Agronomit työskentelevät maatalouden asiantuntija-, neuvonta- ja kehitystehtävissä mm. valtiolla, kunnilla ja maatalousalan järjestöissä. Ammatissa toimiminen edellyttää oman erikoisalan hyvää hallintaa ja säädösten tuntemusta sekä organisointitaitoja, hyviä viestintätaitoja ja vuorovaikutustaitoja.
Agronomit työskentelevät maatalouden asiantuntija-, neuvonta- ja kehitystehtävissä valtiolla, kunnilla, järjestöissä ja kaupan palveluksessa. Agronomi voi olla erikoistunut esimerkiksi kasvinviljelyyn, puutarhatieteeseen, maatalouseläintieteeseen, talouteen, teknologiaan tai markkinointiin.
Agronomi on arvonimi, mutta sitä käytetään myös ammattinimikkeenä. Agronomin ammattinimike voi olla esimerkiksi ylitarkastaja, kehityspäällikkö, jalostusagronomi, neuvonta-agronomi, toiminnanjohtaja, ylijohtaja, markkinointipäällikkö, tuotekehittäjä ja tuotantopäällikkö.
Maaseutuhallinnon viranomaistehtäviin kuuluu maatalousasioiden ohjausta ja valvontaa. Agronomit hoitavat mm. tuki-, avustus-, korvaus- ja lupa-asioita. Kuntasektorin tehtävät painottuvat suunnitteluun ja kehittämiseen sekä ohjaukseen ja neuvontaan. Agronomit käyvät myös tiloilla tutustumassa tilanteeseen paikan päällä ja arvioimassa sitä. Monet agronomit toimivat itsekin osa-aikaisina viljelijöinä.
Muissa julkisen sektorin tehtävissä, esimerkiksi ministeriöissä, korostuvat asiantuntija- ja lainvalmistelutehtävät sekä suunnittelu- ja kehittämistehtävät. Kansainväliset tehtävät edellyttävät laaja-alaista tai hyvin erikoistunutta osaamista. Agronomit voivat työskennellä myös kehitysyhteistyötehtävissä.
Neuvonta-agronomit työskentelevät järjestöissä, kuten ProAgriassa, joissa he toimivat erityisalan asiantuntijoina ja neuvojien esimiehinä. Lisäksi he tekevät itsekin käytännön neuvontatyötä ja järjestävät neuvontatilaisuuksia.
Agronomeja työskentelee myös maatalousalan tutkimus- ja tuotekehitystehtävissä, jolloin työ voi kohdistua esimerkiksi rehujen ja elintarvikkeiden kehittämiseen, toiminnan tehostamiseen tai ympäristöasioihin.
Opetustehtävät työllistävät agronomeja luonnonvara- ja ympäristöalan koulutusta antavissa oppilaitoksissa, ammattikorkeakouluissa ja yliopistoissa.
Agronomit työskentelevät sekä itsenäisesti että ryhmissä varsinkin kehittämistehtävissä. Työhön kuuluu myös kokouksia ja palavereja. Neuvonta- ja koulutustyössä työskennellään ihmisten kanssa. Agronomit ovat itse usein esimiesasemassa.
Agronomien työ on pääasiassa toimistotyötä, mutta tehtäviin kuuluu myös neuvontatilaisuuksien järjestämistä ja tiloilla käymistä, joten työympäristö vaihtelee. Työssä käytetään apuna tietotekniikkaa.
Työaika on tyypillisesti virka-aika tai toimistotyöaika, mutta koulutus- ja neuvontatilaisuuksien vuoksi työtä saatetaan tehdä myös iltaisin ja viikonloppuisin. Työn vuoksi joudutaan liikkumaan paljon paikasta toiseen.
Agronomi on arvonimi, jonka Helsingin yliopiston maatalous-metsätieteellinen tiedekunta voi myöntää anomuksesta opiskelijalle, joka on suorittanut maatalous- ja metsätieteiden kandidaatin tutkinnon sekä maatalous- ja metsätieteiden maisterin tutkinnon tietyissä pääaineissa, kuten kasvintuotantotieteet tai kotieläintiede.
Valtio. Maa- ja metsätalousministeriö. Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukset (ELY-keskukset). Maaseutuvirasto Mavi. Maatalousalan järjestöt. Maa- ja metsätaloustuottajain Keskusliitto MTK. ProAgria. Elintarviketeollisuus. Rehuteollisuus. Kaupan ala. Tutkimuslaitokset. Yliopistot. Ammattikorkeakoulut. Oppilaitokset. Kunnat ja kuntayhtymät. Pankit. Vakuutusyhtiöt. Media.
Helsingin yliopiston maatalous-metsätieteellisessä tiedekunnassa voi suorittaa ylemmän korkeakoulututkinnon, maatalous- ja metsätieteiden maisteri, sekä alemman korkeakoulututkinnon maatalous- ja metsätieteiden kandidaatti useissa eri pääaineissa.