Kysymyksiä ja vastauksia
Etsi
Aihealue
Kysymyksiä
Viimeisimmät kysymykset ja vastaukset
Onko Suomessa tapana hankkia kahta samanarvoista koulutusta, esim. kahta amk-koulutusta? Itseäni kiinnostaisi nimittäin kaksi täysin erilaista alaa, niin onko järkevää ajatella, että ensin kouluttautuu toiseen, ja joskus myöhemmin elämässään sitten toiseen, jos sekin vielä siinä vaiheessa kiinnostaa?
Hei!
Kiitos kysymyksestäsi. Vaikea sanoa ilman tarkkoja lukuja, kuinka yleistä kahden samanarvoisen tutkinnon suorittaminen on Suomessa. Kahden erillisen tutkinnon suorittaminen ei ole kuitenkaan kiellettyä! On siis täysin oman harkintasi varassa, haluatko lähteä opiskelemaan vielä uuden tutkinnon edellisen päälle.
Voithan toki aluksi lähteä suorittamaan toista tutkintoa ja myöhemmin vaihtaa toiseen koulutukseen, jos näet sen mielenkiintoisemmaksi. Aikuiskoulutus on myös hyvä vaihtoehto tutkinnon suorittamiseksi työn ohessa. Näin ollen voit suorittaa toisen tutkinnon myös silloin, kun olet jo työelämässä.
Tsemppiä asioiden puntarointiin!
Terkuin,
Anssi, Studentum.fi
Hei Shazia,
Kiitos kysymyksestäsi. Kasvatustieteiden koulutuksessa suoritetaan ensin kolmivuotinen kasvatustieteen kandidaatin tutkinto ja sen jälkeen kaksivuotinen kasvatustieteen maisterin tutkinto. Opinnot kestävät yhteensä siis viisi vuotta.
Tässä Helsingin yliopiston kotisivuilta löytämääni tietoa hakukelpoisuudesta:
Yliopistossa suoritettavaan alempaan ja ylempään korkeakoulututkintoon on kelpoinen hakemaan henkilö, joka on suorittanut jonkin seuraavista tutkinnoista/koulutuksista:
- suomalainen ylioppilastutkinto
- International Baccalaureate -tutkinto (IB)
- Eurooppalainen ylioppilastutkinto (EB)
- Reifeprüfung-tutkinto (RP)
- AICE-tutkinto (Cambridge Advanced International Certificate of Education)
- vähintään kolmivuotinen ammatillinen perustutkinto tai sitä vastaavat aikaisemmat opinnot
- ammatillisesta aikuiskoulutuksesta annetussa laissa (631/1998) tarkoitettu ammatillinen perustutkinto, ammattitutkinto, erikoisammattitutkinto tai niitä vastaava aikaisempi tutkinto
- korkeakoulututkinto yliopistossa, ammattikorkeakoulussa tai Maanpuolustuskorkeakoulussa
- ulkomainen koulutus, joka asianomaisessa maassa antaa kelpoisuuden vastaaviin korkeakouluopintoihin
- tai henkilö, jolla on dekaanin tai kanslerin myöntämä erivapauspäätös joltain aiemmalta vuodelta
- tai henkilö, jolle on myönnetty vastaavan tasoisen tai tätä ylemmän tutkinnon suoritusoikeus johonkin Helsingin yliopiston tiedekuntaan tai muuhun yliopistoon
Suomalaisen ylioppilastutkinnon perusteella hakevalla tulee olla sekä lukion päättötodistus että hyväksytysti suoritettu ylioppilastutkinto. Keväällä 2014 ylioppilastutkinnon suorittavat ovat hakukelpoisia, jos hakijalla on lukion päättötodistus ja ylioppilastutkinto suoritettu hyväksytysti 2.6.2014 mennessä. Ylioppilastutkinnon tulokset saadaan suoraan ylioppilastutkintolautakunnan rekisteristä, jos tutkinto on suoritettu vuonna 1990 tai sen jälkeen. Myös kevään 2014 ylioppilaiden ylioppilastutkinnon tulokset saadaan suoraan valtakunnallisesta hakijarekisteristä (Harek).
Kansainväliset ylioppilastutkinnot International Baccalaureate -tutkinto (IB-tutkinto), Eurooppalainen ylioppilastutkinto (EB-tutkinto) ja Reifeprüfung-tutkinto (RP-tutkinto) antavat hakukelpoisuuden tutkinnon suoritusmaasta riippumatta. Ne rinnastetaan suomalaiseen ylioppilastutkintoon ylioppilastutkinnon pisteityksessä. EB-tutkinnon, IB-tutkinnon tai RP-tutkinnon vuonna 2014 suorittavilta huomioidaan lähtöpisteytyksessä ennakkoarviotiedot.
Ne, jotka eivät ole suorittaneet suomalaista tai kansainvälistä ylioppilastutkintoa (IB-tutkintoa, EB-tutkintoa tai RP-tutkintoa) voivat tulla hyväksytyksi pelkän valintakokeen perusteella.
Kotimaisen kielen taidon osoittaminen
Käyttäytymistieteellisen tiedekunnan koulutuksiin hakevan on tarvittaessa osoitettava hakuvaiheessa riittävä kotimaisen kielen taito. Hakija voi osoittaa riittävän kotimaisen kielen taidon joko suorittamiensa opintojen perusteella tai kielikokeella.
Toivottavasti tämä tieto auttaa sinua eteenpäin ja voit aina olla yhteydessä suoraan Helsingin yliopistoon, mikäli kaipaat vielä lisätietoja hakemiseen ja hakukelpoisuuteen liittyen. Voit ottaa yhteyttä sähköpostilla hakijapalvelut@helsinki.fi tai puhelimitse 02941 24140.
Onnea opintoihisi ja aurinkoista syksyä!
Terveisin,
Studentum.fi
Mitä eroa on ympäristösuunnittelijan ja energia/ympäristötekniikan insinöörin töissä ja koulutuksissa?
Hei,
Hyvä kysymys. Ympäristösuunnittelijan työ pitää sisällään ihmisten ja ympäristön välisestä vuorovaikutuksesta huolehtimista. Ammattinimikkeitä ovat esimerkiksi jätehuolto- ja kierrätysneuvoja, yhdyskuntasuunnittelija ja ympäristötarkastaja. Ympäristösuunnittelijaksi voit valmistua ammattikorkeakoulusta. Tutkinnon kesto on 4 vuotta (240 opintopistettä).
Energia- ja ympäristötekniikan insinööri puolestaan työskentelee lähemmin energiantuotantotekniikoiden parissa. Ammatissa pääset kehittämään ympäristölle ystävällisempiä menetelmiä. Voit olla mukana esimerkiksi suunnittelemassa voimalaitosten prosesseja tai toimia energialaitosten valvontatehtävissä. Energia- ja ympäristötekniikan insinööriksi valmistutaan niin ikään ammattikorkeakoulusta. Opintojen kesto on sama kuin ympäristösuunnittelijalla (4 vuotta ja 240 opintopistettä).
Molemmat ammatinkuvat soveltuvat ympäristön kehittämisestä kiinnostuneille henkilöille. Jos pidät tekniikan parissa työskentelystä, ovat insinööriopinnot luultavasti parempi vaihtoehto. Ympäristösuunnittelijan opinnot ovat puolestaan hyvä vaihtoehto, jos haluat työskennellä tulevaisuudessa oman ympäristön kokonaisvaltaisemmassa suunnittelussa ja projektityössä.
Ympäristöalan koulutuksista löydät lisätietoa täältä.
Tsemppiä oikean alan löytämiseen!
Aurinkoisin terveisin,
Studentum.fi