Uudistimme ammatinvalintatestimme – kokeile uutta testiä täällä!

Miksi oikikseen? Viisi syytä kouluttautua juristiksi

Oikeustiede on pysytellyt vuodesta toiseen yhtenä yliopistojen suosituimpana hakukohteena, joten minkä takia oikikseen kannattaa hakea ja millaista opiskelu oikiksessa on?

Kuvassa vanha kirjasto, jossa täydet hyllyt molemmilla sivuseinämillä

Teksti: Iiro Ruolahti

Oikeustieteen maisteriksi (OTM) voi opiskella Suomessa viidessä eri kaupungissa: Helsingissä, Vaasassa, Turussa, Rovaniemellä ja Joensuussa. Oikeustiede on pysytellyt vuodesta toiseen yhtenä yliopistojen suosituimpana hakukohteena, joten minkä takia oikikseen kannattaa hakea ja millaista opiskelu oikiksessa on?

1. Haluatko ymmärtää paremmin koko yhteiskuntaa?

Juridiikka koskettaa melkein jokaista yhteiskunnan osa-aluetta. Esimerkiksi korona-aikana on ollut paljon keskustelua siitä, mitä rajoituksia yhteiskuntaan voidaan asettaa, sillä rajoituksissa tulee ottaa huomioon perusoikeudet. Sen sijaan arkisimpina esimerkkeinä voidaan käyttää liikennesääntöjä, oppivelvollisuutta, avioliittoasioita tai lapsen nimeämistä, sillä kaikista näistä seikoista säädetään laeissa.

Oikeustieteen opiskelijana on mielenkiintoista jatkuvasti oppia, kuinka yhteiskuntamme toimiikaan ja miten juridiikka liittyy siihen.

2. Haluatko edistää oikeudenmukaisuutta?

Jos koet heikommassa asemassa olevien auttamisen merkitykselliseksi, on oikis ja sen mahdollistamat urapolut sinua varten. Juristina voit auttaa esimerkiksi rikoksen uhreja oikeudenkäynneissä, edistää perus- ja ihmisoikeuksien toteutumista tai parantaa eläinten asemaa yhteiskunnassa.

Oikeudenmukaisuuden edistäminen ei pelkästään rajoitu näihin yleisesti esillä oleviin esimerkkeihin, vaan juristina voit myös olla pienien yritysten tukena pykäläviidakossa tai olla mukana laatimassa ison yrityksen vastuullisuussuunnitelmaa.

3. Juridiikka ei ole vain juridiikkaa

Monella on usein väärinkäsitys, että työkseen juristi tuijottaa pelkästään lakikirjaa ja pohtii eri pykälien merkitystä. Vanhempana opiskelijana on ollut innostavaa huomata, kuinka juristin on hyvä osata muutakin kuin juridiikkaa riippuen tietenkin toivomastaan urapolusta. Esimerkiksi hyvä liikejuristi ymmärtää juridiikan lisäksi myös yritysten liiketoimintaa.

Juridiikan osaamisen voi myös yhdistää muihin omiin kiinnostuksen kohteisiin, sillä kuten sanottu, juridisia kysymyksiä nousee nykypäivänä esiin ties mistä! Tykkään itse seurata urheilua ja erityisesti vapaaottelua. Koulutukseni ansiosta olen päässyt esimerkiksi auttamaan ammattilaisurheilijoita heidän sopimuskysymyksissään ja yhdistämään näin vapaa-ajan kiinnostukseni ja koulutukseni.

4. Haluatko yleispätevän koulutuksen?

Kuten edeltä on voinut jo käydä ilmi, oikis antaa hyvin yleispätevän koulutuksen ja mahdollistaa erilaisia urapolkuja niin perinteisen juridiikan parissa kuin sen ulkopuolellakin. Oikisopinnot opettavat analyyttisyyttä, loogista päättelykykyä sekä ongelmanratkaisu- ja argumentaatiotaitoja, mitkä ovat eduksi monessa ammatissa.

Tiesitkö että esimerkiksi Sauli Niinistö valmistui oikiksesta ja työskenteli juristina ennen politiikan pariin siirtymistä?

5. Turvallinen ja hyväpalkkainen ammatti

Koulutus- tai uravalintaa ei tule ikinä tehdä raha edellä, mutta harva on hyväpalkkaisuutta vastaan. Vuonna 2021 vastavalmistuneen juristin vähimmäispalkkasuositus on 4 390 euroa kuukaudessa. Muista kuitenkin, että uravalinta kannattaa tehdä aina lähtökohtaisesti kiinnostus eikä raha edellä!

Aiempina vuosina koko juristikunnan työttömyysprosentti on ollut vain noin neljä prosenttia. Lisäksi juridiikan ala on yleensä toimiala, jossa riittää töitä taloustilanteesta riippumatta. Kun yhteiskunnassa menee yleisesti ottaen huonommin, tarvitaan juristeja esimerkiksi työ- ja konkurssioikeuskysymyksissä. Sen sijaan esimerkiksi hyvän talouskauden aikana sopimuksia solmitaan tavallista enemmän yritysten laajentaessaan liiketoimintaansa. Lisäksi harvemmin rikosoikeusjuristilta loppuu työt, sillä rikoksia valitettavasti tehdään niin hyvinä kuin huonoina aikoina.

Millaista opiskelu oikiksessa on?

Vaikka opiskelu oikiksessa on muuttunut jonkin verran siitä, kun aloitin opintoni, ovat opinnot edelleen korostuneen itsenäistä. Opintosuoritukset koostuvat pääsääntöisesti tenteistä ja tenttiin luettava alue on usein laaja eikä työelämässäkään pääse karkuun lukemista. Niin opinnoissa kuin työssäkin on kyettävä ottamaan laajoja kokonaisuuksia haltuun.

Nykyään esimerkiksi Helsingin oikiksessa on lisätty pienryhmätyöskentelyä ja tentitkin järjestetään useimmiten Moodlessa (sähköisesti), joten opiskelu ei ole vain ulkoa opettelua. Oikisopintojen alussa opiskelijat suorittavat pakollisia opintoja monesta eri oikeudenalasta, joten opinnot ovat monipuoliset. Lisäksi jokaisella oikiksella on hyvä valinnaisten opintojen tarjonta ja valinnaisiin opintoihin on mahdollista sisällyttää myös toisten koulutusalojen opintoja, joten halutessaan omasta oikispolusta voi luoda hyvin omanäköisen. Oikiksessa ei kuitenkaan suoranaisesti erikoistuta opintojen puolesta mihinkään ”linjaan”, vaikka valinnaisilla opinnoilla toki voi tehdä tietynlaista erikoistumista.

Kiinnostaako oikiksessa opiskelu? Voit lukea lisää oikikseen hakemisesta, opiskelusta ja opiskelijaelämästä blogistani.

Iiro Ruolahti on viidennen vuoden opiskelija Helsingin oikiksessa ja Unelmana Oikis -blogin kirjoittaja.


Mainokset