Palkka ja tietoa ammatista Pelin äänisuunnittelija

Pelin äänisuunnittelija luo digitaaliseen peliin äänimaailman, joka koostuu monenlaisista äänistä ja musiikista. Hyvä äänisuunnittelu ja eläväiset äänimaisemat voimistavat pelikokemusta ja saavat pelaajan uppoutumaan syvemmälle pelin tapahtumiin. Pelien vuorovaikutteisuus tekee äänisuunnittelusta haastavan, koska äänien on heijastettava pelin kulkua ja kytkeydyttävä pelin muuttuviin ympäristöihin.

Pelinkehitysprojektin alussa äänisuunnittelija osallistuu palavereihin, joissa pelisuunnittelija ja tuottaja esittelevät pelin konseptia, johon myös pelin äänisuunnittelu perustuu. Äänisuunnitteluun vaikuttavia tekijöitä ovat peli-idean ohella mm. pelin genre sekä tarina, ympäristö ja hahmot. Äänimaailman suunnittelussa ideoita ääniin voidaan hakea esimerkiksi todellisista ympäristöistä, elokuvista ja toisista peleistä.

Äänisuunnittelussa on huomioitava myös pelin kohderyhmä, sillä eri-ikäiset ja eri sukupuolia olevat pelaajat eivät todennäköisesti ole mieltyneitä samanlaisiin ääniin ja musiikkeihin. Lisäksi on huomioitava pelialusta, jolla pelaaminen tapahtuu, sillä eri pelilaitteiden tekniset ominaisuudet vaihtelevat esimerkiksi tehon, äänen laadun, monikanavaäänien ja äänitiedostoille varatun muistin määrän suhteen.

Pelin äänisuunnittelija luo kaikki pelissä tarvittavat äänet, joita voi olla jopa tuhansia erilaisia, esimerkkeinä pelihahmojen lukuisat eri liikeäänet, puheäänet, ympäristön äänet ja äänitehosteet. Tavoite on yhdistää peli ja peliäänet toimivaksi kokonaisuudeksi.

Äänillä on pelissä useita rooleja, esimerkiksi käyttöliittymän äänet antavat palautetta pelaajan tekemistä valinnoista. Pelimaailman tapahtumaäänet puolestaan antavat tietoa siitä, mitä tapahtuu ja miten pelaaja suoriutuu. Äänet voivat myös johdatella pelaajan ohjaamaa hahmoa johonkin tai välttämään vaaraa. Niiden avulla peliin saadaan myös realistisuutta sekä haluttua tunnelmaa. Äänitehosteilla pelistä saadaan koukuttavampi.

Ääniä luodaan digitaalisesti tietokoneen ja tarkoitukseen tehtyjen ääniohjelmistojen avulla, mutta myös erilaisilla laitteilla kuten syntetisaattoreilla. Äänikirjastoista ja äänitehostekirjastoista löytyviä ääniä ja tehosteita voidaan hyödyntää sellaisenaan, mukauttamalla tai yhdistämällä niitä.

Ns. Foley-äänitehosteet luodaan itse erilaisten esineiden, ympäristöjen, mikrofonin ja mielikuvituksen kanssa. Tehtäviin kuuluu myös äänien editointia eli muokkausta sekä dialogien ja mahdollisten ääninäyttelijöiden työn taltiointia.

Pelin äänisuunnittelijat saattavat säveltää myös peleissä tarvittavan musiikin. Intro eli tunnusmusiikki soi yleensä alkutekstien tai -animaation aikana. Peleissä käytetään usein taustamusiikkia soimassa pelin aikana. Lisäksi peleissä voidaan käyttää valikkomusiikkia, välianimaatioiden musiikkia, musiikkitehosteita ja loppumusiikkia. Epälineaarinen ja adaptiivinen musiikki elää sen mukaan, miten peli etenee ja mitä pelaaja tekee.

Jälkituotanto on pelin äänten miksausta ja äänten dynamiikan parantamista. Tällä pyritään tehostamaan ja selkeyttämään äänimaailmaa, poistamaan päällekkäisiä ääniä ja korostamaan haluttuja elementtejä. Myös aktiivinen kuuntelu ja vikojen etsintä on tärkeää äänimaailman onnistumisen kannalta. Havaitut viat ja puutteet korjataan. Testaukseen kuuluu myös kuuntelu eri äänentoistojärjestelmillä.

Työhön kuuluu myös raportointia ja dokumentointia. Esimerkiksi äänisuunnitteludokumentti sisältää kuvauksen pelin äänisuunnittelusta, tarvittavista elementeistä, äänien toteutustavasta ja aikatauluista. Äänten toteutuksen aikatauluja valvoo myös pelituottaja.

Äänisuunnitteluun osallistuu peliprojekteissa tavallisesti useampi äänisuunnittelija, joiden työtä vastaava äänisuunnittelija johtaa ja koordinoi. Peliohjelmoijat tai ääniohjelmoijat yhdistävät äänisuunnittelijan luomat äänet peliin ohjelmoimalla suoraan tai käyttämällä pelimoottoria, joka on pelimaailman äänien moottori ja ohjelmointirajapinta.

Pelinkehitystyö tehdään tiimissä. Vaativien pelien kehitykseen ja toteutukseen voi osallistua satoja eri ammattilaisia, joita ovat pelin äänisuunnittelijoiden lisäksi esimerkiksi ohjelmoijat, peligraafikot, pelisuunnittelijat, pelituottajat ja pelitestaajat.

Työympäristö vaihtelee pelistudion tiloista ja äänistudiosta omaan kotiin. Työhön voi kuulua myös äänityksiä eri ympäristöissä joko kehitettävää peliä tai äänikirjastoa varten. Työssä käytetään monenlaisia tietotekniikka- ja musiikkilaitteita sekä soittimia ja ohjelmistoja äänien luomiseksi, tallentamiseksi, editoimiseksi ja miksaamiseksi.

Työajat ovat pelien äänisuunnittelijoilla hyvin vaihtelevia, eikä työn ja vapaa-ajan erottaminen ole aina selkeää. Projektin kiireisissä vaiheissa työpäivät voivat venyä pitkiksikin. Työ voi toisinaan olla hyvinkin kiireistä. Työhön voi kuulua matkustamista esimerkiksi asiakastapaamisten, messujen ja koulutusten vuoksi.

Peliteollisuuden (pelialan, pelitoimialan) yritykset. Digitaalisiin peleihin keskittyneet pelistudiot ja muut pelialan yritykset kehittävät ja julkaisevat pelejä sekä tarjoavat peleihin liittyvää konsultointia ja asiantuntijapalveluja sekä sisällöntuottamista ja koulutusta.

Työpaikkoja on myös peleihin liittyvää tutkimusta harjoittavissa yliopistoissa sekä alan koulutusta tarjoavissa oppilaitoksissa toisen asteen ammatillisista oppilaitoksista ammattikorkeakouluihin ja yliopistoihin. Myös alan järjestöt, kaupan ala ja media työllistävät pelialalla.

Pelien äänisuunnittelijoita työskentelee myös freelanceina.

Aalto-yliopistossa voi opiskella elokuvaäänitystä ja -äänisuunnittelua. Alempi korkeakoulututkinto on taiteen kandidaatti. Ylempi korkeakoulututkinto on taiteen maisteri.

Kajaanin ammattikorkeakoulussa voi opiskella äänisuunnittelua pelialaan liittyen. Tutkintonimike on liiketalouden ammattikorkeakoulututkinto tradenomi (AMK).

Tampereen ammattikorkeakoulussa (Virrat) voi viestinnän opinnoissa opiskella digitaalisen äänen ja kaupallisen musiikin suuntautumisvaihtoehdossa mm. äänisuunnittelua ja pelimusiikkia. Tutkintonimike on kulttuurialan ammattikorkeakoulututkinto medianomi (AMK).