Koulutusala
Koulutustyyppi
Paikka

Kysymyksiä ja vastauksia - Sivu: 1

Kysymyksiä ja vastauksia

Täällä voit lukea kysymyksiä ja vastauksia opiskelun eri aloilta. Toivomme, että osiosta muodostuu arvokas tietopohja sinulle, jolla on kysymyksiä tai muita ajatuksia peruskoulun jälkeiseen kouluttautumiseen liittyen!

Viimeisimmät kysymykset ja vastaukset



18 marras 2016
Hakuvaatimukset yliopistoon
Hei! Valmistuin lukiosta keväällä 2016 ja olen nyt viettänyt välivuotta. Haluaisin syksyllä opiskelemaan ja olen kiinnostunut kemian opinnoista Helsingin yliopistossa. Helsingin yliopiston sivuilla kuitenkin kerrotaan että pääsykokeisiin ei pääse, jos on suorittanut ylioppilastutkinnon. Tarkoittaako se sitä että hakisin sisään ylioppilastodistuksella? Mitä tämä silloin tarkoittaa ja millaisia arvosanoja minulta vaadittaisiin yo-todistukselta ja onko muita keinoja päästä opiskelemaan kemiaa yliopistoon? En suoriutunut pitkänmatematiikan ja kemian kirjoituksista loistavasti motivaatopulan takia,mutta ainakin kemian voisin ja pystyisin käydä korottamassa jos siitä olisi hyötyä? Tarvitseeko pitkästä matematiikasta millaista tulosta? En oikein löytänyt selvää ja suoraa tietoa asiasta mistään.

Vastaus

Hei!

Kiitos kysymyksestäsi. Kemian koulutus sisältyy kevään yhteishakuun, jolloin haetaan osoitteessa opintopolku.fi. Yleensä yhteishaussa valinta perustuu valintakokeeseen ja/tai ylioppilastutkinnon arvosanoihin. Tällöin sinun on mahdollista päästä sisään pelkän valintakokeen perusteella. 

Tsemppiä koulutukseen hakeutumiseen!

Ystävällisin terveisin,

Anssi, Studentum.fi

06 marras 2016
Yliopisto vai ammattikorkeakoulu
vielä kysyisin sellaista että kun olen miettinyt aika paljon Bachelor of Business Administration, International Business ja kauppatieteiden välillä, että minkälaisiin työtehtäviin kummastakin yleensä päätyy ja kumpi olisi parempi vaihtoehto. Minkälaisia eroja itse opiskelussa on? En osaa valita kumpaan kannattaisia hakea amk vai yliopisto. Arvostetaanko yliopistotutkintoa enemmän?

Vastaus

Moikka!

Monet puntaroivat valintaa ammattikorkeakoulun ja yliopiston välillä. Yliopisto-opiskelu on AMK:ta teoreettisempaa, laajempaa ja pyrkii ohjaamaan opiskelijaa itsenäiseen ajatteluun. AMK:n hienous taas on käytännönläheinen oppiminen.

Yliopistossa opinnot kestävät noin viisi vuotta (kandi 180 op 3v. + maisteri 120 op 2 v.), ja opiskelija määrittelee itse sekä oman opiskelutahtinsa että opiskelemansa aineet. Vaikka koulutus onkin teoreettista, ei opiskelu ole pelkkää tentteihin lukua ja luennoilla istumista, sillä erilaisia ryhmätöitä ja seminaareja löytyy myös joka lähtöön.

Ammattikorkeakouluopintojen laajuus on 210–270 op:tä ja opiskeluaika yleensä 3,5–4,5 vuotta. Opiskelijalla ei ole yhtä paljon valinnanvapautta lukujärjestyksen suhteen kuin yliopistossa, sillä pohja tulee yleensä valmiina. Kuten sanottua, opinnot ovat  käytännönläheisiä – ryhmätöitä ja kontaktiopetusta suositaan yliopistoa enemmän. AMK:ssa suoritetaan myös pakollisena osana opintoja harjoittelujakso, josta opiskelija saa työelämäkontakteja ja pääsee soveltamaan oppimaansa teoriaa käytäntöön. Sekä yliopistossa että ammattikorkeakoulussa opintoihin voi sisällyttää itseä kiinnostavia opintoja muilta tieteenaloilta.

Kauppatieteilijät ja liiketalouden opiskelijat voivat kilpailla samoista työpaikoista; molemmat tutkinnot mahdollistavat esimerkiksi tilitoimistossa, markkinointi- tai viestintäfirmassa työskentelemisen. Yliopistosta saat kuitenkin laajan teoreettisen tietopohjan, jota monet työnantajat eittämättä arvostavat paljon. Osa työtehtävistä, esimerkiksi korkeammat johto- ja asiantuntijatehtävät saattavat vaatia kauppatieteiden maisterin tutkinnon, joka näin ollen rajaa pois ammattikorkeassa opiskelleet. Toisaalta osassa työpaikoista saatetaan arvostaa AMK:n käytännönkokemusta. Kuitenkin loppupeleissä oma opinpolkusi, solmimasi kontaktit, kokemuksesi, persoonasi ja asenteesi vaikuttavat pitkälle siihen, millaisiin tehtäviin pääset.

Tsemppiä päätöksen tekoon! Terkuin

Emma/Studentum

06 marras 2016
Lukion jälkeen kauppakorkeaan?
Mihin voisin hakea lukion jälkeen? Nyt on puolet kirjoituksista takana ja niistä arvosanat tulevat olemaan suunnilleet E-M tasoa. Keväällä kirjoitan puolet. Kurssien keskiarvo on reippaasti yli 8. En tiedä mihin menisin ja kiinnostuksen kohteet ovat vielä hieman auki. Olen opiskellut paljon kieliä, mutta kieltenopettaja ei ole ainakaan tällä hetkellä kovin mielenkiintoinen vaihtoehto. Opiskelen lyhtyttä matematiikkaa. Haluaisin mielummin yliopistoon, kuin ammattikorkeaan, mutta mietityttä miten siellä pärjäisin, sillä minulla on lukihäiriö. Toivon myös etten joutuisi pitämään välivuotta ainakaan montaa vuotta peräkkäin. Tällä hetkellä kiinnostavalta vaihtoehdolta tuntuu kauppatieteellinen, mutta siitäkään en ole vielä täysin varma, kun tuntuu että en saa mistään kunnolla tietoa siitä ja minkälaisia vaatimuksia sinne on. Tuntuu että minulle sopivaa alaa ei ole olemassakaan.

Vastaus

Moikka!

Et ole lainkaan yksin pohdintojesi kanssa. Rehellisesti sanottuna läheskään meillä kaikilla ei ole sitä tiettyä alaa, jonne osaisimme pyrkiä tavoitteellisesti, vaan joudumme analysoimaan tarkemmin omia mieltymyksiämme ja kykyjämme. Olet päässyt kuitenkin jo tärkeään pisteeseen, eli tiedät haluavasi ennemmin yliopistoon. Hyvä, se on askel eteenpäin!

Arvosanasi ylioppilaskirjoituksista sekä keskiarvosi ovat niin vaikuttavia, että en näe mitään estettä sille, mikset pärjäisi yliopistossa. Joutuisit toki lukemaan tentteihin AMK:ta enemmän, mutta esimerkiksi kauppakorkeassa löytyy monista kurssikirjoista tiivistelmiä, ja pelkillä luentomateriaaleilla pärjää usein todella hyvin tenteissä. Monetkaan opiskelijat eivät lue kokonaisia kirjoja tentteihin, joten hurjaa lukumäärää ei kannata pelätä liikoja.

Olen itsekin opiskellut kauppakorkeassa, ja en laillasi tiennyt lukiossa, että mikä olisi se oma juttuni. Kauppakorkea tuntui kuitenkin avaavan ovia monelle eri alalle ja tehtävään. Mahdollisuuksien kirjo kiehtoi. Päätös oli paras mahdollinen, enkä ole joutunut katumaan, sillä kauppatieteen aineiden kirjosta löytyi minulle sopiva suunta. Näin ollen voisin kannustaa sinuakin hakemaan. Sanoit myös, että opiskelet kieliä, ja niistä on ehdottomasti hyötyä kauppatieteellisellä alalla! Lyhyen matematiikan lukeminen ei myöskään ole este hakemiselle tai opinnoissa pärjäämiselle.

Kauppakorkeaan pääsyyn ei ole sen kummempia vaatimuksia; kun olet suorittanut ylioppilastutkinnon ainut haaste sinun ja sisäänpääsyn välillä ovat pääsykokeet. Vinkiksi voisin antaa, että kun päätät ryhtyä luku-urakkaan kannattaa ryhtyä siihen täysillä. Silloin ei enää mietitä, että onko tämä sittenkään oikea päätös. Itse aloitin lukemisen kolme päivää ylioppilaskirjoitusten jälkeen. Luin kuutena päivänä viikossa 4-6 tuntia, ja pääsin sisään. Toki lukemisen määrä ja tarve riippuvat täysin ihmisestä. Kannattaa myös mennä valmennuskurssille, sillä siellä avataan tärkeitä käsitteitä, tehdään harjoitustehtäviä ja valmistaudutaan pääsykokeisiin.

Jos lukihäiriön ja pääsykoeurakan yhtälö askarruttaa, voi kauppakorkeaan, esimerkiksi Turkuun, hakea kansainvälisen liiketoiminnan linjan kautta, jossa sisäänpääsy muodostuu pääsykoepisteistä, ryhmähaastattelusta sekä pareittain tehtävästä kielihaastattelusta. Englannin kielestä saa yhden pisteen kun taas muista kielistä tulee lisäpisteitä. Näin sisäänpääsy ei ole pelkästään pääsykokeen varassa, vaan voit vaikuttaa myös muilla keinoilla. Kansainvälisen liiketoiminnan linjan haastatteluihin voi hakea juuri E:n - M:n ylioppilaskirjoituspapereilla. En löytänyt aivan tarkkaa tietoa, missä valintakriteerin raja menee, mutta luulen, että sinun papereillasi voisit päästä niin halutessasi.

Mahdottoman paljon tsemppiä niin hakemiseen kuin ylioppilaskirjoituksiinkin!

Terkuin

Emma/Studentum


Tilaa uutiskirje
Tilaa kuukausittain ilmestyvä uutiskirjeemme, niin saat ajankohtaista tietoa koulutusmaailmasta ja hakuajoista.
Hyödyllisiä linkkejä
Ammatinvalintatesti
Lisähaku
Erillishaku
Yhteishaku
Pääsykokeet
Studentum Roadshow
NAO ja ENO
Oppisopimuskoulutus
Haastattelut
Tietoa opoille