Mikä uusi lukiolaki?

Olet ehkä kuullut puhuttavan uudesta lukiolaista, mutta mitä siitä pitäisi oikeastaan tietää? Millaisia muutoksia lukio-opiskeluun on luvassa? Listasimme ylös lyhyesti, mistä on kyse. 

Olet ehkä kuullut puhuttavan uudesta lukiolaista, mutta mitä siitä pitäisi oikeastaan tietää? Millaisia muutoksia lukio-opiskeluun on luvassa? Listasimme ylös lyhyesti, mistä on kyse.

Mitä ja milloin?

Hallitus päätti lukiokoulutuksen uudistamisesta kevään 2017 puoliväliriihessä, ja eduskunta hyväksyi uuden lain kesäkuussa 2018. Uusi laki tulee voimaan 1.8.2019. Uuden lain voimaiset opetussuunnitelmat tulevat käyttöön syksyllä 2021. Ylioppilaskirjoituksissa kokelaiden asema paranee jo syksyllä 2019. 

Miksi?

Uudistuksen tavoitteena on parantaa lukiokoulutuksen vetovoimaa sekä laatua. Lukio tarjoaa jatkossa oppiainerajat ylittävää osaamista, jonka seurauksena lukiosta valmistuvilla on aiempaa laajempi yleissivistys.

Lukiolaiset saavat uudistuksen myötä paremmat valmiudet jatko-opintoihin, työelämään ja kansainvälisyyteen. Suomi on menettänyt kärkipaikkansa koulutustasovertailussa, ja tilanne halutaan korjata opintojen laatua parantamalla.

Paremmat valmiudet jatko-opintoihin aiotaan saavuttaa yhteistyössä korkeakoulujen kanssa. Kun korkeakouluopintoja valotetaan jo lukioaikana, alanvalinnan uskotaan helpottuvan ja välivuosien vähenevän. Yhteistyö tarkoittaa käytännössä sitä, että osa lukiokoulutuksen oppimäärän opinnoista tullaan järjestämään yhteistyössä korkeakoulujen kanssa. Nämä ”kurkistuskurssit” tarjoavat lukiolaisille esimakua korkeakouluopinnoista.

Siis, mitä tapahtuu?

Nykyisestä kurssimitoituksesta luovutaan, ja opintojaksoja voi koostaa joustavammin. Käytännössä tämä voisi tarkoittaa vaikkapa sitä, että samalla opintojaksolla opiskellaan ilmastonlämpenemistä kemian, biologian, yhteiskuntaopin ja kuvataiteen näkökulmista. Tällaiset temaattiset opinnot kehittävät nimenomaan laaja-alaista osaamista.

Ennen puhuttiin kursseista, jatkossa korkeakouluopintojen tapaan opintopisteistä. Yksi kurssi tulee olemaan kahden opintopisteen arvoinen, ja lukiotutkinnon laajuus on nuorille 150 opintopistettä.

Uudistuksen myötä lukiolaisille tarjotaan parempia tukipalveluja – lisää henkilökohtaista opinto-ohjausta ja tarvittaessa erityisopetusta. Ylioppilaskirjoituksissa arvosanoja saa korottaa niin monta kertaa kuin haluaa. Tämän toivotaan vähentävän kokelaiden stressiä. Paljon on uutisoitu lukiolaisten uupumisesta ja stressistä, joten näille muutoksille on todellinen tarve.

Mites ylioppilaskirjoitukset muuten?

No, se onkin sitten oma juttunsa. Ylioppilaskirjoitukset ovat jo käyneet läpi melkoisen mylleryksen, kun kirjoitukset ovat muuttuneet digitaalisiksi.

12.2.2019 eduskunta hyväksyi uuden lain ylioppilastutkinnosta. Laki tulee voimaan 1.8.2019, ja osa muutoksista koskee jo syksyn 2019 tutkintoa. Uuden lain myötä lukihäiriön, sairauden tai vamman ja vieraskielisyyden huomioon ottamista koskevat määräykset uudistetaan.

Kokeen uusimismahdollisuuksia lisättiin jo aiemmissa lakimuutoksissa, ja ne tulevat voimaan syksyn 2019 tutkinnosta lähtien. Hyväksytysti suoritetun kokeen saa tosiaan uusia rajoituksetta. Laki koskee myös niitä, jotka ovat kirjoittaneet ennen uuden lain voimaantuloa.

Tutkinnon ollessa kesken hylätyn kokeen saa uusia kolme kertaa (aiemman kahden kerran sijaan) hylätyn arvosanan saamista välittömästi seuraavina kolmena tutkintokertana. Tämänkin toivotaan vähentävän lukiolaisten kokemaa stressiä.

Lähteet: Opetus- ja kulttuuriministeriö, Yle, SLL, Ylioppilastutkinto.fi


Mainokset