Sivuston käyttötapa: Mobiili

Usein kysytyt kysymykset

Studentum.fi: Usein kysytyt kysymykset

Studentum.fi: Usein kysytyt kysymykset

Yleistä opiskelusta

Mikä koulutus sopii minulle?

Harvat meistä tietää tismalleen mihin haluaa ja etenee tavoitteitaan kohti virtaviivaisesti. Studentum.fi-sivustolta löytyy kaikenlaista mukavaa tulevaisuuden suunnitelmien selvittelyn tueksi. Voit esimerkiksi perehtyä Työelämä-osiossa eri koulutusalojen työllisyysnäkymiin. Kannattaa miettiä työllistymisen kannalta esimerkiksi sitä, josko liikunnan tai käsityöt pitäisi pelkästään vapaa-ajan harrastuksina, ja vastaavasti pitäisi uravalintojen lähtökohtana vaikkapa jotakin toista lempiainetta koulussa. Voit lisäksi tehdä myös ammatinvalintatestin, joka näyttää ensin sinulle vastauksissasi painottuneet vahvuusalueet ja ehdottaa vahvimman osa-alueesi pohjalta sopivia opiskelualoja.

Miten haen koulutuksiin?

Koulutuksiin liittyvä hakuprosessi riippuu pitkälti siitä mitä alaa haluaa lähteä opiskelemaan ja minkä tasoinen koulutus on aikeissa suorittaa. Nuoret hakevat ammatillisiin koulutuksiin, lukioon ja korkeakouluihin opintopolku.fi-sivuston kautta. Erillishaussa voit hakea suoraan oppilaitokseen, jos olet jo aikaisemmin suorittanut jonkin tutkinnon. Suorahaussa haetaan esimerkiksi kansanopistojen sivistäville linjoille tai aikuiskoulutukseen. Lisäksi joissakin koulutuksissa on jatkuva haku ympäri vuoden. Lisää eri hakuprosesseista voit lukea täältä.

MITÄ TUKEA OPISKELUUN SAA?

Opiskeluun voi saada monenlaista rahoitusta, joista tyypillisin on Kelan myöntämä opintotuki tai valtion takaama opintolaina. Opintotuen saaminen ja tuen muoto riippuu hakijan elämäntilanteesta. Esimerkiksi peruskoulun jälkeisiä opintoja aloitteleville nuorille myönnetään erilaisia tukia kuin jo työelämässä toimiville. Työvoimapoliittisessa koulutuksessa rahoittajana on Työ- ja elinkeinohallinto. Opiskelun lisäksi opiskelijat voivat saada tukea myös asumiseen ja matkakuluihin kodin ja opiskelupaikan välille. Tukea saa yleensä vain päätoimisiin opintoihin.

Tutkintotodistukseni on kadonnut, mitä teeN?

Tutkintotodistus on useimmiten vaatimuksena toisen asteen opiskelupaikkoihin ja korkeakouluihin hakemiselle. Jos tutkintotodistus on päässyt katoamaan, kannattaa sitä ensisijaisesti tiedustella siitä oppilaitoksesta, josta todistus on saatu. Voit myös olla yhteydessä oppilaitokseen, johon haluaisit päästä opiskelemaan. Voit selittää heille tilanteesi ja kysyä, onko mitenkään mahdollista hakea ilman todistusta. Varmasti päätökseen vaikuttaa myös se, onko kyseessä kadonnut peruskoulun vai toisen asteen todistus. Yksi vaihtoehto on myös kouluttaa itseään ilman, että kyseessä on tutkintoon johtava koulutus. Tällaisia lisä- ja täydennyskoulutuksia löydät Koulutus.fi-sivustolta.

VOINKO VAIHTAA OPPILAITOSTA KESKEN OPINTOJEN?

Oppilaitoksen vaihto vaatii aina tapauskohtaista harkintaa. Vaihto saman alan samantasoisiin opintoihin onnistuu yleensä, mikäli ko. oppilaitoksessa on paikkoja vapaana. Esimerkiksi lukion vaihto tai ammattioppilaitoksen vaihto samalle alalle on yleensä mahdollista. Myös korkeakouluissa oppilaitoksen vaihtaminen on mahdollista alasta ja koulusta riippuen. Lisätietojen saamiseksi on tärkeää olla aina yhteydessä siihen oppilaitokseen, johon haluaa vaihtaa. Myös tämänhetkisen oppilaitoksen opinto-ohjaaja voi auttaa, mikäli suunnittelet koulun vaihtoa. Vaihto eri koulutusasteelle tai -alalle on useimmiten mahdollista vain normaalin (yhteis)haun kautta.

Mitä tarkoittaa pohjakoulutusvaatimus?

Pohjakoulutusvaatimuksella tarkoitetaan koulutusta, joka opiskelijan tulee olla suorittanut jotta hän voi osallistua tiettyyn koulutusohjelmaan. Joissain koulutusohjelmissa pohjakoulutusvaatimuksena voi olla esimerkiksi lukio, jolloin koulutukseen voi siis hakea lukiotutkinnon suorittaneet. Toisen asteen koulutuksiin (ammatilliset oppilaitokset ja lukiot) pohjakoulutusvaatimus on tavallisesti peruskoulu, kun taas yliopistoihin ja korkeakouluihin vaaditaan pohjakoulutukseksi yleensä ammatillinen perustutkinto tai lukiokoulutus.

Ulkomailla opiskelu

Miten haen opiskelemaan ulkomaille?

Ulkomaisiin koulutuksiin hakeutuminen vaihtelee usein haettavan koulutusasteen sekä kohdemaan mukaan. Eri maiden ja koulujen välillä on esimerkiksi erilaiset hakuvaatimukset, hakutavat sekä kustannukset. Suosittelemmekin sinua ensijaisesti ottamaan suoraan yhteyttä esimerkiksi koulun hakutoimistoon ja kysymään juuri sinun tilannettasi koskevaa tietoa. Voit myös lukea lisää ulkomailla opiskelusta täältä!

KUINKA PALJON ULKOMAILLA OPISKELU MAKSAA?

Poiketen Suomen koulutusjärjestelmästä, ulkomailla opiskelu on lähes aina maksullista. Lukukausimaksut voivat vaihdella muutamasta sadasta eurosta useaan tuhanteen euroon. Suomen kansalaisena olet kuitenkin edelleen oikeutettu esimerkiksi Kelan opintotukeen. Rahoituksen myöntämisen perusteet kannattaa kuitenkin aina varmistaa Kelasta. Lisäksi vaihto-opiskeluun on mahdollista saada esimerkiksi Erasmus-stipendi.

millä pohjakoulutuksella voi hakea ulkomaille opiskelemaan?

Yleensä ulkomailla opiskeluun vaaditaan suomalainen ylioppilastutkinto. Tietyissä tapauksissa on mahdollista lähteä opiskelemaan myös ammatillisella pohjakoulutuksella. Kannattaakin selvittää hyvissä ajoin ulkomaisesta koulusta onko omalla pohjakoulutuksella mahdollista hakea koulutukseen ja mitä siihen vaaditaan (arvosanat, dokumentit jne.). Suomesta löytyy lisäksi tahoja, jotka auttavat opiskelupaikan löytämisessä ulkomailla ja avustavat hakuprosessissa sekä kelpoisuusvaatimuksissa. Täältä löydät joitakin tahoja, jotka auttavat suomalaisia lähtemään opiskelemaan ulkomaille.

Aikuiskoulutus

KUKA VOI OPISKELLA AIKUISENA?

Aikuisena opiskelu sopii kaikenikäisille ja eri vaihtoehtoja on lukemattomia. Voit esimerkiksi vaihtaa kokonaan alaa, päivittää osaamista tai opiskella vain harrastusmielessä. Aikuisena on mahdollista opiskella tutkintoon niin ammatillisessa koulutuksessa, lukiossa, ammattikorkeakoulussa tai yliopistossa. Voit tutustua eri koulutusvaihtoehtoihin muun muassa koulutushakumme kautta.

MITÄ TUKEA AIKUISOPISKELIJA SAA?

Aikuiskoulutus on useimmiten maksullista. Opintoihin saatava rahallinen tuki riippuu muun muassa opiskelumuodosta ja koulutuksen kestosta. Aikuiskoulutustuki on Koulutusrahaston myöntämä taloudellinen tuki, jota annetaan omaehtoiseen ammatilliseen koulutukseen joko työ- tai virkasuhteessa olevalle. Aikuiskoulutustuen saaminen edellyttää, että henkilöllä on takana kahdeksan vuotta työelämässä ja että hän on ollut nykyisen työnantajan palveluksessa vähintään yhden vuoden. Lisäksi opintoihin on tietyin ehdoin mahdollista saada Kelan myöntämää opintotukea tai työttömille korotettua päivärahaa. Tällöin opintojen on aina oltava päätoimisia.

VAATIIKO AIKUISKOULUTUS AIEMPAA KOKEMUSTA?

Jos haluat kouluttautua uuteen ammattiin, sinulta ei välttämättä vaadita yhtään aiempaa kokemusta alasta. Voit suorittaa aikuiskoulutuksena esimerkiksi perustukinnon, jolloin ei vaadita aiempaa kokemusta, vaan koulutus kouluttaa sinut ammattiin. Hyvin usein koulutus sisältää näin ollen valmistavan koulutuksen sekä aidossa työelämässä osoitetut näytöt. Oppilaitoksilla on lisäksi hyvät yhteydet työelämään, joten voit hyödyntää tätä ja saada koulutuksen jälkeen esimerkiksi työssäoppimisen kautta heti työpaikan valitsemaltasi alalta. Voit myös opiskella oppisopimuksella, jolloin hankit työpaikan ja samalla opiskelet joustavasti työn ohessa ammattiin.

Kannattaako aikuisopiskelu?

Opiskelu ja oman tietämyksen päivittäminen kannattaa aina. Nykypäivänä tutkinnonsuorittamistapoja on monia: opintojen suorittaminen ja aiemman osaamisen hyväksilukeminen tapahtuu joustavasti, eikä jo osaamiaan asioita tarvitse välttämättä käydä uudestaan läpi, mikä voi osaltaan nopeuttaa opiskelutahtia ja valmistumista. Kannattaa myös pohtia, haluatko nimenomaan päivittää osaamistasi alalla, josta sinulla on jo koulutus vai lähtisitkö opiskelemaan jotakin ihan uutta. Voit etsiä sinua kiinnostavia koulutuksia ja tutustua eri aloihin koulutushakukoneella. Uuden oppimisella ja tietojen päivittämisellä ei ole yläikärajaa!

Ammatilliset opinnot

Mitä tarkoittaa näyttötutkinto?

Näyttötutkinto on erityisesti aikuisille suunniteltu joustava tutkinnon suorittamistapa. Näyttötutkinnoissa ammattitaito osoitetaan työelämässä riippumatta siitä, onko osaaminen kertynyt työkokemuksen, opintojen tai muun toiminnan kautta. Kaikki ammatilliset perustutkinnot, ammattitutkinnot ja erikoisammattitutkinnot voidaan suorittaa näyttötutkintona. Näyttötutkinto suoritetaan osoittamalla ammattitaito ensisijaisesti aidoissa työelämän tuotanto- ja palvelutilanteissa. Näyttötutkinnon suorittaja osallistuu usein valmistavaan koulutukseen, jonka avulla hankitaan tarvittavaa ammattitaitoa. Henkilö, jolla on jo riittävä ammattitaito voi suorittaa näyttötutkinnon tai sen osan osallistumatta koulutukseen.

Voiko ammattikoulupohjalta hakea yliopistoon?

Ammatillinen perustutkinto antaa yleisen jatko-opintokelpoisuuden korkeakouluihin eli yliopistoihin ja ammattikorkeakouluihin. Ammattikoulupohjalta voi siis mainiosti hakea yliopistoon mille tahansa alalle. Yliopistoihin päästäkseen on lähes aina osallistuttava pääsykokeisiin. Opiskelijat valitaan yleensä kahden eri pisteytystavan kautta: osa opiskelijoista valitaan ylioppilastodistuksen ja valintakokeiden yhteispisteiden kautta ja osa pelkän valintakoemenestyksen pohjalta. Yliopistoon pääsy vaatii kuitenkin aina onnistumista valintakokeissa, joten ylioppilastodistuksen puuttuminen ei ole ratkaisevaa yliopistoon pääsyn kannalta. Lisää tietoa pääsykokeista ja niihin valmistautumisesta löydät täältä.

Lukio

Pitkä vai lyhyt matematiikka?

Matematiikan opiskelun tarve riippuu paljolti omasta kiinnostuksesta ja siitä, mille uralle toivoo päätyvänsä lukion jälkeen. Pitkä matematiikka valmentaa jatko-opintoihin erityisesti luonnontieteissä ja tekniikan alalla. Lyhyt matematiikka antaa jatko-opintovalmiuden yhteiskuntatieteissä, humanistisissa tieteissä ja kaupallisella alalla. Esimerkiksi lääketieteen opinnoissa ei pitkää matematiikkaa sinänsä tarvita, mutta pääsykokeissa kylläkin. Lisäksi lääketieteessä, kuten monella muullakin alalla, voi tarvita pitkän matematiikan opiskelun mukanaan tuomaa loogista ajattelua. Mikäli on valmis panostamaan matematiikan oppimiseen ja matematiikka kiinnostaa, niin pitkä matematiikka on harkinnan arvoinen vaihtoehto.

Korkeakouluopinnot

Voiko hakea yhteishaussa jos on jo korkeakoulupaikka?

Voit hakea yhteishaussa joko toisen tai korkea-asteen koulutusohjelmiin normaalisti, vaikka sinulla olisi jo korkeakoulupaikka. Yhden korkeakoulupaikan säännös tarkoittaa, että voit ottaa vastaan yhden korkeakoulupaikan/lukukausi. Korkeakoulupaikan vastaanottamislukukautta seuraavina lukukausina voit siis hakea ja ottaa vastaan uusia opiskelupaikkoja myös korkeakouluista. Yhden korkeakoulupaikan säännös ei koske toisen asteen ammatillisia oppilaitoksia. 

Onnistuuko suomalaiseen maisteriin hakeminen ulkomaisella kandilla?

Yleisesti ulkomailla suoritettu kandidaatin tutkinto antaa kelpoisuuden hakea maisteriopintoihin suomalaisissa yliopistoissa. Ulkomaisen korkeakoulututkinnon tulee antaa asianomaisessa maassa kelpoisuus vastaaviin korkeakouluopintoihin. Tutkinnon tulee vastata kandidaatin tutkintoa eli olla laajuudeltaan vähintään 180 ECTS opintopistettä. Ulkomaisen korkeakoulututkinnon myöntäneen korkeakoulun tulee olla tunnustettu osa asianomaisen maan virallista kansallista koulutusjärjestelmää. Ammattikorkeakoulujen YAMK-tutkintoihin vaaditaan alemman korkeakoulututkinnon lisäksi kolmen vuoden työkokemus opiskeltavalta alalta. Se, voiko opintoihin hakea ulkomaisella kandidaatintutkinnolla, kannattaa vielä varmistaa ko. kiinnostavalta ammattikorkeakoululta.

Mitä tarkoittaa yhden korkeakoulupaikan säännös?

Yhden paikan säännös koskee kaikkia korkeakoulujen tutkintoon johtaviin koulutuksia. Yhden opiskelupaikan säännös koskee sekä yhteishakuja, erillishakuja että yliopistojen jatkotutkintoihin (lisensiaatti, tohtori) johtavien koulutusten hakuja. 

Yhden korkeakoulupaikan sääntö lyhyesti:

  • Voit ottaa vastaan samana lukukautena alkavasta koulutuksesta vain yhden korkeakoulututkintoon johtavan opiskelupaikan.
  • Muutos koskee myös yliopistojen jatkotutkintoja eli lisensiaatin ja tohtorin tutkintoja.
  • Siirtohaussa saatu paikka korkeakoulussa ei kuulu säännöksen piiriin.
  • Säännös ei koske Poliisiammattikorkeakoulua, Högskolan på Ålandia eikä ulkomaisia korkeakouluja.

Sinulla voi olla useampi tutkinnonsuoritusoikeus eli paikka tutkintoon johtavassa koulutuksessa, mutta opiskelupaikat pitää ottaa vastaan eri lukukausina.

Palaa sivun alkuun

Kommentteja: