Sivuston käyttötapa: Mobiili

Keskivertoa karskimpi yliopisto-opiskelija

Julkaistu Koulutusliitteessä 3.1.2017.

Sami Vuori

TEKSTI: Tanja Huutoniemi KUVA: Sami Vuori

Keskivertoa karskimpi yliopisto-opiskelija

– Sami Vuori pärjää yliopistossa ammattikoulupohjalla ja huumorilla

Jos bongaat vappuna mustalakkisen joukkion viipottamassa kaduilla valkolakkisten seassa, kyseessä voi olla Anatis-nimisen yhdistyksen jäseniä. Yhdistys ajaa lukiottomien yliopisto- opiskelijoiden etua ja haluaa tuoda esille, että ammattikoulupohjalta opiskeleva voi olla yhtä hyvä kuin ylioppilaskin. Yhdistys myös palkitsee vuosittain henkilön tai tahon, joka on edistänyt mediassa lukiottomien yliopisto-opiskelijoiden asiaa.

Yhdistyksen on perustanut kolme kaverusta: Sami Vuori, Kenneth Lindqvist ja Jani Rantala. Pääsimme raottamaan heistä yhden, turkulaisen Sami Vuoren, 28, tarinaa. Sami löytyy myös Amiksesta yliopistoon -blogin takaa, missä hän kirjoittaa elävästi opinnoistaan, kemiallisista reaktioista, ja kaiken tämän lomassa saattaa jakaa vaikka opiskelijan lounasvinkkejä. Selvästi supliikki mies.

Sami opiskelee Turun yliopistossa kemiaa ja valmistuu tänä vuonna luonnontieteiden kandidaatiksi. Opintopolku poikkeaa merkittävästi opiskelukavereiden vastaavista, sillä Sami on tullut yliopistoon ammattikoulupohjalla. Sami opiskeli peruskoulun jälkeen laborantiksi Turun ammatti-instituutissa, ja yliopisto-opintoja hän alkoi suunnitella vasta määräaikaisen työsopimuksen päätyttyä vuonna 2013.

Ammattikoulun jälkeen Sami työskenteli Urjalassa terveyskeskusapulaisena ja sen jälkeen Kemira Chemicalsilla sekä Pirkanmaan syöpäyhdistyksessä laboranttina.

− Terveyskeskusapulaisen homma oli sellaista mukavaa jokapaikanhöylänä olemista, ja sieltä on todella lämpimiä muistoja. Kemiralla olin kolme vuotta ihan koulutustani vastaavissa hommissa laboranttina analysoimassa tehtaan raaka-aineita ja myyntiin menevää tavaraa. Siellä kiinnostus kemian alaa kohtaan kasvoi lopulta niin vahvaksi, että halusin ehdottomasti oppia lisää. Yliopisto olikin sitten se paikka, johon aloin tähdätä saadakseni vastauksia.

Laborantille luonnollisin pääaine yliopistossa oli kemia, vaikka peruskoulussa kemia ei juuri kiinnostanutkaan. Samin peruskoulun päättötodistuksessa komeilee kemian arvosanan kohdalla seitsemän. Ammattikoulussa kipinä kemiaa kohtaa kuitenkin syttyi, kun sitä kohtasi käytännössä.

Teorian pänttääminen kannatti

Yliopistoon lähteminen ei ollut itsestään selvä päätös, sillä Sami ei kuullut koskaan koulussa puhuttavan sanallakaan yliopistosta. Sen sijaan googlettamalla löytyi hyvin tietoa, vaikka opiskelijoiden omakohtaisia kokemuksia netistä ei juuri löytynytkään.

− Polku on niin harvinainen, että sitä ei varmaankaan koeta hedelmälliseksi mainostaa, vaikka pitäisi; ammattikouluissa on valtavasti porukkaa, jotka ovat tiedonjanoisia ja nopeita oppimaan, Sami täsmentää.

Yliopiston pääsykokeet olivat Samin mielestä melko vaikeat, mutta toisaalta hyvin ymmärrettävästä syystä: pääsykokeet edustavat sitä tiedon tasoa, mitä yliopistossa opetetaan. Sami kertoo, että kemian oppiaineessa ylioppilaat eivät osallistu pääsykokeeseen, mutta niille, jotka eivät ole lukiota suorittaneet, se on pakollinen.

− Ammattikoulun kemian opit eivät riitä pääsykokeessa selviytymiseen, vaan päälle pitää tankata teoreettisempaa asiaa ja harjoitella laskuja.

Myös Sami itse valmistautui pääsykokeisiin ahertamalla liukoisuustulojen, pH-laskujen ja syvällisen kemian teorian parissa muutamaa kuukautta ennen suurta koetusta.

− Pyrit sitten opiskelemaan mitä tahansa oppiainetta, niin harjoittele sitä kaikkein teoreettisinta osaa alasta. Sitä tullaan varmasti kysymään pääsykokeessa, Sami vinkkaa yliopistoon haluaville.

Ei helpotuksia amiksille

Sami kertoo, että ammattikouluopinnot eivät valmista yliopistoon, joten opinnot voivat tuntua vaikeilta juuri teoreettisuutensa takia.

− Töitä sai tehdä niska limassa, että pysyi perässä. Matematiikan ensimmäinen kurssi on täällä nimetty jännästi peruskurssiksi, mutta se on oikeasti lukion pitkän matematiikan kertausta pikajuoksuvauhtia.

Ne jotka eivät ole kirjoittaneet ylioppilaaksi, hakevat Samin mukaan yliopistoon tosissaan ja tiedostavat, ettei opintomenestys tule kattoon räkimällä.

− Ammattikoulusta tulleita ei kohdella helpommilla tehtävillä tai muillakaan helpotuksilla, mutta opiskelemaan oppii kuitenkin nopeasti, Sami lohduttaa.

Samin mielestä kemian opiskelu yliopistossa ja ammattikoulussa eroavat toisistaan hurjasti. Asiat käydään yliopistossa kerran läpi luennoilla, jonka jälkeen opiskelijan on työskenneltävä itsenäisesti asian sisäistämiseksi.

− Yliopistossa ei anneta tukiopetusta, joten vastuu oppimisesta on itsellä. Teorian ja käytännön suhde on kääntynyt päälaelleen: yliopistossa laboratoriossa käydään vain kääntymässä verrattuna ammattikouluun.

Labrakurssit Sami sai ensimmäiseltä vuodelta kokonaan hyväksiluettua, kun samoja asioita oli opiskeltu jo kolme vuotta ammattikoulussa. Toisen vuoden labrakursseissa käytännön osaamisesta oli hurjasti hyötyä, ja myös vuosien työkokemus on tuonut varmuutta labratyöskentelyyn.

Kiinan opettajan pätevyys

Vaikka opinnot alkuun hiukan takkuilivatkin, on Sami ollut erittäin tyytyväinen, että lähti valitsemalleen tielle. Opinnot sujuvat jo kivasti, ja Sami on saanut joka vuosi stipendin opinnoissa edistymisestään.

− Vedän tämän läpi innolla ja tuntuu siltä, että sovin tänne hyvin. Olen luonteeltani ehkä hieman karskimpi kuin keskiverto yliopisto-opiskelija, mutta juttu lentää kenen tahansa kanssa hyvin.

Kolmantena vuonna ammattikoulutausta ei enää vaikuta, ja integraalit ja derivaatat ovat hallussa. Opintoja on takana jo aika tavalla, ja ne ovat sisältäneet kemian pääaineen lisäksi matematiikan, fysiikan ja biokemian sivuainekursseja. Lisäksi kursseja on kertynyt tietojenkäsittelystä ja kieliopinnoista.

Sami on opiskellut kiinan kieltä neljä kurssia ja saakin kielitaitonsa hyötykäyttöön lähtiessään neljännen vuoden alussa Kiinaan vaihtoon. Hän suunnittelee suorittavansa kiinan opettajan pätevyyden ja pedagogiset opinnot.

Kandiksi valmistumisensa jälkeen Sami aikoo jatkaa vielä filosofian maisterin tutkintoon. Tavoitteena on valmistua kemistiksi vuonna 2019.

Pilkettä silmäkulmaan ja pitkät yöunet

Yliopisto-opinnoissa jatkuvat harjoitustyöt, esseet, tentit ja opintopäiväkirjat voivat joskus tuntua uuvuttavilta, ja uhkaavasti lähestyvät deadlinet saattavat alkaa ahdistaa. Sami liputtaa pitkien yöunien ja lepäämisen puolesta, sillä niiden avulla aivot pysyvät virkeinä.

− Jaksamisessa auttaa myös uudet kaverit, joten verkostoituminen kannattaa. Ja siihen auttaa hymyily!

Opettajat ja opiskelukaverit ovat suhtautuneet Samiin hyvin, ja osittain hän arvelee sen johtuvan sosiaalisesta luonteestaan. Sami kuvailee rooliaan opiskelupiireissä hiukan työmiesmäiseksi ja asioita pilke silmäkulmassaan lähestyväksi.

− Opettajat ovat suhtautuneet mielenkiinnolla ja kannustavasti tätä polkua kohtaan, ja kaveritkin ovat tsempanneet.

Tärkeintä työpaikka, jossa viihtyy

Sami on tykästynyt hämäläiseen työkulttuuriin, joten tiet saattavat viedä vielä jonain päivänä takaisin Tampereen suuntaan.

− Toisaalta kaunis Pohjanmaakin on ollut mielessä, mutta suunnitelmat ehtivät muuttua tässä vuosien varrella useaan kertaan. Iso kartano jossain metsänperällä…, Sami maalailee.

Työelämässä Samille tärkeintä on tehdä töitä paikassa, jossa hän viihtyy. Tosin seuralliselle miehelle ei vielä tähän päivään mennessä ole tullut eteen sellaista paikkaa, jossa hän ei viihtyisi.

− Olisi hienoa, jos pääsisin kemistiksi tekemään jotain merkityksellistä ja saisin käyttää myös kiinaa työssäni. Kiinan kaupunkisaasteongelman ratkaisu olisi tietysti kaikkein hienoin asia, mutta ehkä se on tässä vaiheessa vähän liian suureellinen ajatus.

Lopuksi Sami vinkkaa, että kuka tahansa yliopisto-opinnoista ilman lukiopohjaa kiinnostunut voi ottaa anatislaisiin yhteyttä.

− Haluamme auttaa niitä, jotka tätä polkua talsivat tai ovat sille pyrkimässä.

Tutustu Koulutusliitteeseen!

Viimeksi päivitetty: 07 maalis 2018

Nämäkin voisivat kiinnostaa sinua:

Viimeksi päivitetty 15.2.2018

"Jos teet jotain täysillä, ei vastoinkäymisiltä voi välttyä"

Ida Paul, 21, yhdistää musiikkiuran ja Harvardissa opiskelun. Lue Idan haastattelu!

Lue lisää
Viimeksi päivitetty 21.11.2017

Studentstory: Oona-Kaisa

"Koko pienen ikäni olen musiikkia harrastanut. Kaikki alkoi klassisella musiikilla ja käyrätorvella. Vähitellen laulaminen hiipi elämääni ja siitä tuli tärkeä osa itseilmaisua." Lue lisää!

Teemat: Opiskelu , Työelämä
Lue lisää
Viimeksi päivitetty 11.4.2017

Opiskelijatapahtumat

Opiskelijatapahtumat ovat hyvä keino tuoreelle opiskelijalle tutustua uusiin opiskelijatovereihin ja kasvattaa opintoryhmän yhteishenkeä. Kokopäiväisen opiskelun lomassa on myös tärkeää rentoutua välillä.

Teemat: Opiskelu
Lue lisää
Tilaa uutiskirje
Tilaa kuukausittain ilmestyvä uutiskirjeemme, niin saat ajankohtaista tietoa koulutusmaailmasta ja hakuajoista.