Opintojen rahoitus ulkomailla apurahoin ja stipendein
Opintojen rahoitus on varmasti yksi tärkeimmistä asioista, joka täytyy ottaa huomioon ulkomailla opiskelua suunniteltaessa. Opiskelun rahoituksen suunnittelu on tärkeää aloittaa hyvissä ajoin. Ulkomailla opiskelun kustannuksia voivat olla esimerkiksi lukukausimaksut, opiskelumaksut sekä kohdemaan elinkustannukset.
Sekä opintotuki että yksityiset apurahat voivat olla avuksi rahoituksen suunnittelussa. Tämän lisäksi osa yliopistoista tarjoaa stipendejä kansainvälisille opiskelijoille.
Lukukausimaksut ja elinkustannukset
Lukukausimaksut vaihtelevat maasta, oppilaitoksesta ja tutkinnosta riippuen. Kustannukset voivat vaihdella noin 4 000–40 000 euron välillä lukuvuodessa. Joissakin maissa oppilaitokset voivat itse päättää maksuistaan – maassa voi olla sekä ilmaisia että maksullisia valtion oppilaitoksia. Yksityiset oppilaitokset perivät lähes aina lukukausimaksuja opiskelijoilta. Muita opiskelukustannuksia saattaa kertyä kirjaston, tietokoneiden tai laboratorioiden käytöstä. Usein myös tenttien suorittaminen voi olla maksullista.
Ulkomaan opintoja suunniteltaessa on hyvä tutustua paremmin kohdemaan elinkustannuksiin. Ulkomailla opiskeltaessa elinkustannukset vaihtelevat maittain. Opiskelijan elinkustannukset koostuvat muun muassa asumisesta, ruoasta, julkisilla liikennevälineillä kulkemisesta, opiskelumateriaaleista, vaatteista ja vapaa-ajan harrastuksista. Kuukausittaiset opiskelijan kulut riippuvat opiskelijan yksilöllisistä tarpeista ja tavoista. Muita kustannuksia tulee muun muassa rokotuksista, lennoista, vakuutuksista sekä mahdollisista viisumimaksuista.
Opintotuki ulkomailla
Opintotukea ulkomaille voi saada, jos opinnot ovat päätoimisia ja vastaavat Suomessa tuettavia opintoja. Opintotuen myöntäminen ja maksaminen edellyttää riittävää etenemistä opinnoissa. Kela seuraa opintojen edistymistä samalla tavalla kuin Suomessa suoritettavissa opinnoissa. Lisäksi oppilaitoksen pitää olla julkisen valvonnan alainen. Se tarkoittaa, että oppilaitos on valtion tukema, opetusviranomaisten valvoma tai akkreditointiorganisaation akkreditoima. Myös yksityinen oppilaitos voi olla julkisen valvonnan alainen.
Opintorahan määrä ja myöntämisperusteet ovat yleensä samat kuin Suomessa suoritettavissa opinnoissa. Opintorahan määrä korkeakouluopiskelijoilla on kuukaudessa korkeintaan 252,76 euroa. Opintoraha on kuitenkin veronalaista tuloa, josta menee 10 prosentin suuruinen ennakonpidätys.
Asumislisä on vuokralla asuvalle yleensä 210 euroa kuukaudessa. Asumismenot eivät vaikuta asumislisän määrään. Asumislisä on verotonta tukea. Asumislisän määrä on pienempi alhaisen vuokratason maissa:
- 58,87 €/kk Bulgariassa, Romaniassa ja Sloveniassa
- 75,68 €/kk Latviassa, Liettuassa, Puolassa, Tšekissä, Ukrainassa, Valko-Venäjällä, Venäjällä ja Virossa
- 109,32 €/kk Slovakiassa ja Unkarissa.
Valtion lainatakaus on 1.8.2017 alkaen 800 €/kk kaikilla ulkomailla opiskelevilla.
» Lue lisää opintotuesta ulkomaille Kelan sivuilta
Apurahat
Yksityisiä apurahoja ulkomaan opintoihin tarjoavia säätiöitä ja rahastoja löytyy paljon. Usein apurahat ovat alakohtaisia ja perustuvat opintomenestykseen. Jokainen apurahoja myöntävä organisaatio määrittelee omat hakuehtonsa, joten käytännöt kannattaa tarkistaa suoraan apurahan myöntävältä taholta.
Yksityisten apurahojen haku on hyvä aloittaa ajoissa, sillä monissa apurahoissa haku on vain kerran tai kaksi vuodessa. Suurin osa apurahoja myöntävistä tahoista haluaa nähdä hyväksymiskirjeen, joten hakemusta ei voi lähettää ennen kuin on todistus siitä, että on hyväksytty opiskelemaan. Apurahoja on eri tarkoituksiin, joten hakemuksessa tulee aina perustella, miksi apuraha pitäisi juuri kyseiselle hakijalle myöntää. Hakemukseen tulee aina liittää budjettilaskelma, joka sisältää sekä tulot että menot. Budjettilaskelman tarkoitus on osoittaa, että hakijalla on tarve apurahalle, jota hakee. Budjettilaskelmaan voi laittaa mukaan lisäkulut, joita muodostuu esimerkiksi lentolipusta kohdemaahan.
Jatko-opintoihin tarkoitettujen apurahojen hakuehdot voivat poiketa maittain.
Lisätietoja apurahoista löytyy Suomen Ylioppilaskuntien Liiton (SYL) apurahatietokannasta.
Apurahoja myöntävät muun muassa seuraavat tahot:
Erasmus+
Erasmus+ ohjelman tavoitteena on koulutuksen ja nuorisotyön kehittäminen sekä nuorten koulutustason, taitojen ja työllisyysmahdollisuuksien parantaminen. Erasmus+ -ohjelmassa opiskelijan saama liikkuvuusapuraha määräytyy päiväkohtaisesti vaihdon keston sekä vaihtokohteen mukaan.
Pohjola-Norden
Pohjola-Nordenin sivulta löytyvät pohjoismaiset apurahat ulkomailla opiskeluun.
Suomen Kulttuurirahasto
Suomen Kulttuurirahasto on yksityinen säätiö, joka myöntää apurahoja tieteen, taiteen ja kulttuurielämän eri aloilla toimiville henkilöille ja yhteisöille.
Tukilinja-säätiö
Tukilinja-säätiö on tukiyhdistys, joka myöntää apurahoja vammaisten ja vajaakuntoisten ammatillisen koulutuksen ja kuntoutuksen sekä oppimisedellysten tukemiseksi.
Svenska kulturfonden
Svenska kulturfonden on suomenruotsalainen kulttuurirahasto, joka myöntää apurahoja jos hakijan äidinkieli tai koulusivistyskieli on ruotsi.
Stipendit
Yksi rahoitusmahdollisuuksista ulkomailla opiskeluun ovat stipendit. Stipendit voivat kattaa joko vain osan opinnoista tai opinnot kokonaan. Opiskeluun myönnettäviä stipendejä jaetaan yleensä vain poikkeuksellisen hyvän opintomenestyksen johdosta.
Suomessa toimivat ulkomaisten yliopistojen ja koulujen edustajat auttavat suomalaisia opiskelijoita saamaan stipendejä.
Stipendejä myöntävät muun muassa seuraavat tahot:
Explorius
Exploriuksen myöntää stipendejä etenkin nuoremmille opiskelijoille vaihto-oppilasvuotta varten. Tätä stipendiä varten opiskelijan tulee olla 15-18 -vuotias.
Kilroy Foundation
Kilroy Foundation jakaa apurahoja, joiden turvin tuetaan nuorten opiskelua laaja-alaisesti. Apurahoja jaetaan kaksi kertaa vuodessa.
University Recruiting Agency
URA auttaa löytämään sopivan yliopiston Yhdysvalloissa sekä hakemaan kandidaatin tutkinnon lukukausimaksuja pienentävää stipendiä.
Akateemisesti tai urheilullisesti erittäin lahjakkaiden on mahdollista hakea stipendiä, joka kattaa lukuvuosimaksut kokonaan. Urheilustipendejä myöntävät valmentajat tekevät suurimmaksi osaksi päätöksensä perustuen hakijan urheilulliseen tasoon. Kilpailu stipendeistä on kova ja jaettavien stipendien määrä riippuu aina oppilaitoksesta ja sen urheilujoukkueista. Akateemisten stipendien myöntäminen perustuu hakijan SAT/ACT -testien tuloksiin sekä jatkossa opintomenestykseen vuosi kerrallaan kyseisessä koulussa.
Hakijan kannattaa lukea kohdeyliopiston kotisivuilta lisätietoja yliopiston tarjoamasta rahoituksesta ja sen hakemisesta.