Palkka ja tietoa ammatista Peliohjelmoija

Peliohjelmoija ohjelmoi digitaalisen pelin käyttäen tarkoitukseen sopivaa ohjelmointikieltä. Ohjelmoinnissa eli koodauksessa tietokoneelle annetaan ohjelmointikielen avulla ohjeita, joiden avulla se saadaan toimimaan halutulla tavalla lopputuotteen kannalta. Peliohjelmoijan työhön kuuluu myös testausta, vianetsintää ja muutosten tekemistä valmiisiin ohjelmiin sekä esimerkiksi pelin päivitysten tekemistä.

Nykyaikaisissa peleissä käytetään yhä useammin vaativia 3D-grafiikoita, digitoituja ääniä sekä kehittynyttä pelifysiikkaa ja tekoälyä, minkä vuoksi peliprojekteissa tarvitaan useita erikoistuneita ohjelmoijia. Kaikki peliohjelmoinnin osa-alueet voivat työllistää projektissa yhden tai useamman ohjelmoijan täysipäiväisesti. Peliohjelmoija voi olla erikoistunut yhteen tai useampaan peliohjelmoinnin osa-alueeseen.

Pelimoottorin ohjelmoinnissa luodaan tai mukautetaan ohjelmisto, joka on pelin kannalta keskeinen, sillä peli rakennetaan sen päälle. Grafiikkamoottorin ohjelmointi liittyy 3D- ja 2D-grafiikoiden luomiseen. Grafiikat luo peligraafikko tai vastaava artisti. Fysiikkamoottori jäljittelee pelissä halutuin osin oikean maailman fysiikan lakeja. Pelimoottori luo myös tekoälyn ja hoitaa pelaajan tekemien ohjaussyötteiden lukemisen.

Tekoälyn ohjelmointi liittyy esimerkiksi pelin strategioihin, reitteihin ja vastustajan tai liittolaisen toiminnan ohjelmointiin. Tekoälyllä luodaan tietokoneen ohjaamille pelihahmoille älyä, joka heijastuu niiden toiminnassa mm. suunnitelmallisempana tai roolinsa kannalta järkevämpänä toimintana.

Äänien ohjelmointi peliin on tärkeä osa niiden toiminnallisuutta ja tunnelman luomista aina käyttöliittymän palauteäänistä tehosteääniin ja musiikkiin. Työ liittyy pelin äänimoottorin hyödyntämiseen halutunlaisten äänien ja äänimaisemien tuottamiseksi tai suoraan koodia kirjoittamalla. 3D-äänillä peleihin luodaan puolestaan haluttua ympäristövaikutelmaa. Pelin äänisuunnittelija luo äänimaailman peliohjelmoijan laatimilla työkaluilla.

Peliohjelmoijat tukevat myös suoraan pelisuunnittelijaa rakentamalla näille työkaluja, joilla he voivat testata pelin erilaisia toimintoja kuten esimerkiksi pelihahmon tekemien tekojen vaikutuksia. Peliohjelmoija kirjoittaa myös koodin, jolla nämä erilaiset pelilliset toiminnot mahdollistuvat valmiissa pelissä.

Skriptien eli ohjelmakoodin kirjoittamisen avulla peliin luodaan mm. tietynlaisia esineitä ominaisuuksineen, kehitetään pelihahmojen käyttäytymistä ja luonnetta sekä tapahtumien elokuvallisuutta. Kysymys on pitkälti pelin toiminnallisen sisällön luomisesta.

Pelin käyttöliittymän ohjelmointi on oma alueensa. Käyttöliittymän avulla hoidetaan pelin pelaaminen sekä peliin liittyvien asetusten tekemiset kuten grafiikka-asetusten säädöt. Käyttöliittymässä on tyypillisesti ruudulla näkyviä valikoita ja painikkeita, joita hallitaan esimerkiksi hiiren kursorin ja näppäimistön avulla. Käyttöliittymä antaa myös palautetta tehdyistä valinnoista ilmoituksin, kuvin, animaatioin ja äänin.

Peliin on ohjelmoitava myös käyttäjän tekemien syötteiden vaikutus. Peliä ohjataan tyypillisesti näppäimistön, hiiren, joystickin tai muun peliohjaimen avulla. Ohjelmoija kirjoittaa koodin, joka määrittelee syötteiden perusvaikutukset pelissä, esimerkiksi sen miten vaikuttaa pelissä ohjaimen kääntäminen tietyn verran johonkin suuntaan.

Verkossa tai lähiverkossa tapahtuva moninpelaaminen edellyttää sekin ohjelmointityötä, joka mahdollistaa usean pelaajan yhdessä toimimisen tai pelaamisen toisiaan vastaan. Tällöin pyritään saamaan yhteispeli toimivaan sujuvasti siitä huolimatta, että pelaajien laitteistot ja nettiyhteydet toimivat tyypillisesti eri tehoilla, mistä seuraa mm. viiveitä.

Peliohjelmoijan työ voi kohdistua myös pelinkehitystyökalujen luomiseen. Näillä luodaan mm. skriptejä, tuodaan peliin taidetta tai rakennetaan pelitasoja. Osa ohjelmoijista siirtää pelejä pelialustalta toiselle, mikä on käytännössä koodin kääntämistä käyttöjärjestelmältä toiselle. Teknologioihin erikoistuneet ohjelmoijat tekevät tutkimusta ja tuotekehitystä liittyen mm. ohjelmistojen kehittämiseen ja niiden sekä eri laitteistojen yhteensovittamiseen.

Peliohjelmoija voi toimia myös johtavassa ja koordinoivassa roolissa, jolloin hän on vastuussa kaikista pelin ohjelmoinnin osa-alueista. Tehtäviin kuuluu valvoa, että kaikki pelin moduulit on toteutettu oikein ja työ tehdään aikatauluissa sekä pitää tiimipalavereja.

Pelinkehitystyö tehdään tiimissä. Vaativien pelien kehitykseen ja toteutukseen voi osallistua satoja eri ammattilaisia, joita ovat peliohjelmoijien lisäksi esimerkiksi peligraafikot, jotka toteuttavat pelin grafiikat, äänisuunnittelijat, pelisuunnittelijat, pelituottajat ja pelitestaajat.

Peliohjelmoija käyttää työssään erilaisia ohjelmointikieliä, joita ovat esimerkiksi C ja Java. Työssä käytetään myös erilaisia pelinkehitystyökaluja kuten Unity-pelimoottoria. Peliohjelmoija voi olla erikoistunut tiettyihin pelialustoihin ja käyttöjärjestelmiin kuten iOS-mobiilipeleihin tai Windowsille tehtäviin PC-peleihin. Työssä tarvittavat työkalut ja ohjelmointikielet riippuvat siitä, millä pelin ohjelmoinnin alueilla työskennellään.

Ohjelmoinnissa hyödynnetään myös tietokantoja ja esimerkiksi kuvakirjastoja, joista haetaan haluttuja ominaisuuksia. Näin vältytään tietokoneen prosessorin ja muun järjestelmän ylikuormittumiselta tarpeettoman laskennan johdosta sekä saavutetaan säästöjä työajassa ja kustannuksissa.

Työympäristö vaihtelee pelistudion tiloista omaan kotiin. Työajat ovat peliohjelmoijilla hyvin vaihtelevia, eikä työn ja vapaa-ajan erottaminen ole aina selkeää. Projektin kiireisissä vaiheissa työpäivät voivat venyä pitkiksikin. Työ voi toisinaan olla hyvinkin kiireistä. Työhön voi kuulua matkustamista esimerkiksi asiakastapaamisten, messujen ja koulutusten vuoksi.

Peliteollisuuden (pelialan, pelitoimialan) yritykset. Digitaalisiin peleihin keskittyneet pelistudiot ja muut pelialan yritykset kehittävät ja julkaisevat pelejä sekä tarjoavat peleihin liittyvää konsultointia ja asiantuntijapalveluja sekä sisällöntuottamista ja koulutusta.

Työpaikkoja on myös peleihin liittyvää tutkimusta harjoittavissa yliopistoissa sekä alan koulutusta tarjoavissa oppilaitoksissa toisen asteen ammatillisista oppilaitoksista ammattikorkeakouluihin ja yliopistoihin. Myös alan järjestöt, kaupan ala ja media työllistävät pelialalla.

Toisen asteen ammatillisissa oppilaitoksissa voidaan suorittaa tieto- ja viestintätekniikan perustutkinto datanomi ohjelmistotuotantoon (pelialan) suuntautuen.

Pelialaan liittyvää datanomikoulutusta järjestetään Amiedussa, Laajasalon opistossa, HEO Mediassa, AEL:issa, Stadin Ammattiopistossa, Kouvolan seudun ammattiopistossa, Sataedussa, Oulun seudun ammattiopistossa ja Pohjois-Karjalan Ammattiopistossa Outokummussa.

Ammattikorkeakouluissa voi opiskella tietojenkäsittelyä ja suorittaa liiketalouden ammattikorkeakoulututkinnon tradenomi (AMK). Ammattikorkeakouluissa voi suorittaa myös tekniikan ammattikorkeakoulututkinnon insinööri (AMK) esimerkiksi tieto- ja viestintätekniikkaa opiskellen.

Pelialan koulutusta tarjoavat Haaga-Helia ammattikorkeakoulu, Kymenlaakson ammattikorkeakoulu, Oulun ammattikorkeakoulu, Jyväskylän ammattikorkeakoulu, Lahden ammattikorkeakoulu, Karelia ammattikorkeakoulu, Centria-ammattikorkeakoulu, Tampereen ammattikorkeakoulu, Turun ammattikorkeakoulu, Metropolia ammattikorkeakoulu ja Kajaanin ammattikorkeakoulu.

Yliopistoissa pelialan koulutusta (useimmiten tutkimusorientaatio) järjestävät Lappeenrannan Teknillinen Yliopisto LUT, Turun yliopisto, Itä-Suomen yliopisto, Aalto-yliopisto, Jyväskylän yliopisto sekä Tampereen yliopisto / TRIM / Game Research Lab. Helsingin yliopistossa järjestetään pelialan kursseja tietojenkäsittelytieteessä.

Alempi korkeakoulututkinto on yliopistosta ja tiedekunnasta riippuen filosofian kandidaatti, tekniikan kandidaatti tai taiteen kandidaatti. Ylempi korkeakoulututkinto on filosofian maisteri, diplomi-insinööri tai taiteen maisteri.