UKK – Ulkomaan opinnot
Etsi
Aihealue
Kysymyksiä
Viimeisimmät kysymykset aiheesta: UKK – Ulkomaan opinnot
Olen suorittanut ammattikorkeakoulututkinnon ulkomailla (ensihoitajaksi) ja olen kiinnostunut ensi vuonna opiskelemaan Suomessa yliopistossa. Onko mahdollista hyödyntää AMK tutkintoa hakuvaiheessa?
Hei,
Kiitos kysymyksestä! 😊
Voit hyödyntää korkeakoulututkintoasi, kun haet yliopistoon Suomessa. Tutkinto voi antaa sinulle hakukelpoisuuden tiettyihin ohjelmiin, etenkin terveysalan tai sosiaalialan koulutukset voivat olla AMK-tutkinnollesi soveltuvia. Saatat kuitenkin tarvita tutkinnon tunnustamispäätöksen, jotta voit hakea opiskelemaan yliopistoon Suomessa. Tutkinnon tunnustamisesta voit lukea tarkemmin opetushallituksen sivuilta!
Yliopistojen hakukriteerit vaihtelevat eri tutkinto-ohjelmissa, joten kannattaa tarkistaa sen alan vaatimukset, jolle haet. Monilla yliopistoilla on lisäksi tarjolla esimerkiksi täydentäviä opintoja, jotka valmistavat yliopisto-opintoja varten. Kannattaa olla myös yhteydessä yliopistojen hakijapalveluihin, jotka voivat antaa tarkkaa tietoa sekä tarkat ohjeet tilanteeseesi! 😊
Ystävällisin terveisin
Linda, studentum.fi
Hei,
Kiitos viestistä! 😊 Tosiaan, Suomessa ei suoraan voi opiskella meribiologiaa, mutta esimerkiksi Åbo Akademi järjestää ympäristö- ja meribiologian opintoja. Helsingin yliopistossa, Itä-Suomen yliopistossa sekä Jyväskylän yliopistossa on mahdollista opiskella ympäristötieteitä, biologiaa tai biotieteitä. Lisätietoa löydät täältä. Kannattaa myös tutustua opintojen sisältöihin, sillä yksittäisiä meribiologiaa käsitteleviä kursseja voi olla. Suosittelen myös ottamaan suoraan yhteyttä yliopistoihin mahdollisten lisäkysymysten kanssa!
Meribiologiaa voi opiskella ulkomailla, muun muassa Iso-Britanniassa, Yhdysvalloissa, Australiassa ja Espanjassa. Täältä voit löytää lisää informaatiota meribiologian opinnoista ulkomailla. Nämä ovat lähtökohtaisesti kandidaatintutkintoja. Maisterin tutkinnon meribiologiasta voi opiskella juuri esimerkiksi Ruotsissa tai Hollannissa. Näistäkin löytyy lisää tietoa täältä! Voit esimerkiksi opiskella kandidaatin Suomessa vastaavalta alalta ja jatkaa sitten ulkomaille maisteriohjelmaan, tai hakea alusta asti ulkomaille opiskelemaan meribiologiaa.
Tsemppiä opintojen loppuun! 😊
Ystävällisin terveisin
Linda, studentum.fi
Hei,
Kiitos kysymyksestä! 😊
Lääkärin ammattiin vaaditaan lääketieteen lisensiaatin tutkinto, jonka suorittaminen kestää lähtökohtaisesti aina noin 6 vuotta. Lyhyimmillään opiskeluaika on siis tuon 6 vuotta, mutta Euroopassa jotkut opintojen osat voivat olla suoritettavissa nopeammin sairaanhoitajan taustakoulutuksella. Käsittääkseni lääketieteellisen opinnot tulee kuitenkin suorittaa, enkä valitettavasti löytänyt tietoa siitä, onko olemassa varsinaista sairaanhoitajasta lääkäriksi -ohjelmaa.
Lääketieteellisten opintojen kieli voi riippua opiskelumaasta tai itse oppilaitoksesta. Englanti on hyvin yleinen opetuskieli, etenkin kansainvälisissä tai yksityisissä kouluissa Euroopassa sekä tietysti esimerkiksi Yhdysvalloissa. Kuitenkin osassa Euroopan maista paikallista kieltä tulisi osata tai ainakin opiskella, sillä harjoittelun yhteydessä sitä voidaan tarvita. Ruotsissa taas opiskelukieli lääketieteellisessä on ruotsi.
Suurimmassa osassa ulkomaisista oppilaitoksista opiskelijat maksavat lukukausimaksuja, jotka vaihtelevat kohdemaan, oppilaitoksen ja koulutusohjelman mukaan. Opintoihin on tietyin ehdoin mahdollista hakea Kelan myöntämää opintotukea Suomesta, mutta se ei yksin riitä kattamaan usein korkeistakin lukukausimaksuista aiheutuneita kustannuksia. Opintojen hinta riippuu siis siitä, missä maassa ja oppilaitoksessa opiskelet. Esimerkiksi Yhdysvalloissa opintojen lukukausihinta on huomattavasti korkeampi kuin suurimmassa osassa Euroopan maita.
Useimmista ulkomaalaisista vaihtoehdoista puuttuu varsinainen lääketieteellisen pääsykoe, jollainen esimerkiksi Suomessa on. Sisäänpääsyyn vaaditaan kuitenkin erinomaisia arvosanoja, kriittistä lukutaitoa, matemaattisia taitoja sekä kirjoitustaitoa. Kielitaidon tulee olla riittävä ja usein englanninkieliseen opetukseen hakevan opiskelijan täytyykin osoittaa kielitaitonsa suorittamalla jokin kansainvälisesti hyväksytty kielitesti.
Mikäli sinulla on tähtäimessä jokin tietty kohdemaa ja yliopisto, johon haluaisit hakea, suosittelisin sinua ottamaan suoraan yhteyttä kyseisen yliopiston hakutoimistoon ja kysymään heiltä tarkempia tietoja asiaan liittyen. 😊
Ystävällisin terveisin
Linda, studentum.fi
Olen seuraavanlaisessa tilanteessa:
Olen 2023 aloittanut ulkomaisessa yliopistossa kandidaatintutkinnon alalla x. Nyt kuitenkin ensimmäisen vuoden opiskelleena koen myös alan y erityisesti kiinnostavana. Alaa y näkisin järkevämmäksi opiskella Suomessa, eikä sille oikein mahdollisuutta ulkomailla. Siksi hain tämän vuoden 2024 yhteishaussa ensikertalaisuuteni nojalla ja minulle tarjotaan nyt tämän alan y opiskelupaikkaa.
Epäröin kuitenkin nyt alan y opiskelupaikan vastaanottamista, sillä tällä alan x opinnoissa olisi läsnäoloa vaativia kursseja vielä noin vuoden verran jäljellä, joka puoltaisi sitä, että tekisin niitä seuraavan vuoden ja vasta ensi vuonna 2025 hakisin, pääsisin ja ottaisin vastaan alan y opintopaikan uudelleen. Ja alan y opintopaikassa opintoja ei varsinaisesti tauottamaan pysty, ellei ole lakisääteinen syy (tosin ehkä voisi siten, että ottaisi paikan vastaan, ilmoittautuisi läsnäolevaksi, muttei suorittaisi opintoja mutta opintoaika kuluisi). Alan x opinnot pystyisin nyt max vuodeksi tauottamaan mitä todennäköisimmin.
Alan y paikan vastaanottamista juuri nyt tukisi kuitenkin vahvasti: 1. Hallituksen tuleva yhden opiskelupaikan sääntö ja 2. Pisterajojen mahdollinen nousu tälle alalle y entisestään, ennakoiden sitä kun 2026 sitten on jo uudet pistetaulukot tälle alalle, jotka antavat paljon enemmän pisteitä sellaisten oppinaineiden kirjottaneille, josta nyt saa hyvin vähän verrattain, eli uskoisin näiden hakijoiden nostavan pisterajoja ja kohti minun tuloksiani jo ensi vuonnakin.
Kohtaan 1. viitaten onkin sitten muutama iso kysymys: kun nyt ensikertalaisuuteenkaan ei ole vaikuttanut ulkomailla ottamani paikka ja opiskelemani vuosi, niin vaikuttaakohan tuo yhden opiskelupaikan sääntö sitten sellaiseenkaan tilanteeseen, jos ensi vuonna 2025 vasta hakisin, pääsisin ja yrittäisin kotimaista tutkintoa alalla y (kandi+maisteri) ottaa vastaan siten, että minulla olisi jo toinen ulkomainen tutkinto aloitettu 2023 tekeillä? Eli olisiko siinä rajanvetona nimenomaan, ettei voisi olla voimassa samaan aikaan kahta suomalaista tutkintoa, mutta voisi olla esim aikaisemmin otettu alan x tutkinto ulkomailla tekeillä ja sitten lisäksi ottaa uudistuksen jälkeen alan y tutkinnon kotimaasta?
Ja toisaalta on se huoli, että jos nyt 2024 varman päälle ottaisin tämän alan y tutkinnon (kandi+maisteri) vastaan ja pidän opintoni /paikkani ainakin jossakin määrin voimassa ulkomailla alalla x, niin voiko hallituksen uudistuksen myötä ensi vuonna 2025 tulla tilanne, jossa he (takautuvasti/taannehtivasti) vaativat, että luopuisin jo vastaanottamastani paikasta, siis jotenkuten taannehtivasti tuon uudistuksen vaikutus?
Kyseessä siis pohjimmiltaan kysymys siitä, kannattaisiko alan y opiskelupaikka ottaa vastaan tänä vai ensi vuonna (perusoletuksena toki taustalla, että pisteeni riittäisivät ensi vuonnakin)?
Kiitos!
Hei ja kiitos kysymyksistäsi!
Nykyinen yhden korkeakoulupaikan säännös ei koske ulkomaisia korkeakouluja. Voisi siis ajatella, ettei uusi yhden opiskelupaikan säännöskään koskisi ulkomaisia korkeakouluja. Tähän minulla ei kuitenkaan ole varmaa vastausta, sillä asiasta ei ole vielä tiedotettu.
Jos sinulla on jo kaksi eri opiskelupaikkaa, kun uusi yhden opiskelupaikan säännös tulee voimaan, ei sinua voida vaatia luopumaan jo vastaanottamistasi opiskelupaikoista. Säännös koskisi siis tilanteita, joissa otat toista opiskelupaikkaa vastaan säännöksen voimaantulon jälkeen.
Suoraa vastausta en voi antaa siihen, kannattaako sinun ottaa uusi opiskelupaikka vastaan nyt vai hakea opiskelupaikkaa uudestaan ensi vuonna. Aina on mahdollisuus, että samaa opiskelupaikkaa ei sinulle seuraavana vuonna tarjota, joten tätä kannattaa miettiä päästöstäsi tehdessä.
Tsemppiä päätöksen tekemiseen!
Ystävällisin terveisin
Aino, studentum.fi
Valmistun taiteen kandiksi tänä syksynä Saksassa, mutta haluaisin vuoden 2025 yhteishaussa hakea Suomessa yliopistoon opiskelemaan aivan jotain muuta. Opintoni ovat olleet sata prosenttia englannin kielellä. Tähtäimenä on hakea Tampereen yliopistoon opiskelemaan journalistiikkaa. Kysymykseni on että olisiko aikaisemmasta kandistani yhtään mitään hyötyä hakuprosessissa, vai saisiko siitä mahdollisesti jonkinlaisia opintopisteitä?
En ole hakenut yhteenkään suomalaiseen korkeakouluun, joten oletan että minulla olisi ensikertalaisuuskin vielä käyttämättä, eikö niin?
Kiitos!
Hei ja kiitos kysymyksestäsi!
Ulkomailla opiskelu ei vaikuta ensikertalaisuuteen Suomessa, joten olet siis haussa ensikertalainen. Hakuprosessissa aikaisemmasta tutkinnostasi ei ole hyötyä, sillä opiskelijat valitaan kandidaatin tutkintoon todistusvalinnalla (ylioppilastutkinto) ja valintakoevalinnalla.
Se, miten aikaisempia opintoja on mahdollista hyväksilukea osaksi tutkintoa, vaihtelee eri korkeakouluissa. Jos olet aikaisemmassa tutkinnossasi suorittanut uuteen tutkintoon sopivia opintoja, saat todennäköisesti ne hyväksiluettua. Tästä täytyy kuitenkin erikseen sopia oppilaitoksen kanssa.
Tsemppiä opintoihin ja hakuun!
Ystävällisin terveisin
Aino, studentum.fi
Olisin kiinnostunut vaihtoehdoista opiskella hammaslääketiedettä ulkomailla.
Erityisesti Etelä-Euroopan maat kiinnostavat.
Tarjoaako mitkään korkeakoulut enää EU:n kansalaisille ilmaisia tai lähes ilmaisia lukukausimaksuja, kuten Suomessa?
Hei ja kiitos kysymyksestäsi!
EU-maissa kaikkien EU-kansalaisten tulisi maksaa saman verran koulutuksesta kuin maan omatkin kansalaiset. Lukukausimaksut kuitenkin vaihtelevat eri maiden ja korkeakoulujen välillä. Osassa maissa koulutus on ilmaista, mutta osassa taas lukukausimaksut voivat olla korkeitakin.
Etelä-Euroopan maista esimerkiksi Italiassa Sienan yliopistossa lukukausimaksu näyttäisi olevan maksimissaan 5000 euroa, mutta se voi olla myös matalampi. Portugalissa lukukausimaksu voi olla tuhannen euron luokkaa vuodessa. Kreikasta voit löytää koulutuksia sekä ilmaiseksi että matalilla kustannuksilla.
Muista Euroopan maista esimerkiksi Saksasta, Itävallasta ja Pohjoismaista voi löytyä ilmaisia koulutuksia tai ainakin melko matalan lukukausimaksun koulutuksia.
Vaihtoehtoja löytyy siis paljon. Kannattaa tutustua sinua kiinnostavien maiden yliopistoihin, jotka tarjoavat hammaslääketieteen opintoja. Netistä löytyy paljon tietoa eri yliopistojen lukukausimaksuista ja mahdollisista muista kuluista.
Tsemppiä opiskelupaikan löytämiseen!
Ystävällisin terveisin
studentum.fi
Olen hakemassa tänä keväänä opiskelemaan Ruotsiin. Valmistuin lukiosta keväällä -24 ja opiskelin lukiossa B-ruotsin pakolliset ja syventävät kurssit ja kirjoitin B-ruotsin myös yo-kirjoituksissa. Tänä keväänä kirjoitan A-ruotsin, mutta en siis ole käynyt yhtäkään A-ruotsin kurssia lukiossa. Riittääkö A-ruotsin kirjoittaminen yo-kirjoituksissa vai täytyykö minun ilmoittautua TISUS-kielikokeeseen? Kielivaatimuksena koulutuksessa on Svenska 3 / Svenska B.
Hei ja kiitos kysymyksestäsi!
Antagning.se:n sivustolla lukee, että henkilö täyttää kielivaatimukset ruotsi 3:lle, jos hän on suorittanut pitkän ruotsin eli A-ruotsin kokeen ylioppilaskirjoituksissa tai suorittanut kahdeksan A-ruotsin kurssia lukiossa hyväksytysti.
Jos siis kirjoitat pitkän ruotsin, sinun pitäisi täyttää kielivaatimus.
Voit lukea lisää kielivaatimusten täyttämisestä maakohtaisesti Antagning.se:n sivustolla ja täällä voit lukea Ruotsiin opiskelemaan hakemisesta.
Tsemppiä hakuun!
Ystävällisin terveisin
studentum.fi
Suunnittelen hakemista saksalaiseen magisteriohjelmaan, ja minulla on kysymys liittyen englannin kielitodistukseen. Olen hakemassa saksankieliseen ohjelmaan, mutta he vaativat kuitenkin, että todistan osaavani englantia tasolla B2 (CEFR).
Kielitaitoa voi todistaa joko kokeessa saadulla sertifikaatilla tai koulutodistuksella. Koska kielikokeisiin osallistuminen on hyvin kallista, haluaisin mieluiten todistaa tietoni muulla tavalla. En ole suorittanut mitään englannin kursseja tai osallistunut kokeisiin yliopistossa, koska olen valinnut opiskella saksaa englannin sijasta, joten en voi saada siitä todistusta
Saksalaisen yliopiston (Freie Universität Berlin) verkkosivuilla lukee, että kielitason B2 voi todistaa seuraavilla tavoilla:
- School-leaving certificate with designated level B2
- Six years of English lessons at school (at secondary level 1 and secondary level 2, if language level is not shown on the certificate)
Olen saanut englannin yo-kirjoituksissa arvosanan E ja myös lukenut englantia koulussa sekä ylä- että ala-asteella. Nyt kysymykseni olisi: riittääkö joku näistä todistamaan englannin tasoani? Ja mistä voisin silloin saada todistuksen siitä?
Kiitos etukäteen!
Hei ja kiitos kysymyksestäsi!
Aalto-yliopiston mukaan lukion englannin A-kielen tavoitteena on lukion päättövaiheessa taso B2. Eli kun olet lukenut englannin pitkän oppimäärän, sinun pitäisi täyttää tuo kielitaitovaatimus. Se, että olet lukenut englantia A-kielenä, näkyy lukion päättötodistuksessa, ja ylioppilastodistuksessa näkyy, että olet lukenut pitkän oppimäärän englantia.
Suosittelen olemaan yhteydessä tuohon Saksan yliopistoon ja varmistamaan heiltä, että sinun lukion päättötodistus sopii kielitaidon todistamiseen. Voit kertoa millainen todistus sinulla on ja mitä olet opiskellut. Samalla voit toki kertoa tuon, että englannin A-kieli vastaa kielitasoa B2.
Kannattaa myös ottaa selvää siitä, millä kielellä todistus tulee toimittaa. Virallisen käännöstodistuksen saat auktorisoidulta kääntäjältä. Tästä painamalla pääset Opetushallituksen pitämään auktorisoitujen kääntäjien rekisteriin.
Tsemppiä hakuun!
Ystävällisin terveisin
Aino, studentum.fi
Hei ja kiitos kysymyksestäsi!
Jotta voi hakea Ruotsissa lääketieteelliseen, täytyy olla lukio suoritettuna. Vuonna 2016 tai sen jälkeen lukion aloittaneiden on tullut suorittaa biologiaa 4 kurssia, kemiaa 5 kurssia, fysiikkaa 7 kurssia ja pitkä matematiikka. Eli tämän perusteella et voi valitettavasti hakea Ruotsiin lääketieteelliseen. Voit tutustua paremmin hakukelpoisuuteen antagning.se-sivustolla.
Kannattaa tutustua Liettuassa olevaan Vilnan yliopistoon ja Virossa olevaan Tarton yliopistoon. Lisäksi esimerkiksi Unkarissa, Tšekissä ja Kroatiassa on lääketieteellisiä, joihin voi hakea ilman ylioppilastodistusta. Eri lääketieteellisiin haetaan muun muassa pääsykokeilla ja motivaatiokirjeillä. Tavat vaihtelevat yliopistojen välillä, mutta näistä löytyy paljon tietoa netistä.
Pidempi lista Euroopan alueen lääkärikoulutuksista löytyy tämän linkin takaa .
On hyvä myös tutustua opintojen kustannuksiin eri maissa, sillä ne voivat vaihdella hyvinkin paljon.
Tsemppiä oikean hakukohteen löytämiseen!
Ystävällisin terveisin
Aino, studentum.fi
olen mahdollisesti muuttamassa Ruotsiin ja tarkoituksena olisi opiskella Psykologiaa. En kuitenkaan ymmärrä, miten lukion todistus ja kirjoitusten arvosanat muodostavat vaadittuja pisteytyksiä. En millään ymmärrä pisteytysten muuntamista "merit" pisteisiin. Myös mietin, onko psykologiaa helpompi päästä opiskelemaan jos suorittaa yksittäisiä kursseja ensimmäiseksi ja sitten hakee jatkamaan opiskeluita? Olen seurannut monia kanavia, mutta kaikkialta tuntuu tulevan aivan eri tietoa.
yst. Terv Emilia
Hei!
Kiitos kysymyksestäsi. Hienoa, että opiskelu Ruotsissa kiinnostaa!
Kaikista parhaimman tiedon saat Antagning.se -sivustolta tai studentum.se-sivustolta. Antagning.se-sivustolta pääset laskemaan laskurilla, miten suomalaisen ylioppilastutkinnon ja päättötodistuksen arvosanat muutetaan alustavasti Ruotsin merit-pisteiksi. Täyttääksesi pääsyvaatimukset, sinulla tulee olla myös vähintään vaadittu määrä lukion kursseja käytynä vaadituin arvosanoin. Vaatimukset eri aloille ja kouluihin löydät sekä Antagning.se-sivustolta. Mikäli sinulla on jo jokin tietty yliopisto kiikareissa, voit kysyä tietoa myös suoraan yliopistolta.
Haku kouluihin tapahtuu pääsääntöisesti todistusvalinnalla (betygsurval), eikä erillisiä pääsykokeita järjestetä. Mikäli haluat, voit hakea Ruotsin yliopistoihin myös suorittamalla yleisen korkeakouluvalmiutta mittaavan kokeen (Högskoleprov). Tällöin voit hakea myös provurval-kiintiössä, mikä saattaa parantaa mahdollisuuksiasi päästä opiskelemaan, koska sinut otetaan huomioon kahdessa eri kiintiössä.
Mikäli haluat vielä tiedustella asiasta lisää, suosittelen sinua olemaan yhteydessä studentum.se:n tiimiin: info@studentum.se.
Toivottavasti saat apua vastauksesta ja tsemppiä hakuun!
Ystävällisin terveisin,
studentum.fi