Muistisairaiden hoitoon kaivataan osaavia ammattilaisia

Suomessa on yli 190 000 muistisairasta, ja heillä kaikilla on oma tarinansa. Pyysimme kahta alan asiantuntijaa kertomaan, mitä työ vaatii ja millaista osaamista alalla tarvitaan.

Julkaistu 9.1.2019 Koulutusliitteessä

Muistisairaiden hoitoon kaivataan osaavia ammattilaisia

TEKSTI: Emma Niemi KUVA: Dreamstime

Muistisairaiden hoitoon kaivataan osaavia ammattilaisia

Suomessa on yli 190 000 muistisairasta, ja heillä kaikilla on oma tarinansa. Alan ammattilaisen on ymmärrettävä muistisairautta sairastavien erityistarpeet. Pyysimme kahta alan asiantuntijaa kertomaan, mitä työ vaatii ja millaista osaamista alalla tarvitaan.

– Muistisairaanhoidossa työskentelevä voi olla taustakoulutukseltaan lähihoitaja tai muu terveyden- ja sosiaalihuollon osaaja, kuten sairaanhoitaja, terveydenhoitaja, sosionomi tai geronomi, kertoo työikäisten muistisairaiden hoito- ja palvelujärjestelmän asiantuntija Mari Luonsinen Muistiliitosta.

– Sosiaali- ja terveysalan peruskoulutuksen lisäksi tulee olla riittävä määrä lisä- ja täydennyskoulutusta muistisairauksista ja niiden hoidosta, linjaa Suomen Psykologisen Instituutin johtaja Raul Soisalo.

Erityisen tärkeää on kohtaamisen halu ja taito

Alan ammattilaisen on ymmärrettävä, miten muistisairaudet vaikuttavat ihmisessä. Muistisairaus ei ole normaalia ikääntymistä, ja eri muistisairaudet vaikuttavat ihmisen käyttäytymiseen eri tavoin. Toinen muistisairaus alkaa lähitapahtumamuistin heikkenemisellä, kun toisessa alkuoireina esiintyy monenlaista käyttäytymismuutosta, mutta muisti voi pelata hyvin pitkän tovin.

– Kanssakäyntiä helpottaa, kun tietää mikä osa ihmisen käyttäytymisestä on muistisairauden myötävaikuttamaa ja mikä tilannetekijöistä johtuvaa, Soisalo korostaa.

– Tärkeintä työssä on aito kohtaamisen halu ja taito. Ihannetilanteessa työntekijä on motivoitunut hoitamaan ja kohtaamaan juuri muistisairaita, ja on perehtynyt aiheeseen lisäkoulutuksessa. Validaatio- ja Tunteva-menetelmät on todettu erityisen toimiviksi muistisairaiden hoitotyössä, sanoo Luonsinen.

– On vaikea olla motivoitunut tekemään työtä, jota ei osaa. Kun osaaminen on ajan tasalla, hoito sujuu ja kiukkuisia asiakkaita on vähemmän. Motivaatiota voi oppia, jos saa oikeanlaista koulutusta, Soisalo sanoo.

Osaavaa työntekijää työ palkitsee

Alan työntekijöitä löytää mm. kotihoidosta, kuntoutuksesta, hoito- ja hoivakodeista sekä palvelukeskuksista, seniorineuvoloista ja muistipoliklinikoilta. Yleensä työskennellään esimerkiksi lähihoitajana tai sairaanhoitajana. Muistisairaanhoitoon erikoistuneiden työntekijöiden ammattinimikkeitä ovat muistihoitaja, muistikoordinaattori, palveluohjaaja sekä psykogeriatrinen hoitotyön valmentaja.

– Alalla työskentelee valtavasti hyviä ja innostuneita osaajia, joiden osaaminen saisi olla enemmän esillä. Osaajia kaivataan kuitenkin lisää ja koulutusta tarvitaan ihan joka sektorille. On tärkeää, että esimerkiksi akuuttihoidossa, päivystyksessä ja hammashoidossa on osaamista muistisairaan ihmisen kohtaamiseen, sanoo Luonsinen.

– On huolestuttavaa, että muistisairauksien Käypä hoito -suosituksia ei tunneta riittävän hyvin. Osaavaa työntekijää työ palkitsee. Osaamaton hoitaja kohtaa enemmän hankalia tilanteita ja voi siksi kyynistyä, Soisalo muistuttaa.

Luonsinen kertoo, että muistisairaiden määrän ennustetaan kolminkertaistuvan vuoteen 2050 mennessä.

– Työikäisiä muistisairaita on tällä hetkellä yli 7000, ja määrä vain kasvaa työurien pidentyessä. Heidän hoitonsa ei ole samanlaista kuin 80-vuotiaiden muistisairaiden, Luonsinen muistuttaa.

– Työikäisellä muistisairaus tyypillisesti alkaa ja voi edetä vuosiakin ilman, että muistissa esiintyisi kovinkaan pahoja ongelmia. On voitu oireilla psyykkisesti ja päädytty esimerkiksi masennuksen, ahdistuneisuuden tai persoonallisuusmuutosten vuoksi psykiatrisen hoidon piiriin. Muistisairausdiagnoosi ja sen mukainen asiallinen hoito voi työikäisillä viivästyä, summaa Soisalo.

Suomen Psykologinen Instituutti kouluttaa osaajia

Suomen Psykologinen Instituutti järjestää näyttöön perustuvaa ammatillista lisä- ja täydennyskoulutusta sosiaali- ja terveysalan, kasvatus- ja opetusalan, ohjauksen ja neuvonnan alan, asiakaspalvelun ja johtamisen ammattilaisille. Valikoimassa on sekä lyhyitä täsmäkoulutuksia että pidempiä pätevöittäviä koulutuskokonaisuuksia.


Suomen Psykologinen Instituutti:

  • Muistihoitajan ammatillinen pätevyyskoulutus: Suomen vaativin ja suosituin muistihoitajakoulutus – jo 600 koulutettua muistihoitajaa (kesto: 1 vuosi)
  • Muistikoordinaattorin / Psykogeriatrisen hoitotyön valmentajan koulutusohjelma
  • Muistisairaan haitallisten käytösoireiden arviointi ja hoito: koulutuksessa perehdytään voimassa oleviin hoitosuosituksiin, joita noudattamalla työmukavuus kasvaa
  • CERAD- ja MoCa-testaajan koulutukset
  • Lue lisää: www.geropsyk.fi, www.muistihoitaja.fiwww.psyk.fi
  • Nettipalvelu, jossa kuka tahansa voi arvioida oman tai läheisensä tilanteen, mikäli epäilee muistisairautta: www.dementiaako.fi sekä www.muistisairaus.com

Mainokset