UKK – Usein kysytyt kysymykset

Hei,

Kiitos kysymyksestä! 😊

Voit hyödyntää korkeakoulututkintoasi, kun haet yliopistoon Suomessa. Tutkinto voi antaa sinulle hakukelpoisuuden tiettyihin ohjelmiin, etenkin terveysalan tai sosiaalialan koulutukset voivat olla AMK-tutkinnollesi soveltuvia. Saatat kuitenkin tarvita tutkinnon tunnustamispäätöksen, jotta voit hakea opiskelemaan yliopistoon Suomessa. Tutkinnon tunnustamisesta voit lukea tarkemmin opetushallituksen sivuilta!

Yliopistojen hakukriteerit vaihtelevat eri tutkinto-ohjelmissa, joten kannattaa tarkistaa sen alan vaatimukset, jolle haet. Monilla yliopistoilla on lisäksi tarjolla esimerkiksi täydentäviä opintoja, jotka valmistavat yliopisto-opintoja varten. Kannattaa olla myös yhteydessä yliopistojen hakijapalveluihin, jotka voivat antaa tarkkaa tietoa sekä tarkat ohjeet tilanteeseesi! 😊

Ystävällisin terveisin

Linda, studentum.fi

Hei,

Kiitos kysymyksestä! 😊

Voit hakea opiskelemaan lähihoitajaksi ja sen jälkeen hakea opiskelemaan yliopistoon lääkäriksi. Toisen asteen tutkinto, eli sinun tapauksessasi lähihoitajan opinnot, tulee kuitenkin olla täysin suoritettu ennen yliopistoon hakemista! Yliopistoon haetaan sekä ylioppilastodistuksella että pääsykokeilla, eli halutessasi voit lähihoitajan opintojen ohella suorittaa esimerkiksi kaksoistutkinnon ja pyrkiä näin sisään ylioppilastodistuksella tai vaihtoehtoisesti lähteä lähihoitajan opintojen jälkeen hakemaan pääsykokeilla lääketieteelliseen. 😊

Ystävällisin terveisin

Linda, studentum.fi

Hei,

Kiitos kysymyksestä! 😊

Sinun ei ole pakko kirjoittaa pitkää matematiikkaa ylioppilaskirjoituksissa, jos haluat yliopistossa opiskella biologiaa. Jos haet opiskelemaan todistuksella, todistuspisteet lasketaan kaikkien ylioppilastutkintojesi arvosanojen perusteella. Pitkästä matematiikasta saa paremmat pisteet kuin lyhyestä, mutta tosiaan sen kirjoittaminen ei ole pakollista ja lyhyt matematiikka käy aivan yhtä hyvin. 😊

Todistusvalinnan pisteytyksessä voit saada pisteitä enintään viidestä aineesta, jotka ovat äidinkieli, biologia, matematiikka (pitkä tai lyhyt) sekä kaksi sinulle parhaimmat pisteet tuottanutta ainetta. Helsingin yliopistossa biologian opiskelulle kynnyehtona on biologian suorittaminen vähintään arvosanalla C ja kemia tulee olla suoritettuna hyväksytysti. Muuten näitä kynnysehtoja ei ole. Voit täältä tarkastella esimerkiksi pistetaulukkoja!

Jos haet valintakokeella, ei ylioppilastodistuksen arvosanoilla ja niistä muotoutuvilla pisteillä ole väliä, kunhan olet valmistunut toiselta asteelta. Opintopolussa kerrotaan valintakokeen perustuvan lukion opetussuunnitelman mukaisiin biologian pakollisiin opintoihin ja valtakunnallisiin opintoihin. Opintopolusta voit myös lukaista enemmän valintakokeista sekä valintaperusteista.

Tsemppiä hakuihin! 😊

Ystävällisin terveisin

Linda, studentum.fi

Hei,

Kiitos kysymyksestä! 😊

Yleisesti ottaen, jos olet saanut opiskelupaikan, vastaanottanut sen ja ilmoittautunut siten myös opiskelijaksi, opinto-oikeutesi ei pitäisi päättyä vain siksi, että et ole heti opintoja aloittanut. Tarkastaisin kuitenkin oppilaitoskohtaisesti säännöt ja käytännöt tähän liittyen, sillä niissä voi olla joitain tiettyjä ehtoja poissaololle. Suosittelisin siis tilanteessasi jo ennestään olemaan yhteydessä mahdollisesti hakemiisi oppilaitoksiin ja tarkastamaan heidän käytäntönsä.

Jos nuo sääntömuutokset tosiaan tulevat voimaan vuonna 2026, ei niiden pitäisi koskea jo myönnettyjä opiskelupaikkoja. Suosittelen silti kuitenkin keskustelemaan asiasta suoraan oppilaitoksen kanssa, joko näin etukäteen tai viimeistään silloin, kun opiskelupaikat julkaistaan. 😊

Ystävällisin terveisin

Linda, studentum.fi

Hei,

Kiitos kysymyksestä! 😊

Neuropsykologi on psykologiaan ja neurotieteisiin kuuluva tieteenala, joka tutkii aivojen ja ihmisen toiminnan välisiä yhteyksiä. Neuropsykologi voi työllistyä esimerkiksi sairaalassa neurologian osastolla ja poliklinikalla, neurologisilla kuntoutusosastoilla, kuntoutuslaitoksissa, terveydenhoitoalan yrityksissä sekä yksityisinä ammatinharjoittajina. Neuropsykologi voi myös työskennellä sairaalan psykiatrian yksikössä.

Neuropsykologian koulutus antaakin valmiudet sekä lasten, nuorten että aikuisten kanssa työskentelyyn neuropsykologisia palveluita tuottavissa yksiköissä erikoissairaanhoidossa, perusterveydenhuollossa ja yksityissektorilla. Neuropsykologilla on siis monia muitakin mahdollisia työtehtäviä kuin tutkija.

Neurotieteiden opiskelu tarjoaa vahvan pohjan esimerkiksi yksityisen tai julkisen sekotrin asiantuntijatehtäviin ja työpaikkoihin, joissa tieteellisen lähestymistavan tunteminen on hyödyksi. Lisäksi neurotieteen tutkinto antaa hyvät valmiudet tieteellisen viestinnän puolelle työllistymiseen. Täältä voit lukea lisää juuri neurotieteiden opiskelusta ja eri uramahdollisuuksista! 😊

Ystävällisin terveisin

Linda, studentum.fi

Hei,

Kiitos viestistä! 😊 Tosiaan, Suomessa ei suoraan voi opiskella meribiologiaa, mutta esimerkiksi Åbo Akademi järjestää ympäristö- ja meribiologian opintoja. Helsingin yliopistossa, Itä-Suomen yliopistossa sekä Jyväskylän yliopistossa on mahdollista opiskella ympäristötieteitä, biologiaa tai biotieteitä. Lisätietoa löydät täältä. Kannattaa myös tutustua opintojen sisältöihin, sillä yksittäisiä meribiologiaa käsitteleviä kursseja voi olla. Suosittelen myös ottamaan suoraan yhteyttä yliopistoihin mahdollisten lisäkysymysten kanssa!

Meribiologiaa voi opiskella ulkomailla, muun muassa Iso-Britanniassa, Yhdysvalloissa, Australiassa ja Espanjassa. Täältä voit löytää lisää informaatiota meribiologian opinnoista ulkomailla. Nämä ovat lähtökohtaisesti kandidaatintutkintoja. Maisterin tutkinnon meribiologiasta voi opiskella juuri esimerkiksi Ruotsissa tai Hollannissa. Näistäkin löytyy lisää tietoa täältä! Voit esimerkiksi opiskella kandidaatin Suomessa vastaavalta alalta ja jatkaa sitten ulkomaille maisteriohjelmaan, tai hakea alusta asti ulkomaille opiskelemaan meribiologiaa. 

Tsemppiä opintojen loppuun! 😊

Ystävällisin terveisin

Linda, studentum.fi

Hei,

Kiitos kysymyksestä! :) 

Ylioppilaslautakunnan ohjeistuksessa sanotaan, että uusinta tulisi tehdä siinä lukiossa, jossa on aikoinaan tutkinnon suorittanut tai asuinpaikkaasi lähimpänä olevassa lukiossa. Kokeen voi siis myös tehdä toisessa lukiossa.

Lisätietoja kannattaakin kysellä asuinpaikkakuntasi lukioista ja tiedustella heiltä, miten ilmoittaudut kokeisiin korottamista varten. Mahdollisten lisäkysymysten kanssa kannattaa myös olla yhteydessä Ylioppilaslautakuntaan! :)

Ystävällisin terveisin

Linda, studentum.fi 

Hei,

Kiitos kysymyksestä! :) 

Suomessa kriminologiaa voi opiskella Tampereen, Itä-Suomen, Helsingin sekä Turun yliopistoissa. Tampereella kriminologialle ja kriminaalipolitiikalle on oma maisteriohjelmansa, Helsingissä kriminologian opinnot ovat yksi sosiaalitieteiden maisteriohjelman opintosuunnista. Itä-Suomessa kriminologian perusopintoja on mahdollista opiskella avoimen yliopiston kautta ja Turussa kriminolgoian opinnot ovat osana oikeustieteitä. Opinnoista voit lukea lisää esimerkiksi täältä. 

Kriminologi on sosiaalitieteiden ammattilainen, joka voi työskennellä niin valtiolla kuin yksityisellä sektorilla. Kriminologia tutkii rikollisuutta ja siihen kohdistuvia reaktioita. Kriminologian opinnot antavat valmiudet asiantuntija– ja johtotehtäviin, jotka liittyvät turvallisuuden kehittämiseen ja rikoksentorjuntaan julkisella ja yksityisellä sektorilla sekä järjestöissä – paikallisesti, kansallisesti ja kansainvälisesti.  Kriminologi voi työllistyä muun muassa keskusrikospoliisille, suojelupoliisille, sisä- ja oikeusministeriöön sekä rikosseuraamuslaitokselle. Kriminologian opiskelua voi jatkaa esimerkiksi Helsingin yliopiston sosiaalitieteiden tohtoriohjelmassa.

Tampereella maisteriohjelmaan valitaan enintään 2 opiskelijaa, Helsingissä kriminologian opintosuuntaan valitaan enintään 3 uutta opiskelijaa. Pohjalla tulee olla suoritettuna pohjakoulutus, esimerkiksi alempi korkeakoulututkinto tai ammattikorkeakoulututkinto. Lisäksi suoritettuna tulee olla tietty määrä tieteenalan opintoja. Tarkemmista hakukriteereistä voit lukea esimerkiksi opintopolusta tai Kriminologian opiskelijoiden ainejärjestön sivuilta. Tutkinto kestää 2 vuotta. :) 

Ystävällisin terveisin

Linda, studentum.fi 

Hei,

Kiitos kysymyksestä! 😊

Yleisesti ottaen sosiaaliohjaajan työtehtävät lastensuojalussa liittyvät käytännön tasolla perheiden ja lasten tukemiseen. Sosiaaliohjaaja voi esimerkiksi tavata perheitä ja lapsia kotona tai muualla, tukea vanhempia ja auttaa lapsia arjen haasteissa. Laitostyössä sosiaaliohjaajan tehtävät keskittyvät lasten ja nuorten ohjaamiseen ja sitä kautta heidän päivittäisten asioiden hoitamiseen ja tukemiseen. Sosiaaliohjaaja voi esimerkiksi vastata koulunkäynnin tukemisesta ja arjen rutiinien ylläpitämisestä.

Sosiaalityöntekijän parina sosiaaliohjaajan työtehtävät tukevat sosiaalityöntekijän tekemiä päätöksiä. Sosiaaliohjaaja kuitenkin keskittyy asiakasperheiden käytännön tukemiseen siinä missä sosiaalityöntekijä on vastuussa juridisista päätöksistä ja hallinnon puolesta. Sosiaaliohjaajalle tämä tarkoittaa muun muassa sitä, että hän neuvoo vanhempia kasvatukseen liittyvissä asioissa tai helpottaa lasten arkea ohjauksen ja tuen avulla. Sosiaaliohjaaja osallistuu usein tapaamisiin ja raportoi niistä eteenpäin sosiaalityöntekijälle.

Sosiaaliohjaaja on siis tärkeä tuki lastensuojelun arjessa, vaikka ei vastaakaan juridisista päätöksistä. Yksityiskohtaisemmin voit lukea aiheesta lisää esimerkiksi täältä , Suomi.fi:n sivuilta tai THL:n sivuilta. 😊

Ystävällisin terveisin

Linda, studentum.fi

Hei,

Kiitos kysymyksestä! 😊

Lääkärin ammattiin vaaditaan lääketieteen lisensiaatin tutkinto, jonka suorittaminen kestää lähtökohtaisesti aina noin 6 vuotta. Lyhyimmillään opiskeluaika on siis tuon 6 vuotta, mutta Euroopassa jotkut opintojen osat voivat olla suoritettavissa nopeammin sairaanhoitajan taustakoulutuksella. Käsittääkseni lääketieteellisen opinnot tulee kuitenkin suorittaa, enkä valitettavasti löytänyt tietoa siitä, onko olemassa varsinaista sairaanhoitajasta lääkäriksi -ohjelmaa.

Lääketieteellisten opintojen kieli voi riippua opiskelumaasta tai itse oppilaitoksesta. Englanti on hyvin yleinen opetuskieli, etenkin kansainvälisissä tai yksityisissä kouluissa Euroopassa sekä tietysti esimerkiksi Yhdysvalloissa. Kuitenkin osassa Euroopan maista paikallista kieltä tulisi osata tai ainakin opiskella, sillä harjoittelun yhteydessä sitä voidaan tarvita. Ruotsissa taas opiskelukieli lääketieteellisessä on ruotsi.

Suurimmassa osassa ulkomaisista oppilaitoksista opiskelijat maksavat lukukausimaksuja, jotka vaihtelevat kohdemaan, oppilaitoksen ja koulutusohjelman mukaan. Opintoihin on tietyin ehdoin mahdollista hakea Kelan myöntämää opintotukea Suomesta, mutta se ei yksin riitä kattamaan usein korkeistakin lukukausimaksuista aiheutuneita kustannuksia. Opintojen hinta riippuu siis siitä, missä maassa ja oppilaitoksessa opiskelet. Esimerkiksi Yhdysvalloissa opintojen lukukausihinta on huomattavasti korkeampi kuin suurimmassa osassa Euroopan maita. 

Useimmista ulkomaalaisista vaihtoehdoista puuttuu varsinainen lääketieteellisen pääsykoe, jollainen esimerkiksi Suomessa on. Sisäänpääsyyn vaaditaan kuitenkin erinomaisia arvosanoja, kriittistä lukutaitoa, matemaattisia taitoja sekä kirjoitustaitoa. Kielitaidon tulee olla riittävä ja usein englanninkieliseen opetukseen hakevan opiskelijan täytyykin osoittaa kielitaitonsa suorittamalla jokin kansainvälisesti hyväksytty kielitesti. 

Mikäli sinulla on tähtäimessä jokin tietty kohdemaa ja yliopisto, johon haluaisit hakea, suosittelisin sinua ottamaan suoraan yhteyttä kyseisen yliopiston hakutoimistoon ja kysymään heiltä tarkempia tietoja asiaan liittyen. 😊

Ystävällisin terveisin

Linda, studentum.fi