🌞 Kesän lisähaku kokoaa yhteen haussa olevia koulutuksia »

Kysymyksiä ja vastauksia

Täällä voit lukea kysymyksiä ja vastauksia opiskelun eri aloilta. Toivomme, että osiosta muodostuu arvokas tietopohja sinulle, jolla on kysymyksiä tai muita ajatuksia peruskoulun jälkeiseen kouluttautumiseen liittyen!

Etsi

Viimeisimmät kysymykset ja vastaukset

Psykologian aineenopettajan kelpoisuus
Moi! Pitääkö psykologian aineopettajaksi päästäkseen opiskella nimenomaan psykologiaa, vai voiko vaikkapa historian opiskelija lukea pedagogiset opinnot+ psykologian aineopinnot valinnaisena opintokokonaisuutena ja siten saada opettajan pätevyyden psykologiaan? (Ensimmäiseksi tai toiseksi opetettavaksi aineekseen)
Vastaus

Hei ja kiitos kysymyksestäsi!

Finlexin sivuilla aineenopettajan kelpoisuudesta lukee näin:

"Aineenopetusta on kelpoinen antamaan henkilö, joka on suorittanut:

1) ylemmän korkeakoulututkinnon;

2) kussakin opetettavassa aineessa vähintään 60 opintopisteen laajuiset aineenopettajan koulutukseen kuuluvat opetettavan aineen opinnot, jotka ovat oppiaineen tai siihen rinnastettavan kokonaisuuden perusopinnot ja aineopinnot; sekä

3) vähintään 60 opintopisteen tai vähintään 35 opintoviikon laajuiset opettajan pedagogiset opinnot."

Eli sinun ei siis tarvitse suorittaa psykologian tutkintoa voidaksesi toimia psykologian aineenopettajana, mutta sinun tulee suorittaa psykologiassa vähintään 60 opintopisteen laajuiset aineenopettajan koulutukseen kuuluvat opetettavan aineen opinnot, jotka ovat oppiaineen tai siihen rinnastettavan kokonaisuuden perusopinnot ja aineopinnot. Lisäksi sinun tulee suorittaa vielä 60 opintopisteen laajuiset opettajan pedagogiset opinnot.

Ystävällisin terveisin

Aino, studentum.fi

Poliisilta ja merikapteenilta vaadittava näkökyky
Vasemman silmäni näkö on 1.0 ja oikean 0.1, estääkö tämä minua hakemasta esimerkiksi poliisikouluun tai merikapteeniksi?
Vastaus

Hei ja kiitos kysymyksestäsi!

Poliisiammattikorkeakoulun sivuilla lukee näin: "Näöntarkkuutesi tulee olla ilman silmälaseja tai piilolinssejä kummallakin silmällä erikseen vähintään 0.2 sekä laseilla tai piilolinsseillä korjattuna vähintään 1.0. Huomaathan, että näkökykyarvo on eri asia kuin lasien vahvuusarvot, +/-."

Laivaväen näkötarkkuudesta löysin Finlexin nettisivuilta puolestaan tämän: ”Kansi- ja konehenkilökuntaan kuuluvalla henkilöllä on oltava vähintään seuraavan taulukon mukainen näkökyky (taulukon näkee selkeämmin Finlexin nettisivuilta yllä olevaa linkkiä painamalla):

Kansihenkilökunta

- Kaukonäkö: 1. Silmälaiseilla tai ilman: toinen silmä 0,5 ja toinen silmä 0,5. & 2. Ilman silmälaseja: toinen silmä 0,1 ja toinen silmä 0,1.

- Lähinäkö: Yhteisnäkö, silmälaseilla tai ilman: Laivan navigointitehtävien edellyttämä näkökyky (esimerkiksi merikartanluku, komentosillan valvontalaitteiden, varusteiden ja navigaatioapuvälineiden käyttö)

Konehenkilökunta

- Kaukonäkö: 1. Silmälaseilla tai ilman: toinen silmä 0,4 ja toinen silmä 0,4 & 2. Ilman silmälaseja: toinen silmä 0,1 ja toinen silmä 0,1

- Lähinäkö: Yhteisnäkö, silmälaiseilla tai ilman: Kyettävä lukemaan mittareita lähietäisyydeltä, käyttämään työkaluja ja tunnistamaan tarvittavia koneiston osia

Näöntarkkuus tutkitaan Snellenin tauluilla. Jos henkilö vain silmälasein saavuttaa edellä olevan taulukon sarakkeen 1 vähimmäisarvot, hänen on ilman silmälaseja saavutettava sarakkeen 2 vähimmäisarvot. Tällöin hänen on työssä ollessaan käytettävä silmälaseja ja lisäksi hänellä on oltava aluksella mukanaan varasilmälasit.

Muulla kuin kansi- ja konehenkilökuntaan kuuluvalla laivaväellä on ilman lasikorjausta oltava vähintään 0,1 yhteisnäöntarkkuus ja kokonaisuudessaan henkilöllä on oltava riittävä näkökyky, jotta hän selviytyy normaaleista ja poikkeustilanteiden tehtävistään laivalla turvallisesti ja tehokkaasti.”

Eli tämän perusteella sanoisin, että et valitettavasti voi hakea poliisikouluun, sillä toisen silmäsi näkö on 0,1, kun sen pitäisi olla vähintään 0,2. Merikapteeniksi voit hakea, mikäli myös taulukon sarakkeen 1 vähimmäisarvot toteutuvat silmälaseilla.

Ystävällisin terveisin

Aino, studentum.fi

Tuleva yhden opiskelupaikan säännös
Hei,

Olen seuraavanlaisessa tilanteessa:

Olen 2023 aloittanut ulkomaisessa yliopistossa kandidaatintutkinnon alalla x. Nyt kuitenkin ensimmäisen vuoden opiskelleena koen myös alan y erityisesti kiinnostavana. Alaa y näkisin järkevämmäksi opiskella Suomessa, eikä sille oikein mahdollisuutta ulkomailla. Siksi hain tämän vuoden 2024 yhteishaussa ensikertalaisuuteni nojalla ja minulle tarjotaan nyt tämän alan y opiskelupaikkaa.

Epäröin kuitenkin nyt alan y opiskelupaikan vastaanottamista, sillä tällä alan x opinnoissa olisi läsnäoloa vaativia kursseja vielä noin vuoden verran jäljellä, joka puoltaisi sitä, että tekisin niitä seuraavan vuoden ja vasta ensi vuonna 2025 hakisin, pääsisin ja ottaisin vastaan alan y opintopaikan uudelleen. Ja alan y opintopaikassa opintoja ei varsinaisesti tauottamaan pysty, ellei ole lakisääteinen syy (tosin ehkä voisi siten, että ottaisi paikan vastaan, ilmoittautuisi läsnäolevaksi, muttei suorittaisi opintoja mutta opintoaika kuluisi). Alan x opinnot pystyisin nyt max vuodeksi tauottamaan mitä todennäköisimmin.

Alan y paikan vastaanottamista juuri nyt tukisi kuitenkin vahvasti: 1. Hallituksen tuleva yhden opiskelupaikan sääntö ja 2. Pisterajojen mahdollinen nousu tälle alalle y entisestään, ennakoiden sitä kun 2026 sitten on jo uudet pistetaulukot tälle alalle, jotka antavat paljon enemmän pisteitä sellaisten oppinaineiden kirjottaneille, josta nyt saa hyvin vähän verrattain, eli uskoisin näiden hakijoiden nostavan pisterajoja ja kohti minun tuloksiani jo ensi vuonnakin.

Kohtaan 1. viitaten onkin sitten muutama iso kysymys: kun nyt ensikertalaisuuteenkaan ei ole vaikuttanut ulkomailla ottamani paikka ja opiskelemani vuosi, niin vaikuttaakohan tuo yhden opiskelupaikan sääntö sitten sellaiseenkaan tilanteeseen, jos ensi vuonna 2025 vasta hakisin, pääsisin ja yrittäisin kotimaista tutkintoa alalla y (kandi+maisteri) ottaa vastaan siten, että minulla olisi jo toinen ulkomainen tutkinto aloitettu 2023 tekeillä? Eli olisiko siinä rajanvetona nimenomaan, ettei voisi olla voimassa samaan aikaan kahta suomalaista tutkintoa, mutta voisi olla esim aikaisemmin otettu alan x tutkinto ulkomailla tekeillä ja sitten lisäksi ottaa uudistuksen jälkeen alan y tutkinnon kotimaasta?

Ja toisaalta on se huoli, että jos nyt 2024 varman päälle ottaisin tämän alan y tutkinnon (kandi+maisteri) vastaan ja pidän opintoni /paikkani ainakin jossakin määrin voimassa ulkomailla alalla x, niin voiko hallituksen uudistuksen myötä ensi vuonna 2025 tulla tilanne, jossa he (takautuvasti/taannehtivasti) vaativat, että luopuisin jo vastaanottamastani paikasta, siis jotenkuten taannehtivasti tuon uudistuksen vaikutus?

Kyseessä siis pohjimmiltaan kysymys siitä, kannattaisiko alan y opiskelupaikka ottaa vastaan tänä vai ensi vuonna (perusoletuksena toki taustalla, että pisteeni riittäisivät ensi vuonnakin)?

Kiitos!
Vastaus

Hei ja kiitos kysymyksistäsi!

Nykyinen yhden korkeakoulupaikan säännös ei koske ulkomaisia korkeakouluja. Voisi siis ajatella, ettei uusi yhden opiskelupaikan säännöskään koskisi ulkomaisia korkeakouluja. Tähän minulla ei kuitenkaan ole varmaa vastausta, sillä asiasta ei ole vielä tiedotettu.

Jos sinulla on jo kaksi eri opiskelupaikkaa, kun uusi yhden opiskelupaikan säännös tulee voimaan, ei sinua voida vaatia luopumaan jo vastaanottamistasi opiskelupaikoista. Säännös koskisi siis tilanteita, joissa otat toista opiskelupaikkaa vastaan säännöksen voimaantulon jälkeen.

Suoraa vastausta en voi antaa siihen, kannattaako sinun ottaa uusi opiskelupaikka vastaan nyt vai hakea opiskelupaikkaa uudestaan ensi vuonna. Aina on mahdollisuus, että samaa opiskelupaikkaa ei sinulle seuraavana vuonna tarjota, joten tätä kannattaa miettiä päästöstäsi tehdessä.

Tsemppiä päätöksen tekemiseen!

Ystävällisin terveisin

Aino, studentum.fi

Näyttää 4-6 kysymystä 1167 tuloksesta
1
2
3
4
...
389

Mainokset