Etäopiskelun vuosi

Suomen joutuessa pandemian pyörteisiin maaliskuussa 2020, tuli monille opiskelijoille etäopiskelun malli hyvin tutuksi.

Teksti: Niina Bruun ja Satu Salminen

Suomen joutuessa pandemian pyörteisiin maaliskuussa 2020, tuli monille opiskelijoille etäopiskelun malli hyvin tutuksi. Etäopiskeluun siirryttiin nopeasti ja kaikille se ei varmasti ollut mieluisin vaihtoehto. Etäopiskelussa on hyvät ja huonot puolensa – nämä varioivat myös katsojan silmissä, sillä toiset kokevat etäopiskelun raskaana, kun toisten mielestä siihen siirtyminen oli helpottavaa. studentum.fi haastatteli neljää korkeakouluopiskelijaa, jotka jakoivat ajatuksiaan korona-ajan opiskelusta.

Miltä etäopiskelu on tuntunut?

Visuaalista markkinointia opiskelevat Mona Savallampi ja Sabina Söderlund ovat kokeneet etäopiskelun ylipäätään ajoittain hyvin hankalaksi. Söderlundin mukaan tilannetta on hankaloittanut se, että kirjastot ovat olleet kiinni. 

Samoilla linjoilla on viestintäalaa opiskeleva Anette Lintilä, joka toteaa kuitenkin sopeutuneensa tilanteeseen melko hyvin. Lintilä sanoo kokeneensa epävarmuuden ja yksinäisyyden tunteita, mutta kertoo myös oppineensa uusia työskentelytapoja etäopiskelun myötä. Söderlundin tavoin myös Lintilä on kaivannut kirjastoon. 

Viestintäalaa opiskeleva Ronja Bruun ei ole kokenut etäopiskelua hankalaksi, mutta toteaa, että loputtomat Moodle-kurssit ja etukäteen nauhoitetut videoluennot eivät vedä vertoja kasvotusten tapahtuvalle opetukselle. Etäyhteydessä harmittaa myös toisinaan pätkivä nettiyhteys, joka tekee oppitunneista raskaan tuntuisia. Bruun kokee etäopiskelun kuitenkin turvalliseksi vaihtoehdoksi korona-ajalle ja on järjestelyyn pääosin tyytyväinen.


“Loputtomat Moodle-kurssit ja etukäteen nauhoitetut videoluennot eivät vedä vertoja kasvotusten tapahtuvalle opetukselle. ”

– Ronja Bruun


Mitkä ovat etäopiskelun suurimmat haasteet?

Lähes kaikki haastateltavat kokivat etäopiskelun suurimmaksi haasteeksi ajankäytön ja tehtävien organisoimisen. Savallammen mukaan tilannetta hankaloittaa se, että jokainen asia täytyy sopia joko viestitse tai sovitun palaverin aikana. Tämä hankaloittaa esimerkiksi vapaa- ja työajan erottamista toisistaan. 

Suurinta osaa harmittaa myös vertaistuen ja luokkakavereiden puuttuminen. Etäpalavereissa ei vaihdeta samalla tavalla kuulumisia kuin koulun käytävillä, vaan käydään vain suunnitellut asiat läpi. Tämä tuntuu monen mielestä raskaalta. Myös etäyhteyden pätkiminen aiheuttaa päänvaivaa.

Mistä pidät eniten etäopiskelussa?

Etäopiskelun parhaaksi puoleksi Savallampi ja Söderlund kokevat koulumatkoissa säästetyn ajan – tämän ansiosta aikaa jää muuhun. Savallampi toteaa myös, että kotoa käsin voi opiskella rennommin kuin luennolta. Bruun on samaa mieltä – hän lisää kotoa käsin opiskelun olevan myös koronaturvallista. Lintilän kokemuksen mukaan etäopiskelussa parasta on vapaus opiskella silloin, kun se itselle sopii. Myös paikasta riippumattomuus viehättää Lintilää ja hän uskoo jäävänsä kaipaamaan sitä etäajan päätyttyä.

Saako opettajilta tarpeeksi apua ja tukea etäopiskeluun?

Suurimmaksi osaksi haastateltavat kokevat saaneensa opettajilta tarpeeksi apua etäopiskelun kanssa. Osa kokee, että opettajat eivät välttämättä tajua sitä työmäärää, mitä opiskelijat joutuvat itsekseen kotona hallitsemaan. Toisaalta opettajien koetaan olleen myös ymmärtäväisiä etäopiskelun tuomia haasteita kohtaan.


“Etätyöskentelyssä selkeä työnjako ja täsmällinen aikatauluttaminen ovat toimivan ryhmätyöskentelyn keskeisimpiä asioita.”

– Anette Lintilä


Sujuvatko ryhmätyöt hyvin etänä?

Ryhmätöiden sujuminen etäopiskelun aikana jakaa mielipiteitä. Savallammen mielestä ryhmätöitä on ollut hankalampi tehdä etänä, kuin paikan päällä. Savallammen mukaan Zoom-tapaamisien järjestely vie aikaa, sekä itse ryhmätyöskentely on hankalampaa etänä kuin kasvokkain.

Söderlundin ja Bruunin mielestä ryhmätyöt ovat taas sujuneet yllättävän hyvin etänä. Bruunin mukaan jopa paremmin kuin tavallisissa olosuhteissa. Bruun pohtii ihmisten olevan jo niin tottuneita etäyhteyksiin, että ryhmätyöt hoituvat etänä siinä missä kaikki muutkin asiat.

Lintilä on Söderlundin ja Bruunin kanssa samoilla linjoilla, vaikka ei olekaan osallistunut kovinkaan moneen ryhmätyöhön etäopiskelun aikana. Lintilän mukaan selkeä työnjako ja täsmällinen aikatauluttaminen ovat toimivan ryhmätyöskentelyn keskeisimpiä asioita. Lintilä on pitänyt yhteyttä ryhmäläisiinsä Whatsappin kautta, jossa he ovat luoneet yhteiset pelisäännöt ryhmän kesken. Yhteisten pelisääntöjen luominen ryhmän jäsenten kesken onkin tärkeää, jotta työ saadaan hoidettua kunnialla maaliin. Söderlund komppaa ja sanoo, että etäopiskelussa jokaisen ryhmäläisen on pidettävä huoli omasta tontistaan, jotta yhteinen projekti saadaan tehtyä deadlineen mennessä.

Vaikka etäopiskelussa on puolensa, haastateltavat suosivat silti perinteistä lähiopiskelua

Kysyttäessä kumpaa opiskelutyyliä haastateltavat suosivat, oli vastaus yhtäläinen – lähiopiskelua. Syinä siihen miksi lähiopiskelu on haastateltavista mieluisampi tapa opiskella, ovat yhteisöllisyyden tunteminen ja sosiaalisten suhteiden ylläpitäminen. Etäopiskelun hyviksi puoliksi haastateltavat nostivat sen, että kotona on mahdollisuus herätä myöhemmin ja pukeutua rennompiin vaatteisiin kuin luennolla. Tulevaisuudessa myös hybridimalli eli se, että on lähi- ja etäopetuspäiviä, sopisi muutamalle haastateltavista erittäin hyvin.

Haastateltavien vinkit oman jaksamisen ylläpitämiseen etäopiskelun aikana:

  • Pidä yllä rutiineja – on tärkeää ylläpitää hyvää päivärytmiä.

  • Liiku säännöllisesti.

  • Liiku luonnossa. Luonnossa liikkumisen on tutkitusti todettu edistävän rentoutumista.

  • Pidä yhteyttä läheisiisi.

  • Tee sinulle mieluisia asioita vapaa-ajallasi. Pelaa videopelejä, lue kirjoja, tee käsitöitä tai kuuntele musiikkia – mikä vain sinulle on mieluista.


Mainokset