Kysymyksiä ja vastauksia

Moikka!

Monet puntaroivat valintaa ammattikorkeakoulun ja yliopiston välillä. Yliopisto-opiskelu on AMK:ta teoreettisempaa, laajempaa ja pyrkii ohjaamaan opiskelijaa itsenäiseen ajatteluun. AMK:n hienous taas on käytännönläheinen oppiminen.

Yliopistossa opinnot kestävät noin viisi vuotta (kandi 180 op 3v. + maisteri 120 op 2 v.), ja opiskelija määrittelee itse sekä oman opiskelutahtinsa että opiskelemansa aineet. Vaikka koulutus onkin teoreettista, ei opiskelu ole pelkkää tentteihin lukua ja luennoilla istumista, sillä erilaisia ryhmätöitä ja seminaareja löytyy myös joka lähtöön.

Ammattikorkeakouluopintojen laajuus on 210–270 op:tä ja opiskeluaika yleensä 3,5–4,5 vuotta. Opiskelijalla ei ole yhtä paljon valinnanvapautta lukujärjestyksen suhteen kuin yliopistossa, sillä pohja tulee yleensä valmiina. Kuten sanottua, opinnot ovat  käytännönläheisiä – ryhmätöitä ja kontaktiopetusta suositaan yliopistoa enemmän. AMK:ssa suoritetaan myös pakollisena osana opintoja harjoittelujakso, josta opiskelija saa työelämäkontakteja ja pääsee soveltamaan oppimaansa teoriaa käytäntöön. Sekä yliopistossa että ammattikorkeakoulussa opintoihin voi sisällyttää itseä kiinnostavia opintoja muilta tieteenaloilta.

Kauppatieteilijät ja liiketalouden opiskelijat voivat kilpailla samoista työpaikoista; molemmat tutkinnot mahdollistavat esimerkiksi tilitoimistossa, markkinointi- tai viestintäfirmassa työskentelemisen. Yliopistosta saat kuitenkin laajan teoreettisen tietopohjan, jota monet työnantajat eittämättä arvostavat paljon. Osa työtehtävistä, esimerkiksi korkeammat johto- ja asiantuntijatehtävät saattavat vaatia kauppatieteiden maisterin tutkinnon, joka näin ollen rajaa pois ammattikorkeassa opiskelleet. Toisaalta osassa työpaikoista saatetaan arvostaa AMK:n käytännönkokemusta. Kuitenkin loppupeleissä oma opinpolkusi, solmimasi kontaktit, kokemuksesi, persoonasi ja asenteesi vaikuttavat pitkälle siihen, millaisiin tehtäviin pääset.

Tsemppiä päätöksen tekoon! Terkuin

Emma/Studentum

Moikka!

Et ole lainkaan yksin pohdintojesi kanssa. Rehellisesti sanottuna läheskään meillä kaikilla ei ole sitä tiettyä alaa, jonne osaisimme pyrkiä tavoitteellisesti, vaan joudumme analysoimaan tarkemmin omia mieltymyksiämme ja kykyjämme. Olet päässyt kuitenkin jo tärkeään pisteeseen, eli tiedät haluavasi ennemmin yliopistoon. Hyvä, se on askel eteenpäin!

Arvosanasi ylioppilaskirjoituksista sekä keskiarvosi ovat niin vaikuttavia, että en näe mitään estettä sille, mikset pärjäisi yliopistossa. Joutuisit toki lukemaan tentteihin AMK:ta enemmän, mutta esimerkiksi kauppakorkeassa löytyy monista kurssikirjoista tiivistelmiä, ja pelkillä luentomateriaaleilla pärjää usein todella hyvin tenteissä. Monetkaan opiskelijat eivät lue kokonaisia kirjoja tentteihin, joten hurjaa lukumäärää ei kannata pelätä liikoja.

Olen itsekin opiskellut kauppakorkeassa, ja en laillasi tiennyt lukiossa, että mikä olisi se oma juttuni. Kauppakorkea tuntui kuitenkin avaavan ovia monelle eri alalle ja tehtävään. Mahdollisuuksien kirjo kiehtoi. Päätös oli paras mahdollinen, enkä ole joutunut katumaan, sillä kauppatieteen aineiden kirjosta löytyi minulle sopiva suunta. Näin ollen voisin kannustaa sinuakin hakemaan. Sanoit myös, että opiskelet kieliä, ja niistä on ehdottomasti hyötyä kauppatieteellisellä alalla! Lyhyen matematiikan lukeminen ei myöskään ole este hakemiselle tai opinnoissa pärjäämiselle.

Kauppakorkeaan pääsyyn ei ole sen kummempia vaatimuksia; kun olet suorittanut ylioppilastutkinnon ainut haaste sinun ja sisäänpääsyn välillä ovat pääsykokeet. Vinkiksi voisin antaa, että kun päätät ryhtyä luku-urakkaan kannattaa ryhtyä siihen täysillä. Silloin ei enää mietitä, että onko tämä sittenkään oikea päätös. Itse aloitin lukemisen kolme päivää ylioppilaskirjoitusten jälkeen. Luin kuutena päivänä viikossa 4-6 tuntia, ja pääsin sisään. Toki lukemisen määrä ja tarve riippuvat täysin ihmisestä. Kannattaa myös mennä valmennuskurssille, sillä siellä avataan tärkeitä käsitteitä, tehdään harjoitustehtäviä ja valmistaudutaan pääsykokeisiin.

Jos lukihäiriön ja pääsykoeurakan yhtälö askarruttaa, voi kauppakorkeaan, esimerkiksi Turkuun, hakea kansainvälisen liiketoiminnan linjan kautta, jossa sisäänpääsy muodostuu pääsykoepisteistä, ryhmähaastattelusta sekä pareittain tehtävästä kielihaastattelusta. Englannin kielestä saa yhden pisteen kun taas muista kielistä tulee lisäpisteitä. Näin sisäänpääsy ei ole pelkästään pääsykokeen varassa, vaan voit vaikuttaa myös muilla keinoilla. Kansainvälisen liiketoiminnan linjan haastatteluihin voi hakea juuri E:n - M:n ylioppilaskirjoituspapereilla. En löytänyt aivan tarkkaa tietoa, missä valintakriteerin raja menee, mutta luulen, että sinun papereillasi voisit päästä niin halutessasi.

Mahdottoman paljon tsemppiä niin hakemiseen kuin ylioppilaskirjoituksiinkin!

Terkuin

Emma/Studentum

Hei!

Tarton eläinlääketieteellisen hakuvaatimukset ovat SAT-testin suorittaminen ja motivaatiokirje. Ylioppilastodistuksesta lähetetään kopio osana hakuprosessia, mutta ymmärtääkseni mainitsemiasi aineita ei ole pakollista suorittaa pitkänä. Tilanteessa, jossa kahden hakijan SAT-tulokset ovat tasan, laitetaan hakijat kuitenkin paremmuusjärjestykseen kemian ja biologian ylioppilasarvosanojen sekä suoritettujen kurssien määrän perusteella seuraavasti:

1. Kemian yo-arvosana
2. Kemian kurssien määrä
3. Biologian yo-arvosana
4. Biolagian kurssien määrä

Eli periaatteessa todistusmuutosta ei tarvitse välttämättä tehdä, sillä suoritettujen kemian kurssien määrä näkyy joka tapauksessa todistuksessa. Jos kuitenkin sen haluat tehdä, kannatta tiedustella asiaa suoraan lukioltasi.

Aikuislukiossa voit tosiaankin opiskella lisää kemiaa, ja niin halutessasi myös kirjoittaa aineen yo-kokeissa saaden suorituksistasi merkinnän päättö- ja ylioppilastodistukseen.

Paljon tsemppiä hakuun!

Emma/Studentum