Sivuston käyttötapa: Mobiili

Kasvatustieteellisen pääsykoe

Kasvatustieteellisen pääsykoe

Kasvatustieteellisen pääsykoe

Kasvatustieteen alalla yliopistojen pääsykokeet koostuvat usein kahdesta osasta. Suomen yliopistojen kasvatustieteelliset tiedekunnat ja laitokset kuuluvat VAKAVA-verkostoon (Valtakunnallinen kasvatusalan valintayhteistyöverkosto), jonka kehittämässä valintakokeessa testataan hakijoiden pätevyyttä kasvatustieteiden alalla.

Tulosten perusteella pätevimmät hakijat kutsutaan koulujen omiin soveltuvuuskokeisiin, joiden sisältö vaihtelee yliopistoittain. Soveltuvuuskokeet sisältävät muun muassa haastatteluja ja ryhmätilanteita.

Hakijat ja sisäänottoprosentti

Vuonna 2018 VAKAVAn (Valtakunnallinen kasvatusalan valintayhteistyöverkosto) kokeeseen osallistui yhteensä 8179 hakijaa.

Esimerkki (vuodelta 2018) : Helsingin yliopiston luokanopettajakoulutukseen pyrki 1366 hakijaa, joista kirjalliseen kokeeseen osallistui 971 hakijaa ja soveltavaan kokeeseen 241 hakijaa. Kirjallisen kokeen suorittaneista 122 (12,6 %) hyväksyttiin.

Itä-Suomen yliopiston lastentarhaopettajan koulutukseen haki 348 henkilöä, joista valitakokeeseen osallistui 297 hakijaa. Heistä 66 (22,2 %) hyväksyttiin opiskelemaan.

Valintamenettely

Luokanopettajan ja lastentarhanopettajan koulutuksiin pyrkijät suorittavat VAKAVA-kokeen. Kokeen tarkoituksena on testata kasvatustieteellisessä koulutuksessa tarvittavia akateemisia taitoja. Lista VAKAVA-verkostoon kuuluvista oppilaitoksista löytyy alempaa kohdasta "pistemäärät".

Hakija saa itse valita, missä verkostoon kuuluvassa oppilaitoksessa hän haluaa suorittaa kokeen. Koe järjestetään kaikissa kouluissa samanaikaisesti.

Luokanopettajan ja lastentarhanopettajan koulutuksiin pyrkivät voivat hakea kolmeen eri kouluun haluamassaan ensisijaisuusjärjestyksessä. Muissa VAKAVAn verkostoon kuuluvissa koulutuksissa hakukohteiden määrää ei ole yleisesti rajattu, mutta yliopistojen sisällä voi olla koulukohtaisia rajoituksia.

Lopullinen valintamenettely vaihtelee yliopistoittain. Joissain koulutusohjelmissa VAKAVA-kokeen tulos on osa lopullisesta pistemäärästä, kun taas osassa koulutuksista hakijat kutsutaan VAKAVA-kokeen perusteella toiseen soveltuvuuskokeeseen. Näiden soveltuvuuskokeiden sisältö riippuu järjestävästä yksiköstä.

VAKAVA-kokeen ja mahdollisen soveltuvuuskokeen lisäksi hakijat saavat pisteitä myös ylioppilastutkintotodistuksen arvosanoista. Huippuarvosanat ylioppilastutkinnosta eivät kuitenkaan ole ehdoton edellytys sisäänpääsylle, sillä osa uusista opiskelijoista valitaan pelkkien koepisteiden perusteella.

Pääsykoe (25.4.2019)

VAKAVA-kokeen tarkoituksena on testata hakijan kasvatustieteellisessä koulutuksessa tarvittavia akateemisia taitoja. Kokeessa on sekä monivalintatehtäviä että oikein/väärin väittämiä, jotka pohjautuvat etukäteen julkaistuun aineistoon. Hakijoilla on mahdollisuus tutustua aineistoon noin puolentoista kuukauden ajan ennen koetilaisuutta. Itse koe kestää kaksi tuntia.

Yliopistojen omien yksiköiden soveltuvuuskokeet koostuvat usein haastatteluista ja erilaisista ryhmätilanteista.

Kasvatustieteellisen pisterajat

Alla olevasta taulukosta käyvät ilmi alimmat pistemäärät, joilla VAKAVA-kokeesta on kutsuttu seuraavan vaiheen soveltuvuuskokeeseen keväällä 2018 (ensikertalaiset / muut).

Oppilaitos

Alin pistemäärä
luokanopettajakoulutus

Alin pistemäärä
lastentarhanopettaja

Helsingin yliopisto

78.80 / 93.93 46.00 / 71.28

Itä-Suomen yliopisto, Joensuu

43.45 -

Itä- Suomen yliopisto, Savonlinna

- 40.82

Jyväskylän yliopisto

74.42 40.87 / 48.77

Lapin yliopisto

58.95 -

Oulun yliopisto

68.40 / 71.67 52.23

Tampereen yliopisto

76.40 / 78.07 43.10 / 43.52

Turun yliopisto, Turku

75.35 -

Turun yliopisto, Rauma

63.88 40.63

Lähde: helsinki.fi/fi/verkostot/vakava, yliopistojen valintaoppaat ja www-sivut

Viimeksi päivitetty: 21 maalis 2019

Tilaa uutiskirje
Tilaa kuukausittain ilmestyvä uutiskirjeemme, niin saat ajankohtaista tietoa koulutusmaailmasta ja hakuajoista.
Koulutus.fi