Palkka ja tietoa ammatista Käyttöinsinööri

Käyttöinsinööri työskentelee sähköä, lämpöä tai molempia tuottavassa voimalaitoksessa käytönvalvontatehtävissä. Työtehtäviin kuuluu tuotantotoiminnan valvominen ja johtaminen, jotta voimalaitos tuottaisi sähkö- ja lämpöenergiaa tehokkaasti. Tarkempi työnkuva ja vastuualue riippuvat voimalaitoksen tyypistä ja koosta sekä työnjaosta. Käyttöpäällikkönä toimiva käyttöinsinööri voi vastata yksin koko laitoksen toiminnasta.

Erityyppisissä voimalaitoksissa sähkö- ja lämpöenergiaa tuotetaan pitkälle automatisoitujen järjestelmien avulla eri energianlähteitä käyttäen. Tuotantoprosesseja valvotaan ja ohjataan tietotekniikan avulla. Voimalaitoksen tuotantotoiminnan edellytyksiä ovat toimiva tekniikka, riittävä käyttöhenkilöstö ja tarvittavien energialähteiden saatavuus.

Käyttöinsinööri vastaa tuotannossa käytettävien oman vastuualueidensa koneiden, laitteiden ja automaatiojärjestelmien oikeasta, tehokkaasta ja taloudellisesta käytöstä. Tuotannossa on hallittava esimerkiksi voimalaitosvesiä, lämmöntuotantoa ja turbiinilaitoksia sekä puhdistus- ja varajärjestelmiä.

Tehtäviin kuuluu myös tuotannossa ilmenneiden vika- ja ongelmatilanteiden ratkomista. Toimenkuvaan voivat kuulua kunnossapitoasiat laajemminkin. Käyttöinsinöörien tehtäviin voivat kuulua myös esimerkiksi energiamäärien laskeminen, raaka-aineiden valitseminen prosessille, polttoaineiden analysointi ja laitoksen paineastian käytönvalvojana toimiminen.

Käyttöinsinööri toimii myös käyttöhenkilöstön, kuten voimalaitoksen käyttäjien esimiehenä. Esimiestehtävät liittyvät esimerkiksi työnjohtoon, käyttöhenkilöstön osaamisen ylläpitoon ja kehittämiseen, työvuorosuunnitteluun, työturvallisuusasioihin, perehdyttämisiin ja rekrytointeihin.

Tehtäviin voivat kuulua myös mm. osallistuminen voimalaitoksen kehitystoimintaan, uudistusten ja peruskorjausten suunnittelu, ympäristö- ja muiden määräysten noudattamisen valvonta, budjetointi, viranomaisyhteyksien ja muiden yhteyksien hoitaminen, hakemusten ja taustaselvitysten laatiminen, raportointi jne.

Työympäristönä ovat voimalaitoksen valvomot ja tuotantotilat. Suunnittelutyötä ja mahdollisia hallinnollisia töitä tehdään toimistossa. Työvälineinä käytetään mm. tietotekniikkaa, automaatiojärjestelmien ohjauslaitteita ja mittauslaitteita. Ammatissa toimitaan yhteistyössä energiayhtiön ja voimalaitoksen muun henkilökunnan kuten kunnossapidon kanssa.

Voimalaitokset tuottavat energiaa kaikkina vuorokaudenaikoina. Työ voi olla päivä- tai vuorotyötä, mutta esimerkiksi häiriötilanteiden vuoksi töihin voi joutua muulloinkin. Työhön voi kuulua matkustelua.

Energiateollisuus. Energiayhtiöt, sähköyhtiöt, kaukolämpöyhtiöt, voimalaitokset, lämpövoimalat, sähkön ja lämmön yhteistuotantovoimalat.

Ammattikorkeakoulussa voi opiskella energia- ja ympäristötekniikkaa ja suorittaa tekniikan ammattikorkeakoulututkinnon insinööri (AMK).

Ammattikorkeakouluissa voi opiskella myös mm. konetekniikkaa, automaatiotekniikkaa ja sähkötekniikkaa.

Yliopistojen teknistieteellisellä koulutusalalla voi suorittaa ylemmän korkeakoulututkinnon diplomi-insinööri ja alemman korkeakoulututkinnon tekniikan kandidaatti esimerkiksi energiatekniikkaa opiskellen.

Teknisissä tieteissä voi opiskella myös konetekniikkaa, automaatiotekniikkaa ja sähkötekniikkaa ja elektroniikkaa.