Tietotekniikan tehtävissä työskentelevät suunnittelijat toimivat tyypillisesti kehitys- ja ylläpitotehtävissä. Työpaikkoja on tietotekniikan palveluyrityksissä sekä tietotekniikkaa käyttävissä yrityksissä ja organisaatioissa, joissa he työskentelevät eri nimikkeillä. Suunnittelijan on hallittava suuria kokonaisuuksia, jotka muodostuvat teknisistä, taloudellisista ja inhimillisistä tekijöistä. Joissakin suunnittelutehtävissä liiketoiminnallinen osaaminen on keskeistä.
Tietotekniikan (IT) ammattilaisista noin puolet työskentelee erilaisissa suunnittelutehtävissä ohjelmistotuotannossa, verkko- ja tietoliikennepalveluissa sekä käyttö- ja laitepalveluissa. Suunnittelun lisäksi työ koostuu kehitys- ja ylläpitotehtävistä.
Sovellusalueiden osaamisen merkitys on korostunut, eikä yksi ammattilainen pysty hallitsemaan koko tietotekniikan tehtäväkenttää, mikä johtaa erikoistumisen tarpeeseen. Suunnittelijan nimike riippuu siitä, mihin tietotekniikan osa-alueeseen hän on erikoistunut.
Nimikkeet vaihtelevat myös sen mukaan työskennelläänkö yksityisellä vai julkisella sektorilla, tuottaja- vai käyttäjäorganisaatiossa sekä yrityksen koon, kulttuurin ja kansainvälisyyden mukaan. Seuraavassa esitellään joitakin yleisimpiä tietotekniikan suunnittelija-nimikkeitä:
Systeemisuunnittelija
Systeemisuunnittelija vastaa tietojärjestelmien tai niiden osien kehittämisestä. Tehtäviin kuuluu kartoittaa asiakkaan tietojärjestelmien nykytila ja toimivuus sekä esittää muutosehdotuksia tai siirtymistä kokonaan uuteen järjestelmään. Työ voi kohdistua esimerkiksi asiakastietojärjestelmään.
Uutta järjestelmää kehitettäessä systeemisuunnittelija kartoittaa käyttäjien tarpeet sekä järjestelmälle asetettavat vaatimukset. Saatujen tietojen pohjalta hän laatii suunnitelman järjestelmän osista ja toiminnoista sekä tekee toteutusta varten tarvittavat määrittelyt. Systeemisuunnittelijat vastaavat myös vanhojen järjestelmien kehittämisestä ja ylläpidosta.
Suunnittelun lisäksi systeemisuunnittelijat saattavat hoitaa itse ohjelmoinnin, testauksen ja dokumentoinnin. He voivat myös osallistua järjestelmän käyttöönottoon toiminto- ja tietosisällön asiantuntijoina. Systeemisuunnittelijaa kutsutaan myös nimillä systeeminsuunnittelija, järjestelmäsuunnittelija, Systems Designer ja Systems Analyst.
Ohjelmistosuunnittelija
Ohjelmistosuunnittelijan työnä on suunnitella ohjelmistotuote ohjelmointivalmiiksi. Hän määrittelee rakennettavan ohjelman ja kuvaa sen tekniset ratkaisut. Asiakkaan tai työnantajan tarpeiden pohjalta lähtevä suunnittelutyö voi kohdistua joko uuteen ohjelmistoon tai jo käytössä olevan kehittämiseen.
Kyseessä voi olla systeemiohjelma (varusohjelma) tai sovellus. Lopputuote voi olla esimerkiksi tietokoneen käyttöjärjestelmä, palkanlaskentaohjelma, netti- tai mobiilisovellus tai laitteen sulautettu ohjelmisto.
Ohjelmistosuunnittelijat kehittävät myös ohjelmistoihin ja ohjelmointiin liittyviä teknologioita ja menetelmiä. Työtehtäviin kuuluu lisäksi testausta, toteuttamista ja ylläpitoa. Varsinaisen ohjelmoinnin tekee usein ohjelmoija, mutta suunnittelun ja koodauksen voi tehdä myös sama henkilö.
Nimikkeitä Software Designer ja Software Engineer käytetään myös. Sovellussuunnittelijat (Application Designer) ja sovelluskehittäjät kehittävät erilaisia sovelluksia tai räätälöivät valmisohjelmia asiakkaiden tarpeisiin. Tietokantasuunnittelija on erikoistunut tiedonhallintaan ja tietokantojen teknisiin ratkaisuihin. Pelisuunnittelijat suunnittelevat digitaalisia pelejä mm. PC:lle ja pelikonsoleille.
Käyttöliittymäsuunnittelija
Käyttöliittymäsuunnittelijan työnä on suunnitella tuotteelle käyttöliittymä. Hän suunnittelee keinot (välineet, toiminnot ja palautteen), joilla ihmisen ja tietojärjestelmän välinen vuorovaikutus toteutuu. Tuote voi olla esimerkiksi verkkopalvelu, ohjelmisto, tietokanta, matkapuhelimen tai pankkiautomaatin toimintavalikko tai teollisuuden prosessin ohjaus.
Tuotteen tulee olla toimiva ja mahdollisimman helppokäyttöinen. Käyttäjätutkimuksella saadaan selville mitä vaatimuksia käyttäjät tuotteelle asettavat. Työ voi kohdistua myös jo käytössä olevan tuotteen käytettävyyden parantamiseen.
Tehtäviin kuuluu tuote- ja konseptisuunnittelua sekä käyttöliittymän ulkoasun suunnittelua ja sen määrittelemistä ohjelmointia varten. Muita työtehtäviä ovat työn valvonta ohjelmoinnin aikana ja testaukset. Käyttöliittymäsuunnittelijaa kutsutaan myös nimellä User Interface Designer.
Web-suunnittelija
Web-suunnittelija tekee verkkosivuja. Tehtäviin kuuluu selvittää asiakkaan kanssa sivujen käyttötarkoitus, kohderyhmät ja tietosisällöt. Hän laatii suunnitelman sivuston rakenteesta, graafisesta ilmeestä, sivuilla käytettävistä mediaelementeistä (tekstit, kuvat, animaatiot jne.) sekä navigaatiosta ja toiminnallisuuksista.
Toteutusvaiheessa web-suunnittelija koostaa verkkosivut html-kielen ja eri ohjelmointikielten avulla Tämän jälkeen hän testaa sivuston toimivuuden ja tekee tarvittavat muutokset. Julkaisemisen jälkeen työtehtäviin saattaa kuulua sivujen ylläpito ja kehittäminen. Työhön voi kuulua muitakin tehtäviä kuten sivujen pääkäyttäjänä toimimista, www-toiminnan koordinointi- ja kehittämistehtäviä sekä www-palvelinten ylläpitotehtäviä.
Myös nimikkeitä www-suunnittelija, Internet-suunnittelija ja Web Designer käytetään.
Sisältösuunnittelija
Sisältösuunnittelija kehittää web- ja mobiilipalveluja. Tehtäviin kuuluu sisällöntuottajien tarjoamien palvelujen kartoittamista, sisältöjen ideoimista ja myös itse sisällön tuottamista. Sisältösuunnittelijoilla on yleensä omat vastuualueensa palveluista, esimerkiksi uutiset, pelit tai viihde.
Sisältösuunnittelijan tehtäviin kuuluu myös projektien vetäminen ja yhdyshenkilönä toimiminen sisällöntuottajiin päin. Kilpailuseuranta, sopimusasiat ja neuvotteluiden hoitaminen ovat osa työtä, samoin palvelujen testaaminen. Myös nimikkeitä konseptisuunnittelija ja Concept Designer käytetään.
Multimediakäsikirjoittaja puolestaan suunnittelee web- ja mobiilipalveluiden sekä dvd- tai cd-rom -tuotteiden sisältöä ja kerrontaa. Pyrkimyksenä on tarinallisuus, joka hyödyntää multimedian tarjoamia mahdollisuuksia monipuolisesti mm. kuvaa, äänimaailmaa ja vuorovaikutteisuutta käyttäen.
Tietoliikennesuunnittelija
Tietoliikennesuunnittelija vastaa yrityksen tietoliikenneverkon suunnittelusta, ylläpidosta ja kehittämisestä. Uusissa kohteissa työ on verkon rakentamista tai sen suunnittelua ja valvontatöitä. Tehtäviin kuuluu verkon aktiivilaitteiden valvontaa ja kapasiteetin seuraamista sekä järjestelmien asennuksia ja laitetestauksia. Ongelmien ennakointi, vikojen selvittely ja korjaaminen sekä muutosten toteuttaminen ovat keskeinen osa työtä. Tietoliikennesuunnittelijaa voidaan kutsua myös nimellä Telecommunications Designer.
IT-arkkitehti
IT-arkkitehti vastaa sopivan ratkaisun löytymisestä asiakkaan liiketoimintatarpeisiin. Hän toimii linkkinä asiakkaan ja järjestelmän kehittäjien välillä. IT-arkkitehti koordinoi myös tekniikkapuolen toimintaa. Hänen tehtävänsä on varmistaa, että eri projektien tuottamat ratkaisut ovat yhteensopivia keskenään ja olemassa olevien järjestelmien kanssa. Työtehtäviin kuuluu projektissa neuvomista ja teknisten ratkaisujen valintaa liittyen mm. laitteistoihin, ohjelmistoihin ja verkkoyhteyksiin.
Myös nimikkeitä sovellusarkkitehti, järjestelmäarkkitehti, tietoliikennearkkitehti, tietoarkkitehti ja tekninen arkkitehti käytetään. Tarkempi nimike riippuu siitä, millä sovellusalueella työskennellään.
Kaikkien suunnittelijoiden työnkuvaan voi kuulua oman erikoistumisalueen tehtävien lisäksi esimerkiksi asiakaspalvelua, kouluttamista tai hallinnollisia töitä. Yleensä tehtäviin kuuluu erilaisten projekteihin liittyvien kirjallisten dokumenttien laatimista.
Työ tehdään usein tiimissä, jossa suunnittelijat työskentelevät oman sovellusalueensa johdon alaisuudessa. He voivat itsekin olla esimiesasemassa riippuen työpaikasta ja tehtävistä. Työssä käytetään apuna tietotekniikkaa, eri ohjelmistoja ja sovelluksia.
Työympäristö on tyypillisesti toimisto, ja työ tehdään päivätyö- tai virastotyöaikana. Projektiluonteisissa tehtävissä työajoista saattaa ajoittain joutua joustamaan. Ajoittain työ voi olla kiireellistä. Työhön voi kuulua matkustamista esimerkiksi asiakastapaamisiin ja tuote-esittelyihin.
Tietotekniikan palveluyritykset.
Teleoperaattorit. Tietoliikenneoperaattorit.
Tietotekniikkaa käyttävissä yrityksissä ja organisaatioissa kuten virastoissa ja oppilaitoksissa on niin ikään alan työpaikkoja, esimerkiksi niiden omissa atk-keskuksissa, atk-osastoissa, IT-osastoissa, tietotekniikkaosastoissa ja vastaavissa.
Toisen asteen ammatillisissa oppilaitoksissa voi suorittaa tieto- ja viestintätekniikan perustutkinnon datanomi. Perustutkinnon voi suorittaa myös näyttötutkintona, kuten myös tieto- ja viestintätekniikan ammatti- ja erikoisammattitutkinnon. Tutkinnon voi suorittaa myös oppisopimuksella.
Ammattikorkeakouluissa voi suorittaa tekniikan ammattikorkeakoulututkinnon insinööri (AMK) ohjelmistotekniikkaan, tietotekniikkaan tai mediatekniikkaan suuntautuen.
Ammattikorkeakouluissa voi suorittaa myös liiketalouden ammattikorkeakoulututkinnon tradenomi (AMK) tietojenkäsittelyyn suuntautuen.
Yliopistojen teknillistieteellisellä koulutusalalla voi opiskella teknisiä tieteitä. Ylempi korkeakoulututkinto on diplomi-insinööri, alempi tekniikan kandidaatti. Koulutusalalla voi suuntautua esimerkiksi tietotekniikkaan ja tietoliikennetekniikkaan.
Yliopistojen luonnontieteellisellä koulutusalalla voi opiskella tietojenkäsittelytiedettä ja tietotekniikkaa, jolloin ylempi korkeakoulututkinto on filosofian maisteri, alempi luonnontieteiden kandidaatti.