Yliopisto-opiskelun parhaat puolet

Yliopistossa opiskelu on teoreettista ja itsenäistä, ja opintojen etenemistä tulee seurata itse. Mitkä ovat yliopisto-opiskelun parhaat puolet?

Ah, akateeminen vapaus ja opiskelijaelämän riennot!

Rakenna itsellesi sopiva opintokokonaisuus

Yliopistossa opiskelu on teoreettista ja itsenäistä. Opinnot vaativat hyviä ajanhallintataitoja; aikataulut vaihtelevat kursseittain ja luennot saattavat mennä päällekkäin. Sinun pitää hallita aikataulut koko ajan ja pitää huolta, että olet oikeassa paikassa oikeaan aikaan. Joudut myös itsenäisesti vastaamaan, että palautat kaikki tehtävät ajoissa. Opiskelumenetelmät, -tahti ja -ympäristö poikkeavat toisen asteen opiskelusta.

Vaikka yliopistossa opiskellaan paljon itsenäisesti, tehdään siellä ryhmätöitäkin. Kurssien toteutustapa vaihtelee paljon. Kurssit voivat sisältää luentoja, seminaareja, projektitöitä tai jopa kaikkia edellä mainituista. Osa kursseista suoritetaan tenttien ja osa kirjoittamalla essee. Joskus arviointi määräytyy vain ryhmätöiden perusteella.

Vuoden 2017–2018 Roadshow-lähettiläämme Pihla listasi viisi syytä lähteä opiskelemaan yliopistoon.

1. Opiskelu tempaa mukaansa eikä tunnu pakkopullalta

Huh! Vihdoin voit huokaista helpotuksesta, sillä voit jättää inhokkiaineidesi pänttäyksen ja keskittyä asioihin ja teemoihin, jotka oikeasti kiinnostavat sinua. Päivät menevät nopeasti ja opiskelutehtävien tekeminen tuntuu mielenkiintoiselta, kun saat opiskella sitä, mitä oikeasti haluat. Voit usein valita sivuaineen vapaasti, ja räätälöidä koko tutkintosi kiinnostuksesi mukaisesti.

2. Voit pyrkiä ainejärjestösi hallitukseen ja päästä tätä kautta vaikuttamaan asioihin

Lähes jokainen opiskelija voi kuulua oman alansa ainejärjestöön, ja olla siten vaikuttamassa asioihin. Ainejärjestö muodostuu saman oppiaineen tai alan opiskelijoista, ja järjestää jäsenilleen erilaisia tapahtumia. Lisäksi järjestö ajaa alan opiskelijoiden etuja ja on vaikuttamassa asioihin. Halutessasi voit pyrkiä hallitukseen, ja saat näin arvokasta työkokemusta ainejärjestötoiminnasta.

3. Akateeminen vapaus

Akateeminen vapaus tarkoittaa sitä, että opiskelija on itse vastuussa opinnoistaan ja niiden sisällöstä. Opiskelija pystyy itse määrittelemään opiskelutahtinsa sekä sen, mitä haluaa opiskella. Voit edetä opinnoissasi elämäntilanteesi mukaan.

Luennot alkavat lähes poikkeuksetta 15 yli ja niillä on harvoin läsnäolopakkoa (Huom. alakohtaiset erot). Kuulostaa aivan mahtavalta eikö vain? Akateemisen vapauden johdosta voit siis välillä skipata luennon, mikäli olet aamu-uninen, muuten vain laiskalla tuulella tai sinulla on jotain parempaa tekemistä. Kolikolla on kuitenkin kääntöpuolensa: tentin lähestyessä tai esseen deadlinen koittaessa, voit joutua tekemään hommia yötä myöten läpäistäksesi kurssin. Akateeminen vapaus ei ole pelkkää vapautta, vaan siihen liittyy myös vastuuta.

4. Tapahtumat ja iltariennot

Pihlan mielestä mikään ei ole hauskempaa kuin tutustua ihmisiin erilaisissa tapahtumissa tai aktiviteeteissa. Ja sitä saa tehdä koko yliopistouran ajan! On fuksiaisia, kaupunkisuunnistuksia, haalarikastajaisia, approja... Listaa voisi jatkaa loputtomiin. Muistat ensimmäiset sitsisi todennäköisesti loppuelämäsi.

5. Uudet, elinikäiset ystävyydet

Uusiin samanhenkisiin opiskelukavereihin on helppo tutustua luentojen, tapahtumien ja muiden yhteisöllisten häppeninkien avulla. Yliopistouran aikana sosiaalinen ympäristö laajenee ja jokainen varmasti löytää ystäviä.

Yhteiset lounastauot ja jälkkärikahvittelut tuppaavat helposti venymään, mutta onhan verkostoituminenkin tärkeä osa opiskelua... Ja mikä parasta, näistä samanhenkisistä opiskelukavereista voi tulla elinikäisiä ystäviäsi!


Mainokset