Joka viides nuori kärsii jostain mielenterveyden häiriöstä. Ajoittaiset vaikeudet ja vastatuulet ovat osa elämää, ja jokainen meistä kohtaa joskus vaikeampia jaksoja ja tuntee olonsa huonoksi. Joskus raskas elämäntilanne saattaa kuitenkin kehittyä mielenterveyden häiriöksi.
Vaikka nuorten keskuudessa kynnys puhua mielenterveyden ongelmista on madaltunut, aiheen ympärillä on yhä häpeää ja vääriä olettamuksia. Mielenterveysongelmat eivät aina näy päällepäin, ja on tärkeää ymmärtää, että kenen tahansa mielenterveys voi järkkyä.
Mutta miten omaa mielenterveyttä ja jaksamista voisi ylläpitää? Mistä tietää, että ammattiavun hakeminen voisi olla paikallaan, ja mistä sitä saa? Kysyimme 5 kysymystä opiskelijan mielenterveydestä Mieli ry:n asiantuntijapsykologi Juho Mertaselta. Lue alta Juhon vastaukset, ja opi lisää mielenterveydestä!
1. Miksi mielenterveydestä on tärkeää pitää huolta?
Mielenterveys on muutakin kuin ongelmien poissaoloa: hyvään mielenterveyteen kuuluu mukavia tunteita ja kyky elää itsensä näköistä elämää. Mielenterveys luo pohjan ihmisen kokonaishyvinvoinnille yhdessä fyysisen toimintakyvyn kanssa. Hyvä mielenterveys mahdollistaa esimerkiksi vastavuoroiset ihmissuhteet, uusien asioiden tehokkaan oppimisen ja muun elämästä nauttimisen. Mielenterveyden vahvistaminen helpottaa myöhempien stressaavien elämäntilanteiden kanssa pärjäämistä.
2. Miten mielenterveys voi pettää?
Yleisimpiä mielenterveyden ongelmia ovat alhainen mieliala, uniongelmat sekä erilaiset pelot ja ahdistukset. Miltei jokainen kohtaa näitä vähintään lievässä muodossa jossain vaiheessa elämäänsä, mutta sopivalla tuella ne helpottavat vähitellen. Jokaisen ihmisen hyvinvointi alkaa kärsiä, jos sitä kuormittavia asioita kertyy paljon, eikä käytössä ole voimavaroja, joiden turvin vaikeuksien kanssa pärjää.
3. Mitä tehdä, jos opiskelu ahdistaa ja stressaa liikaa ja tuntuu, ettei jaksa?
Ensin kannattaa pysähtyä pohtimaan, onko muistanut pitää huolta mielensä terveydestä esimerkiksi lepäämällä tarpeeksi ja harrastamalla liikuntaa. Myös ystävien kanssa voi pohtia, millaisilla keinoilla he ovat oloaan helpottaneet.
Jos omat ja kaverien keinot eivät riitä, on viisasta pyytää apua. Jos tuntuu, että opiskelukiireitä on liikaa, voi opettajien kanssa keskustella jonkun deadlinen siirtämisestä. Jokaisessa oppilaitoksessa on työntekijöitä, joiden tehtävä on tukea opiskelijoiden jaksamista ja opettajalta voi tarvittaessa kysyä, kehen juuri omassa koulussa voi olla yhteydessä. Mitä pidemmälle avun pyytämistä siirtää, sitä korkeammaksi kynnys yleensä nousee.
4. Millä keinoilla voi ylläpitää mielenterveyttään?
Mielenterveyttä tukee parhaiten arki, jossa niin sanotun mielenterveyden käden eri osiot ovat sopivassa tasapainossa. Tarvitsemme opiskelun lisäksi riittävästi lepoa, terveellistä ravintoa, läheisiä ihmissuhteita ja mukavaa liikuntaa. Lisäksi mielenterveyttä tukee mieluisa harrastus, jossa kokee onnistumisia. Koska opiskelu kuormittaa aivoja, on uni erityisen tärkeää hyvinvoinnille. Opitut asiat painuvat pitkäkestoiseen muistiin vasta nukkuessa, ja esimerkiksi liikunnan vähyys ja alkoholi heikentävät unta.
Hyvä opiskelutekniikka tukee mielenterveyttä. Aivomme toimivat nimittäin parhaiten silloin, kun keskitymme yhteen asiaan kerrallaan. Opiskeleminen kannattaa suunnitella niin, että lukemiselle pyhitettynä aikana kännykät ja muut häiriötekijät ovat mahdollisimman vähissä. Moni käyttää Pomodoro-tekniikkaa, jossa keskitytään 25 minuuttia kerrallaan ja pidetään tauko ennen seuraavaa ponnistusta. Kun kalenteriinsa suunnittelee erilliset ajat velvollisuuksille ja lepäämiselle, ei vapaa-ajalla tarvitse pohtia tekemättömiä tehtäviä, vaan voi keskittyä rentoutumiseen.
Lue lisää Pomodoro-tekniikastaLue lisää unen merkityksestä opiskelijalle
5. Mitkä ovat varoitusmerkkejä siitä että olisi hyvä puhua ammattilaiselle tai hidastaa tahtia?
Jokainen ihminen on ainutlaatuinen, joten myös varoitusmerkit ovat yksilöllisiä. Aina, kun omassa tai kaverin jaksamisessa huomaa muutoksia, on hyvä pysähtyä kysymään ”mitä kuuluu?”. Yleisiä mielen pahoinvoinnin merkkejä ovat muun muassa vaikeus olla toisten ihmisten seurassa ja voimakkaan kielteiset ajatukset itsestä, toisista ihmisistä tai maailmasta. Myös nukkumisvaikeudet, väsyneisyys, jännittäminen, erilaiset fyysiset kivut ja ärtymisen tunteet voivat olla mielen viestejä siitä, että kaikki ei ole hyvin.
Mistä saa apua?
Nuorten Mielenterveystalo, MIELI ry:n kriisipuhelin, Sekaisin-chat, Mielenterveyden keskusliitto
Lähteet: Mieli ry, Yle.fi
(Haastattelu on alunperin julkaistu vuonna 2019)