tutkinto (RP)
• 120 opintoviikon tai 180 osaamispisteen laajuinen ammatillinen perustutkinto tai näitä vastaavat aikaisemmat opinnot (huom. ammattikoulu, ei ammattikorkea)
• näyttötutkintona ammatillinen perustutkinto, ammattitutkinto tai erikoisammattitutkinto tai niitä vastaava aikaisempi tutkinto
• ulkomainen koulutus, joka asianomaisessa maassa antaa kelpoisuuden vastaaviin korkeakouluopintoihin.

Käytännössä moni valitsee siis peruskoulun jälkeen joko ammattikoulun tai lukion, jotka molemmat antavat korkeakoulu- ja yliopistokelpoisuuden.

Jos ruvetaan miettimään valintaa ammattikoulun ja lukion välillä, riippuu hyöty siitä, mihin korkeakouluun ajattelit suunnata. Kummallakin tutkinnolla pysyy siis ovet auki sekä yliopistoihin että ammattikorkeakouluihin.

Puhuit yliopistohausta, joten oletetaan, että haluat yliopistoon. Yliopistojen valintaperusteet vaihtelevat yliopistoittain, mutta niihin on mahdollista hakea siis joko 1. pelkällä pääsykokeella 2. pääsykokeen ja ylioppilastutkinnon (tai IB-, EB-, RP-tutkinnon) yhteispisteillä tai 3. pelkillä ylioppilastutkinnon arvosanoilla.

Näin ollen mikäli et ole suorittanut ylioppilastutkintoa, vaan käynyt ammattikoulun, on ainoa mahdollisuutesi päästä yliopistoon pääsykoekiintiössä. Ylioppilastutkinnosta (ja kansainvälisistä vastaavista IB-, EB- ja RP-tutkinnoista) on siis hyötyä siinä, että mahdollisuutesi päästä yliopistoon ovat suuremmat, koska voit saada etenkin hyvällä ylioppilastutkinnolla hyvitystä yhteispistekiintiössä tai päästä jopa suoraan yliopistoon ilman pääsykoetta.

Kuten sanottu, pääsyvaatimukset kuitenkin vaihtelevat yliopistojen kesken, ja eri koulutusohjelmissa ylioppilastutkinnolla on eri painoarvo. Lisäksi lukio-opinnoista on hyötyä joissain aloilla jo siinä, että joidenkin yliopistojen pääsykoe perustuu suoraan lukion oppimäärään (kuten lääketieteellisen pääsykoe), jolloin on helpompi lähteä opiskelemaan pääsykoemateriaalia, kun on käynyt samat kurssit jo lukiossa. Sanoisin siis, että yliopistoon tähdätessä kannattaa kyllä suorittaa ylioppilastutkinto, niin mahdollisuudet pysyvät suurempina. 

Painotan vielä kuitenkin, että ylioppilastutkinnon merkitys on alakohtaista (kannattaa esimerkiksi laskea, miten hakemassasi kohteessa ylioppilastutkinto pisteytetään) ja että myös ammatillisilla tutkinnoilla on mahdollisuus hakea ja päästä yliopistoon, jos hallitsee hyvin pääsykokeessa vaadittavan osaamisen.

Tsemppiä valintoihin ja jatko-opiskelumietintöihin!

Terkuin,
Emilia
Studentum.fi