UKK – Usein kysytyt kysymykset
Etsi
Aihealue
Kysymyksiä
Viimeisimmät kysymykset ja vastaukset
Kiitos vastauksesta jo etukäteen.
Hei,
Kiitos kysymyksestä!😊
Lastensuojelussa sosionomi voi työllistyä muun muassa seuraavin nimikkein sosiaaliohjaajaksi, perhetyötnekijäksi, ohjaajaksi tai lastensuojeluohjaajaksi. Itse työtehtävät varmasti vaihtelevat organisaation ja toimenkuvan mukaan, mutta yleisesti ottaen sosionomin tyä lastensuojelussa painottuu perheiden ja lasten arjen ohjaamiseen sekä tukemiseen. Lisäksi tehtäväalueisiin kuuluvat erityisesti palvelutarpeen arviointi yhteistyössä sosiaalityöntekijän kanssa, perhetyö ja avohuollon tukitoimien sekä jälkihuollon toteuttaminen. Sosiaalityöntekijään verrattuna sosionomit siis keskittyvät enemmän käytännön tukityöhön ja juuri ohjaamiseen.
Suosittelen vielä lukaisemaan THL:n sekä Seuren sivustot! Heiltä löytyy kattavasti tietoa sosionomin työstä lastensuojelussa 😊.
Ystävällisin terveisin
Linda, studentum.fi
Jos tuo yhden korkeakoulupaikan säännös tulee voimaan jo ensi vuonna tarkoittaako se sitä, että henkilöt joilla on jo korkeakoulupaikka pystyisivät silti hakemaan kevään yhteishaussa?
Hei,
kiitos kysymyksestä! Vaikka hallituksen kaavailema säädös koskien yhtä opiskelupaikkaa tulisi ensi vuonna voimaan, henkilö, jolla on jo korkeakoulupaikka voisi silti hakea kevään yhteishaussa. Lakimuutoksen myötä itse hakeminen ei muutu, vaan itse opiskelupaikan vastaanottaminen vaatii muista saman tai alemman tasoisista korkeakoulututkintoon johtavista opiskeluoikeuksista luopumista. Voisit siis hakea kevään yhteishaussa toiseen koulutukseen, mutta jos säädös olisi voimassa, opiskelupaikan vastaanottaminen tarkoittaisi, että joudut luopumaan aiemmasta tutkinnostasi.
Ei kuitenkaan ole varmaa, milloin säädös astuu voimaan. Lisää aiheesta voi lukea muun muassa Valtioneuvoston sivuilta. :)
Tsemppiä opintoihin!
Ystävällisin terveisin
Linda, studentum.fi
Hei,
kiitos kysymyksestä! Sosionomi tekee töitä sosiaalialalla. Sosionomin työtehtävät ovat monipuolisia ja tutkinnon suorittuneet sijoittuvat laajalti sosiaalialan eri tehtäviin. Yleisimpiä sosionomin tehtäviä ovat sosiaaliohjauksen, varhaiskasvatuksen, lastensuojelun sekä hankkeiden ja järjestökentän tehtävät.
Sosionomin yleisimmät ammattinimikkeet ovatkin esimerkiksi lastensuojelulaitoksen ohjaaja, sosiaaliohjaaja, asumispalveluyksikön ohjaaja, kuntouttava ohjaaja, perhetyöntekijä tai päiväkodin johtaja. Sosiaalityöntekijällä yleisimmät työpaikat taas sijoittuvat sairaaloihin, perheneuvolaan, mielenterveystoimistoihin tai esimerkiksi koulut ja oppilaitokset. En kuitenkaan harmillisesti löytänyt suoraa vastausta siihen, onko sosionomin mahdollista työskennellä sairaalassa samalla tavalla kuin sosiaalityöntekijän, mutta vahvasti veikkaan, että ohjaajan roolissa sosionomi voi sairaalassa työskennellä.
Lastensuojelussa sosionomi voi työskennellä sosiaaliohjaajana. Sosiaaliohjaajan tehtäväalueisiin kuuluvat erityisesti palvelutarpeen arviointi yhteistyössä sosiaalityöntekijän kanssa, perhetyö ja avohuollon tukitoimien sekä jälkihuollon toteuttaminen asiakassuunnitelmassa sovittujen tavoitteiden mukaisesti.
Sosionomin ja sosiaalityöntekijän suurin ero on siinä, että sosiaalityöntekijät ovat käyneet yliopiston ja valmistuneet tutkintoon sekä ovat laillistettuja ammattihenkilöitä. Sosionomi taas on amk-tutkinto, jonka suorittanut sosionomi toimii usein ohjaaja-nimikkeellä, sosiaalityöntekijän ollessa viranomainen. Sosiaalityöntekijän vastuu on siis korkeampi, kuin sosionomilla. Työelämässä ammatit kuitenkin toimivat usein yhdessä: asiakkaalla voi olla sosiaaliohjaaja, joka taas on yhteydessä asiakkaan asioista päättävään sosiaalityöntekijään.
Toivottavasti tämä selkeyttää hieman käsitystä sosionomista ja sosiaalityöntekijästä :).
Ystävällisin terveisin
Linda, studentum.fi
Hei,
kiitos kysymyksestä!
Työn ohessa ainakin ammattikorkeakoulussa voit suorittaa sosiaalialan ylemmän AMK-tutkinnon, eli YAMK-tutkinnon. Nämä ovat usein monimuoto-opintoja, sillä tällöin töissä käyminen onnistuu samanaikaisesti opiskelujen kanssa. Lisäksi voit ammattikorkeakoulussa suoritetulla tutkinnolla hakea myös yliopistoon, sosiaalityön maisteriopintoihin. Maisteriopintoja varten ennen hakua tulee alemman korkeakoulututkinnon lisäksi olla suoritettuna sosiaalityön perus- ja aineopinnot, esimerkiksi avoimessa yliopistossa.
Yliopistossa suoritettujen maisteriopintojen jälkeen voit työskennellä vaativissa sosiaalityön ammatillisissa tehtävissä ja asiantuntijana monialaisissa yhteistyöverkostoissa. Sinulla on opintojen jälkeen perusvalmiudet toimia organisaatioiden johtotehtävissä sekä projektien ja kehittämishankkeiden johtajana. Lisäksi maisterintutkinto antaa valmiudet tieteellisiin jatko-opintoihin.
YAMK-tutkinnot on taas tarkoitettu jo työelämässä toimiville ammattilaisille, eli ylemmän AMK-tutkinnon avulla voit syventää omaa ammatillista osaamistasi työelämässä. YAMK-tutkinto antaakin valmiudet esimerkiksi työelämän kehittämis- ja asiantuntijatehtäviin. YAMK-tutkinto antaa saman kelpoisuuden julkisiin virkoihin, kuin yliopistossa suoritettu ylempi korkeakoulututkinto.
Toivottavasti tästä on apua! :)
Ystävällisin terveisin
Linda, studentum.fi
Kiinnostukseni on jo pidempään ollut psykologiassa ja ennen kaikkea trauma- ja kriisityössä. Haluaisin hakeutua kriisi- ja traumaterapia koulutukseen mahdollisimman pian, ja mietin tosiaan mikä koulutuspolku olisi järkevin itselleni (kliininen hoitotyö ei ole itselleni mahdollinen, esim. sairaanhoitaja, työterveyshoitaja, kätilö, psykofyysinen fysioterapia yms.). Mietin myös, kannattaisiko minun hakea opiskelemaan psykologiaa maisterin tutkintona yliopistoon ja nyt tänä vuonna aloittaa jo avoimessa yliopistossa psykologian perusopinnot?
Onko teillä tietoa pystyykö nämä hyväksi lukemaan, jos psykologian maisterin tutkintopaikan saisin? Onko jotain tiettyä avointa yliopistoa, jossa voisin opiskella mahdollisimman pitkään ja samalla hakea yliopistolle esim. Helsinkiin? Voinko jotenkin täyttää työssäolo kelpoisuus vaatimusta (kriisi- ja traumaterapeutiksi) opiskeluaikana vai vasta masteriksi valmistumisen jälkeen ja millaista työtä tämä vaatisi?
Ja riittääkö psykologian kandi vai vasta maisteri kriisi- ja traumaterapeutti hakuvaatimuksiin? Tai tuleeko teille jotain muuta ajatusta miten minun kannattaisi edetä kohti trauma- ja kriisiterapeutti työtä ja koulutusta?
Onko teillä tietoa pitääkö psykologian maisteri -koulutus sisällään kliinistä hoitotyötä (esim. itseen pistäminen/koskeminen, toiseen opiskelijaan pistämistä/koskemista)? Itselleni sellainen koulutus ei ole mahdollinen, joten sen takia kyselen :).
Kiitos tuhannesti lisätiedoista asian suhteen!
Hei,
ja kiitos paljon kysymyksistäsi!
Psykologian maisteriohjelmaan hakemisen edellytykset ja tarvittavat vaatimukset löytyvät helpoiten esimerkiksi täältä . Lähtökohtaisesti edellytyksenä kuitenkin on jokin korkeakoulututkinto, eli pelkästään avoimen yliopiston kautta suoritettavilla perusopinnoilla ei psykologian maisteriohjelmaa pääse opiskelemaan. Avoimen yliopiston kautta voi kuitenkin hakea psykologian kandi- ja maisteriohjelmaan, jonka jälkeen jatkokouluttautuminen trauma- ja kriisityöhön on mahdollista esimerkiksi psykoterapeuttikoulutuksen kautta. Muun muassa juuri Helsingin yliopisto tarjoaa avoimen yliopiston opintoja, ja heillä on tarjonnassaan psykologian perusopinnot.
Kouluttautuminen kriisi- ja traumatyöhön psykoterapeuttikoulutuksessa edellyttää myös tiettyjä kriteereitä. Soveltuvan pohjakoulutuksen, esimerkiksi psykologi, lisäksi psykoterapeuttiopiskelijoilta edellytetään työkokemusta alalta ennen koulutukseen hakeutumista. Kriisi- ja traumatyöhön on myös erinäisiä lyhyempiä koulutuksia, ja näiden sisältö sekä vaatimustaso vaihtelee koulutustarjonnan mukaan, mutta pääasiassa nämä ovat lisäkoulutuksia jo olemassa olevan työn ohelle.
Psykologian kandi- ja maisteriohjelmian sisältö voi vaihdella eri koulujen välillä, vaikka perusperiaatteet ovat samat. Pääpainoltaan psykologinan opinnot keskittyvät teoreettisen tiedon omaksumiseen ja loppuvaiheen opinnoissa painotetaan taitoja, joita psykologi asiakastyössä tarvitsee, eli ihmisten erilaisten vaikeuksien arviointia ja niiden kuntouttamista. Kliinisestä työstä ei löytynyt mainintoja, mutta en täysin varmasti osaa sanoa, sisältyykö sitä opintoihin.
Eri korkeakoulujen järjestämiä psykologian kandi- ja maisteriohjelmia, sekä niiden sisältöjä, voit tutkia helposti esimerkiksi sivuiltamme tästä. :)
Suosittelisin sinua lisäksi olemaan vielä yhteydessä sinua kiinnostavien yliopistojen hakijapalveluihin ja kysymään tarkemmin heillä tarjolla olevista opinnoista, jotta saat varmasti ajantasaiset tiedot. Näin voit myös kysyä suoraan opintojen sisällöstä ja esimerkiksi siitä, sisältyykö opintoihin kliinistä työtä.
Ystävällisin terveisin
Linda, studentum.fi
Opiskelen ensimmäistä vuotta oikeustiedettä. Haluaisin hakea kauppikseen ensi kevään (2025) yhteishaussa. Haluaisin kuitenkin myös jakaa oikeustieteen opiskelujani, onko mahdollista opiskella molempia samaan aikaan?
Hei,
kiitos kysymyksestä! Voit hakea opiskelemaan kevään 2025 yhteishaussa kauppatieteitä ja samalla jatkaa myös oikeustieteen opintojasi. Nykyinen yhden korkeakoulupaikan sääntö linjaa vain, että voit ottaa vastaan samana lukukautena alkavasta koulutuksesta ainoastaan yhden korkeakoulututkintoon johtavan opiskelupaikan. Tämä ei kuitenkaan muodostuisi sinun kohdallasi ongelmaksi, sillä hakisit opiskelemaan kauppatieteitä eri lukukautena.
Huomaathan kuitenkin, että nykyinen hallitus esittää muutosta lakiin. Jatkossa lakimuutoksen myötä opiskelupaikan vastaanottaminen edellyttää muista saman tai alemman tasoisista korkeakoulututkintoon johtavista opiskeluoikeuksista luopumista, jolloin ei enää ole mahdollista opiskella samanaikaisesti kahta eri korkeakoulututkintoa.
En valitettavasti osaa sanoa, milloin kyseinen yhden paikan sääntö mahdollisesti tulisi voimaan. Ajankohdasta ei käsittääkseni ole ollut vielä puhetta, joten suosittelen seuraamaan hallituksen tiedotusta aiheeseen liittyen.
Tsemppiä opintoihin!
Ystävällisin terveisin
Linda / studentum.fi
Minulla on oppimisvaikeuksia matematiikassa ja avaruudellisessa hahmottamisessa. Nuorempana minua kiinnosti kovasti eläinlääkärin työ, mutta matemaattisten vaikeuksien vuoksi en halua edes yrittää sitä vaihtoehtoa. Ruotsistakin minulla on ollut vapautus yläasteelta lähtien, enkä tiedä, miten se rajaa pois uravaihtoehtojani tulevaisuudessa. Syynä vapautukseen oli lukivaikeus, joka on suhteellisen lievä.
Minua on pienestä pitäen kiinnostanut psykologia, rikokset, ihmisten hyvinvointi ja auttaminen. Minua kiinnostavat sekä ammattikorkeakoulu että yliopisto, mutta mikään turvallisuusalan koulutus ei oikein houkuttele.
Haluan työn, jossa pääsen vaikuttamaan, tekemään päätöksiä sekä kohtaamaan ja olemaan vuorovaikutuksessa ihmisten kanssa, myös moniammatillisessa työympäristössä. Tulen erittäin hyvin toimeen ihmisten kanssa, ja siksi toivonkin ammattia, jossa pääsen olemaan kontaktissa erilaisten ihmisten kanssa.
Hei,
ja kiitos kysymyksestäsi!
Turvallisuusalan perustutkinto on ammatillinen tutkinto, joten sen suoritettua sinulla on mahdollisuus jatkaa opintoja korkea-asteella, yliopistossa tai ammattikorkeakoulussa. Siispä ehdottaisin tutustumista eri korkeakoulujen opintokokonaisuuksiin. Voit helposti rajata koulutusvalikoimaa omien mielenkiinnon kohteiden ympärille: esimerkiksi etsiä psykologian opintoja tarjoavia kouluja ja lukemalla läpi koulutusten esittelytekstejä. Tämä tapahtuu helposti sivujemme kautta, klikkaa vain tästä! Suodatusten avulla voit rajata haut juuri niiden aihealueiden ympärille, jotka kiinnostavat sinua.
Jos haluat lähestyä opintojen etsimistä hieman erilaisesta näkökulmasta, voit myös esimerkiksi tehdä ammatinvalintatestin. Testin tarkoitus on auttaa sinua löytämään sopiva opiskeluala tai tulevaisuuden urapolku. Se ei välttämättä anna suoraa vastausta siihen, mitä kenestäkin tulee isona, mutta nostaa esille varteenotettavia ehdotuksia ja inspiraatiota matkalla kohti passelia alanvalintaa.
Ruotsin kieleestä mainittakoon vielä sen verran, että töitä voi löytää, vaikka kieltä ei osaisikaan. Töitä hakiessa päättäväisyys ja sinnikkyys lopulta ratkaisee. 😊
Tsemppiä oman koulutuksen löytämiseen!
Ystävällisin terveisin
Linda, studentum.fi
Hei,
kiitos kysymyksestä! Lukiossa opintopisteitä tulee suorittaa vähintään 150, joihin sisältyvät kaikki pakolliset opinnot sekä vähintään 20 opintopistettä valtakunnallisia valinnaisia opintoja. Ylärajaa opintopisteiden suorittamiselle ole määritelty, joten voit siis halutessasi suorittaa esimerkiksi tuon 175 opintopistettä. 😊
Tsemppiä opiskeluihin!
Ystävällisin terveisin
Linda, studentum.fi
Muotoilin kysymykseni viimeksi huonosti. Haluaisin tietää, että voiko siirtohaulla hakea useampaan yliopistoon samassa haussa?
Hei,
kiitos selvennyksestä. Yliopistoilla on vuosittain yhteinen siirtohaun aikataulu ja yhteinen hakulomake. Esimerkiksi tänä vuonna tuo hakuaika oli 2.5.–16.5.2024.
Yritin kaivella tietoa siitä, voiko samassa siirtohaussa hakea useampaan eri kohteeseen, mutta en valitettavasti onnistunut löytämään tietoa. Hakulomakekaan ei ole tällä hetkellä avoinna, josta asian voisi tarkistaa.
Epäilen, että haussa on mahdollista hakea useampaankin kohteeseen, mutta en uskalla sanoa asiaa varmaksi. Suosittelisin sinua olemaan vielä oman yliopistosi hakijapalveluihin yhteydessä ja varmistamaan asian heiltä. :)
Ystävällisin terveisin
Emma, studentum.fi
Jos olen menossa korottamaan, mutta en saa yhtä hyvää arvosanaa kun ensimmäisellä kerralla, saanko valita kumman tuloksen pistän hakemukseen, vai onko se automaattisesti nykyisin arvosana?
Hei,
ja kiitos kysymyksestäsi! En ole varma, mutta oletan, että viittaat ylioppilaskirjoitusten arvosanoihin. Jos yrität korottaa arvosanaasi ja uusi yritys tuottaa ensimmäistä kertaa heikomman arvosanan, jää korkein suorituksesi voimaan.
Tsemppiä korotusyritykseen!
Ystävällisin terveisin
Emma, studentum.fi