Palkka ja tietoa ammatista Palvelinohjelmoija

Palvelinohjelmoijan työkenttää on verkko- ja mobiilipeleihin liittyvä palvelinpuolen ohjelmointi. Palvelinohjelmoija ylläpitää pelipalvelimia sekä vastaa siitä, että verkkopelien ja verkossa pelattavien moninpelien pelaaminen tapahtuu sujuvasti. Pelipalvelimien on toimittava virheettömästi, nopeasti ja vakaasti, samoin itse pelipalvelun ja pelaajien laitteilla olevien asiakassovellusten.

Pelipalvelin (peliserveri) on tehokkaan tietokoneen ja palvelinohjelmiston muodostama kokonaisuus, joka toimii jonkin tietyn pelin palvelimena, moninpelipalvelimena tai yhtenä niistä. Palvelimia voidaan yhdistää palvelinkeskuksiksi, joissa on lukuisia palvelimia. Pelipalvelimet tarjoavat pelejä, joita pelataan yksinpeleinä tai moninpeleinä, joihin voi osallistua tuhansia pelaajia ympäri maailmaa.

Pelaaminen voi tapahtua joko selaimen kautta vain tietylle sivustolle menemällä tai sitten lataamalla ja asentamalla tietokoneelle tai muulle pelilaitteelle pelin tiedostot pelin sivustolta, digitaalisesta latauspalvelusta tai levykkeeltä, jonka jälkeen pelaaminen tapahtuu liittymällä pelipalvelimelle.

Palvelinohjelmoijan työhön kuuluu etupäässä palvelimella oleviin palvelinohjelmistoihin ja peliohjelmistoihin liittyvää työtä, mutta jonkin verran myös laitteistoihin liittyvää työtä. Työ on ohjelmien ja järjestelmien toiminnan valvontaa, analysointia ja säätämistä sekä ohjelmointia ja testausta.

Pelipalvelinten käyttöönotto edellyttää konfigurointia, jossa laitteiston ja ohjelmiston asetukset säädetään halutunlaisiksi sekä keskenään yhteensopiviksi ja määritellään esimerkiksi tiedonsiirrossa käytettävät portit ja protokollat.

Peliverkkoon kuuluvat pelipalvelimet ohjelmistoineen sekä pelaajien tietokoneet tai muut pelilaitteet ja niiden peli- ja yhteysohjelmistot. Näiden muodostama verkko on synkronoitava yhdeksi kokonaisuudeksi, jotta yhteispelaaminen onnistuisi.

On tärkeää, että jokaisen pelaajan pelissä tekemät toiminnot ilmenevät kaikille pelaajille samanaikaisesti. Pelaajat ovat myös fyysisesti eri paikoissa, ja he käyttävät tehoiltaan erilaisia laitteita ja eri nopeuksisia internetyhteyksiä, mikä edellyttää viiveiden aiheuttamien häiriöiden minimoimista. Palvelin synkronoidaan ohjelmoimalla.

Moninpeli on kuin yhdessä luotu simulaatio, joka toteutuu osittain pelipalvelimella ja sen kautta, ja osittain pelaajan pelikoneella. Hahmojen liikkeiden lisäksi myös mm. pelin fysiikan, pelimekaniikkojen ja tekoälyn on toimittava oikein myös moninpelissä, mikä edellyttää pelipalvelimen toiminnan valvontaa ja tarvittaessa säätämistä ohjelmoimalla.

Pelipalvelimet voivat hyödyntää erilaisia malleja ja tekniikoita moninpeleissä. Peer-to-Peer-mallissa pelaajien tietokoneet vaihtavat suoraan keskenään pelaamiseen liittyvää tietoa internetin kautta. Pelit pyörivät kokonaan pelaajien tietokoneissa.

Asiakas-palvelin-mallissa (Client-Server) pelaajat ovat yhteydessä pelaamisen keskuksena toimivaan pelipalvelimeen asiakasohjelman kautta. Pelaaminen tapahtuu pelipalvelimella, mutta omassa pelilaitteessa on kuitenkin oltava peliohjelma. Pelaajan tekemät ohjaussyötteet kuten hahmon liikkeet lähtevät datana palvelimelle, joka toteuttaa liikkeet pelissä ja lähettää siitä tiedon muiden pelaajien pelikoneille.

Hybridimallissa pelaajan tietokone peliohjelmistoineen hoitaa esimerkiksi pelaajan liikuttaman hahmon toteutukseen tarvittavan laskentatyön. Tämä säästää pelipalvelimen tehoja. Tieto pelaajan pelissä tekemistä liikkeistä välittyy pelipalvelimelle, joka puolestaan välittää tämän tiedon kaikille muille pelaajille ja synkronoi pelimaailman tapahtumat ajallisesti ja muutenkin toimivaksi yhtenäiseksi kokonaisuudeksi.

Palvelinten ylläpitoon liittyviä tehtäviä ovat esimerkiksi ohjelmistossa ilmenevien bugien eli virheiden korjaaminen ja uuden koodin kirjoittaminen sekä vakauteen ja käytettävyyteen liittyvien päivitysten tekeminen ja uusien ohjelmistojen asentaminen.

Tehtäviin voi kuulua myös asiakas-palvelin-sovellusten suunnittelua, toteutusta ja ylläpitoa. Palvelinta käyttävää sovellusta tai tietokonetta nimitetään asiakkaaksi. Pelien kohdalla kyseessä on pelaajan käyttämä pelilaite kuten tietokone, jossa on asiakasohjelma yhteyden saamiseksi palvelimeen ja pelaamiseksi.

Palvelinohjelmoijan tehtäviin voi kuulua myös pelipalveluun liittyvää työtä, kuten pelipalvelimen tietoturvan varmistamista ja ylläpitojärjestelmän luomista sekä pelitileihin, kirjautumisiin ja pelin maksujärjestelmiin liittyvien sovellusten tekemistä. Tehtäviin voi kuulua myös pilvipalvelujen suunnittelua, toteutusta ja ylläpitoa. Pilvipalveluissa peli pyörii verkon kautta.

Palvelinohjelmoija voi toimia myös muiden palvelinohjelmoijien esimiehenä, jolloin tehtäviin kuuluu esimerkiksi työnjohtoa sekä tehtävien priorisointia ja aikataulujen valvontaa. Palvelinten ylläpitoon voi työnantajasta riippuen osallistua useita palvelinohjelmoijia ja muita pelialan ja tietotekniikan asiantuntijoita.

Palvelinohjelmoija käyttää työssään tietotekniikkaa sekä erilaisia ohjelmistoja, ohjelmointikieliä ja diagnostiikkatyökaluja. Työympäristö on tila, jossa pelipalvelin sijaitsee. Palvelinta voidaan myös valvoa, ohjata ja säätää etänä.

Työajat ovat palvelinohjelmoijilla vaihtelevia, eikä työn ja vapaa-ajan erottaminen ole aina selkeää. Palvelimen kaatuessa tai muissa ongelmatilanteissa työhön voi päivystyksessä joutua vaikka keskellä yötä. Työ voi toisinaan olla hyvinkin kiireistä. Työhön voi kuulua matkustamista esimerkiksi messujen ja koulutusten vuoksi.

Peliteollisuuden (pelialan, pelitoimialan) yritykset. Digitaalisiin peleihin keskittyneet pelistudiot ja muut pelialan yritykset kehittävät ja julkaisevat pelejä sekä tarjoavat peleihin liittyvää konsultointia ja asiantuntijapalveluja sekä sisällöntuottamista ja koulutusta.

Työpaikkoja on myös peleihin liittyvää tutkimusta harjoittavissa yliopistoissa sekä alan koulutusta tarjoavissa oppilaitoksissa toisen asteen ammatillisista oppilaitoksista ammattikorkeakouluihin ja yliopistoihin. Myös alan järjestöt, kaupan ala ja media työllistävät pelialalla.

Toisen asteen ammatillisissa oppilaitoksissa voidaan suorittaa tieto- ja viestintätekniikan perustutkinto datanomi ohjelmistotuotantoon (pelialan) suuntautuen.

Pelialaan liittyvää datanomikoulutusta järjestetään Amiedussa, Laajasalon opistossa, HEO Mediassa, AEL:issa, Stadin Ammattiopistossa, Kouvolan seudun ammattiopistossa, Sataedussa, Oulun seudun ammattiopistossa ja Pohjois-Karjalan Ammattiopistossa Outokummussa.

Ammattikorkeakouluissa voi opiskella tietojenkäsittelyä ja suorittaa liiketalouden ammattikorkeakoulututkinnon tradenomi (AMK). Ammattikorkeakouluissa voi suorittaa myös tekniikan ammattikorkeakoulututkinnon insinööri (AMK) esimerkiksi tieto- ja viestintätekniikkaa opiskellen.

Pelialan koulutusta tarjoavat Haaga-Helia ammattikorkeakoulu, Kymenlaakson ammattikorkeakoulu, Oulun ammattikorkeakoulu, Jyväskylän ammattikorkeakoulu, Lahden ammattikorkeakoulu, Karelia ammattikorkeakoulu, Centria-ammattikorkeakoulu, Tampereen ammattikorkeakoulu, Turun ammattikorkeakoulu, Metropolia ammattikorkeakoulu ja Kajaanin ammattikorkeakoulu.

Yliopistoissa pelialan koulutusta (useimmiten tutkimusorientaatio) järjestävät Lappeenrannan Teknillinen Yliopisto LUT, Turun yliopisto, Itä-Suomen yliopisto, Aalto-yliopisto, Jyväskylän yliopisto sekä Tampereen yliopisto / TRIM / Game Research Lab. Helsingin yliopistossa järjestetään pelialan kursseja tietojenkäsittelytieteessä.

Alempi korkeakoulututkinto on yliopistosta ja tiedekunnasta riippuen filosofian kandidaatti, tekniikan kandidaatti tai taiteen kandidaatti. Ylempi korkeakoulututkinto on filosofian maisteri, diplomi-insinööri tai taiteen maisteri.